ainakaan vastaan ei ole tullut.
Mutta miten nainen "isketään" kaverina.
Olen nainen, ja yrittäjä. aikaa ei yksinkertaisesti ole. Ja nyt huomaan että tämä on kostautunut siten, että kun se vapaa-ilta sitten tulee ei minulla ole mitään tekemistä.
En voi lähteä kaverin kanssa baariin, en voi lähteä shoppailemaan jne. tai juoda kahvia ja parantaa maailmaa.
Minulla oli ennen paljonkin kavereita, myös ystäviä. yhteyden ottomme pikkuhiljaa hiipuivat, ja loppujen lopuksi loppuivat.
Olen yrittänyt ottaa yhteyttä entisiin kavereihini, mutta tähän mennessä ei ole tärpännyt heidän perheittensä taikka asuinpaikkansa vuoksi.
Oikeasti, olen mukava ihminen, hauskaa seuraa ja iloinen. Mutta ei mitään käsitystä siitä, kuinka kavereita saa. Kavereita ei voi iskeä niinkuin miehiä.
KAverin netistä etsiminen alkaa mennä jo liian säälittäväksi.
olisiko kenelläkään mitään ideoita, mistä 29 vee nainen alkaisi ensimmäisenä etsimään ystäviä. Ja miten?
kesä tulossa jne..!
Mutta miten nainen "isketään" kaverina.
Olen nainen, ja yrittäjä. aikaa ei yksinkertaisesti ole. Ja nyt huomaan että tämä on kostautunut siten, että kun se vapaa-ilta sitten tulee ei minulla ole mitään tekemistä.
En voi lähteä kaverin kanssa baariin, en voi lähteä shoppailemaan jne. tai juoda kahvia ja parantaa maailmaa.
Minulla oli ennen paljonkin kavereita, myös ystäviä. yhteyden ottomme pikkuhiljaa hiipuivat, ja loppujen lopuksi loppuivat.
Olen yrittänyt ottaa yhteyttä entisiin kavereihini, mutta tähän mennessä ei ole tärpännyt heidän perheittensä taikka asuinpaikkansa vuoksi.
Oikeasti, olen mukava ihminen, hauskaa seuraa ja iloinen. Mutta ei mitään käsitystä siitä, kuinka kavereita saa. Kavereita ei voi iskeä niinkuin miehiä.
KAverin netistä etsiminen alkaa mennä jo liian säälittäväksi.
olisiko kenelläkään mitään ideoita, mistä 29 vee nainen alkaisi ensimmäisenä etsimään ystäviä. Ja miten?
kesä tulossa jne..!
Vastaukset 7
Vanhimmat
suomessa kaverit on hommattu jo viimeistään lukiossa, sen jälkeen voikin sitten tyytyä olemaan yksin. Eikö muuten vähemmän iloiset tai hauskat ansaitse ystävyyttä mielestäsi?
kun tuosta viestistä sait tuon vain irti.
Tuskin kirjoittaja on näin tarkoittanut, vaan että hän on itse sellainen.
Tuosta olen vähän erimieltä, tosin osa on totta. Nuorempana tavatut ystävät ovat hyvin todennäköisesti vielä aikuisenakin ystäviä.
Mutta en ole sitä mieltä että ei voisi kaverustua ja jopa ystävystyä aikuisena.
mulle on lukiosta jäänyt muutama hyvä ja läheinen ystävä sekä kavereita. ala-asteeltakin on ystävyyssuhteita pysynyt vaikka eri paikkakunnalle sen jälkeen muutinkin. mutta suurimman osan ystävistäni olen löytänyt kuitenkin aivan muuta kautta kuin koulusta!!
olen sitäpaitsi tullut tulokseen, että monesti vähän aikuisempana solmitut ystävyyssuhteet toimivat paremmin, kun yleensä silloin jo on kasvanut "omaksi itsekseen" ja tunnistaa saman henkiset ihmiset.
alkuperäiselle ehdotan jo kulunutta mutta oikeasti toimivaa keinoa: ala harrastaa jotain mikä kiinnostaa sinua ja mitä harrastetaan ryhmässä. monesti esimerkiksi tanssitunneilta saa kavereita ja musiikkiharrastuksista löytyy musiikille pitävästä samanhenkistä seuraa. oletko ajatellut esimerkiksi kuoroon liittymistä?
onnea ystävän löytämiseen! :)
etsiä ensin vaikkapa täältä kirjeystävä-palstalta.
sen kun tietäisi niin en tässä istuisi ....
Mulla on ihan sama juttu, ei ole ketään kaveria ollut enää vuosiin. Tosin en enää yritäkään, kun tiedän jo lopputuloksen. Olen vain joutunut hyväksymään sen tosiasian, että en vain ole tarpeeksi mukava ihminen, että kukaan pitäisi minusta. Toivoisin vain, että tietäisin mikä minussa on vikana, niin ehkä voisin muuttaa sitä. Talvet ja syksyt menee ihan hyvin, mutta keväällä ja kesällä tuntuu todella pahalta istua yksin kotona, kun tietää, mitä kaikki muut ovat tekemässä. No, voisi kai olla pahemminkin.
Itselläni ei oikeastaan todella hyvää ystävää ole ollut koskaan. Lapsena ei tullut niin kauan samassa paikassa asuttua, että olisi elinikäisiä ystävyyksiä syntynyt. Opiskeluaikanakin, taas muutettuaan, on sitten ollut vain "kolmantena pyöränä" uusien tuttavuuksiensa joukossa, jotka taas ovat tunteneet toisensa pitkään. Ja sitten taas opiskelujen jälkeen kun on muuttanut töiden perässä, ei olekaan oikeastaan löytynyt minkäänlaista kaveria, kaikilla kun alkaa elämä pyörimään perheen ympärillä.