Niin,pitäiskös erota vai odottaa jos sittenkin?
Mutta jos koko ajan tuntee sellaista yksinäisyyttä että kaikki on vain itsestä kiinni, siis jos meinaa että asiat sujuvat, ja huomaa kaipaavansa ihanaa ja haluttavaa ihmistä.Vai onko kuitenkin vika minussa ja visioissani siitä elämästä jossa vastuut pystytään jakamaan ja ymmärtämään toisen pyrkimyksiä.Onko väärin erota jos toinen ei ole "kelvollinen" tai on heikko. Kuinka kauan ihmisen on lupa vapaaehtoisesti kärsiä ja miten voisin päättää asian.
Mutta jos koko ajan tuntee sellaista yksinäisyyttä että kaikki on vain itsestä kiinni, siis jos meinaa että asiat sujuvat, ja huomaa kaipaavansa ihanaa ja haluttavaa ihmistä.Vai onko kuitenkin vika minussa ja visioissani siitä elämästä jossa vastuut pystytään jakamaan ja ymmärtämään toisen pyrkimyksiä.Onko väärin erota jos toinen ei ole "kelvollinen" tai on heikko. Kuinka kauan ihmisen on lupa vapaaehtoisesti kärsiä ja miten voisin päättää asian.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Moi, Dadoftwokids!
Heitän Sinulle muutaman ajatuksen pohdittavaksi koska on tärkeää että mietit mitä tahdot ja mikä Sinulle tärkeää:
Oletko onnellinen suhteessasi tai onko Sinun edes hyvä olla?
Ellet ole eivät myöskään lapsesi voi olla täysin onnellisia.
Julma tosiasia on että lapset kärsivät paljon enemmän siitä kun vanhemmat ovat yhdessä ilman tunnetta, ikävä kyllä näin se on, tiedän moni on eri mieltä. Itse muistan lapsuudesta torat ja riidat, kylmyyden kuin myös vastapainona rakkauden eli tunteet meitä kantavat.
Lapsesta kasvaa tasapainoinen aikuinen kunhan hänellä on arjessaan yksi lähiaikuinen joka rakastaa ja on luotettava.
Siis Sinä lapsillesi.
Hoitaako puolisosi hänelle kuuluvat velvollisuudet, vai kaatuuko maailma Sinun niskaasi?
Sinun ei tarvitse kantaa koko taakkaa vaan sinulla on oikeus parisuhteeseen jossa kumpikin puoliso rakentaa sitä yhdessä kunnioittaen toinen toistaan. Toisen eteen voi tehdä paljonkin, mutta ellei tilanne muutu ja toinen ota itseään niskasta kiinni ei holtitonta käytöstä kannata jäädä seuraamaan. Ja tässäkin painottaisin lasten etua,lasten arki on turvatonta jos vanhempi ei ole vanhempi vaan iso lapsi.
Saatko puolisoltasi ystävyyttä, rakkautta, kumppanuutta entä läheisyyttä, jakaako hän Sinun tärkeät asiasi haluaako hän jakaa omat tärkeät asiansa Sinun kanssasi?
Ei ole oikein jos joudut olemaan yksin vaikka Sinulla on puoliso, ei ole oiken jos et saa rakkautta ja lämpöä. Sinulla on oikeus tahtoa rinnallesi ihana ja haluttava ihminen, muista meillä on vain yksi elämä en usko että sitä kannattaa heittää hukkaan.
Eli minä olen vahvasti sen aatteen kannalla ettei huonoon suhteeseen kannata jäädä jos olisi vielä halua elää, ja ymmärrät varmaan mitä tarkoitan kun kerron että näine aatoksineni minä olen kasvanut minuksi oman elämäni tragedioiden kautta. Olen vahva ihminen, mutta tarvittaessa antaudun sen oikean miehen vietäväksi kun hän tulee ja vie, en ole katkeroitunut enkä kova vaan rakastava ja tunteva ihminen.
-Ja minut on jätetty tylysti, en vastannut exän laatuvaatimuksia lapsineni joten hän lähti,
hän teki siinä minullekin palveluksen, nyt olen valmis vastaanottamaan elämäni suurimman rakkauden.
Toivon Sinulle voimia tehdä ratkaisuja jotka kantavat kauas Sinun ja lastesi tulevaisuuteen, ole rohkea kuuntele sydämesi ääntä, se neuvoo mikä ikinä onkaan tiesi!
Paremmin en olisi voinut tuota itse sanoa.
Asia on mielestäni juuri kuten AngelDeAmor kirjoitti.
Tässä hieman lisää mietteitä.
Et kerro kuinka vanha olet, mutta olit minkä ikäinen tahansa, elämää ei kannata tuhlata olemalla onneton. Jokainen on vastuussa omasta elämästään ja onnestaan. Totta kai vastuuta pitää tuntea lapsistaan ja puolisostaan, mutta ei oman hyvinvoinnin kustannuksella.
Jos sinä et voi hyvin, etkä ole onnellinen, et pysty tekemään ketään toistakaan onnelliseksi.
Kuuntele siis sydäntäsi: miten haluat viettää tulevaisuutesi/lopun elämäsi? Haluatko jakaa sen nykyisen puolisosi kanssa? Vai voisitko kenties löytää onnen jonkun muun kanssa? Olen aivan varma, että tuolla jossain on joku, joka voi tarjota sinulle juuri sitä, mitä kaipaat, ja joka janoaa sitä, mitä sinulla on annettavaa.
Kenties olet hänet jo löytänytkin, muttet tiedä uskallatko irtoutua vanhasta?
Eropäätös on aina vaikea, ja se vaatii aikaa. Vaatii paljon enemmän rohkeutta lähteä huonosta suhteesta ja kestää ympäristön ehkä kovankin kritiikin, kun jäädä "tuttuun ja turvalliseen" suhteeseen. Vanhassa suhteessa tietää, mitä saa. Tulevaisuus taas voi tuoda tullessaan sekä parempaa että huonompaa.
Toivottavasti löydät kysymyksiisi vastaukset!