Pieni tarina: tässä eräänä päivänä näin lautalla miellyttävän oloisen tytön. Myönnetään, tyttö oli nätti ja hymyili aseistariisuvasti. Oleellisempaa oli kuitenkin se, että kuuntelin sivukorvalla tytön juttelua kaverinsa kanssa ja hänen puhetavassaan oli jotakin vangitsevaa, jo lyhyen keskustelun perusteella siitä kuulsi aito huumorintaju ja äly. Olin myyty. Laiva rantautui, tytöt erosivat ja kas, meillä olikin sama matka... ensi kertaa eläessäni oli lähellä, etten rohkaissut itseäni ja mennyt puhumaan tytölle jotain. Minulle tuli tunne, että jos en sitä tekisi, tulisin katumaan. Mahdollisuudet yksi sadasta tai pienemmät, mutta ei hävittävää. Säälittävyydestään huolimatta voittava odotusarvo. Menin siis? No en, en vain rohjennut.
Jos joku muu tästä minulta kysyisi, olisi objektiivinen kantani, että olisit nyt ihmeessä mennyt. Mitä olisin menettänyt? Järkytyksestä toivuttuaan tyttö olisi jollakin sopivalla eufemismillä käskenyt minun painua hevon hemmettiin ja olisin kiitoksena voinut itsepetoksellisesti ajatella häntä mitään merkitsemättömänä koulutusmateriaalina. Se olisi ollut normaalia, historia olisi saanut tapahtuman täytteekseen ja hän hihiteltävää kotiin.
Tämä kehitystehtävä jäi siis tällä kertaa suorittamatta. Kaduttaako? Ehkä vähän...
Jos joku muu tästä minulta kysyisi, olisi objektiivinen kantani, että olisit nyt ihmeessä mennyt. Mitä olisin menettänyt? Järkytyksestä toivuttuaan tyttö olisi jollakin sopivalla eufemismillä käskenyt minun painua hevon hemmettiin ja olisin kiitoksena voinut itsepetoksellisesti ajatella häntä mitään merkitsemättömänä koulutusmateriaalina. Se olisi ollut normaalia, historia olisi saanut tapahtuman täytteekseen ja hän hihiteltävää kotiin.
Tämä kehitystehtävä jäi siis tällä kertaa suorittamatta. Kaduttaako? Ehkä vähän...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuolinvuoteellasi et kadu niitä asioita, mitä olet tehnyt, vaan niitä mitä olet jättänyt tekemättä.
Kolmannen osapuolen ominaisuudessa sanoisin ettei se aivan noinkaan, mene. Omasta puolestani sanon sen, ettei aloitteen tekeminen ja rohkeasti juttusille meneminen useimmitenkaan ole asia, "jota vanhempana tekemättä jätettyään katuisi raskaasti".
Tuo mainitsemasi fraasi "rohkeasti vaan juttusille" ei siis läheskään aina käytännön elämässä päde. Monet "rohkeat aloitteeni" on johtanut surkeaan epäonnistumiseen jonka seurauksina olen pahoittanut mieleni pitkiksi ajoiksi.