lukiessa tätä palstaa ihmetyttää tää meno. Eikö mitään riitä. Halutaan täydellistä elämää. Ei nähdä hyvyyttä lähellä, ainoastaa vikoja ja puutteita puolisossa. Etsitään parempaa ja parempaa vaimo/miestä, prinsessaa tai prinssiä. Rakkaus loppuu, tuntee laimehtuvat..jne
En tiedä mitä ihmiset elämältään hakevat...
Kuulin äsken radiossa laulun six ribbons.
tässä suomen kieliset sanat.
Jos laulaa mä saisin
niin lauluista kaunein
nyt sulle vain kertois
mun rakkaudestain
jos kiertäisin maailman
sen kalleudet toisin
sun jalkojes juureen
ne kantaisin vain
Mut oon vain mä köyhä mies
mies arkinen aivan
ja vain kaksi nauhaa sun hiuksiisi toin
sinisen niin kuin silmät sun
punaisen kuin vereni mun
Jos oisin kuin ruhtinaat
niin valkoisin valjakoin
sua noutaisin luoksein
mä kuin prinsessaa
jos oisin kuin kuninkaat
niin linnoista mahtavin
sais palvelijoineen vain sua odottaa
Mut oon vain mä köyhä mies
mies arkinen aivan
ja vain kaksi nauhaa sun hiuksiisi toin
Jos laulaa mä saisin
niin lauluista kaunein
nyt sulle vain kertois
mun rakkaudestain
sä et kai nyt pelkää vain
et koskaan jää yksin
jos nauhojain kannat
jotka sulle toin
Mut oon vain mä köyhä mies
mies arkinen aivan
ja vain kaksi nauhaa sun hiuksiisi toin
Sulle vain, sulle vain
kaikkeni soin
mut vain kaksi nauhaa
sun hiuksiisi toin
Sulle vain, sulle vain
kaikkeni soin
mut vain kaksi nauhaa
sun hiuksiisi toin
Joskus miettii eikö tavallisuus riitä. Pitääkö saada linnat ja prinssit....
En tiedä mitä ihmiset elämältään hakevat...
Kuulin äsken radiossa laulun six ribbons.
tässä suomen kieliset sanat.
Jos laulaa mä saisin
niin lauluista kaunein
nyt sulle vain kertois
mun rakkaudestain
jos kiertäisin maailman
sen kalleudet toisin
sun jalkojes juureen
ne kantaisin vain
Mut oon vain mä köyhä mies
mies arkinen aivan
ja vain kaksi nauhaa sun hiuksiisi toin
sinisen niin kuin silmät sun
punaisen kuin vereni mun
Jos oisin kuin ruhtinaat
niin valkoisin valjakoin
sua noutaisin luoksein
mä kuin prinsessaa
jos oisin kuin kuninkaat
niin linnoista mahtavin
sais palvelijoineen vain sua odottaa
Mut oon vain mä köyhä mies
mies arkinen aivan
ja vain kaksi nauhaa sun hiuksiisi toin
Jos laulaa mä saisin
niin lauluista kaunein
nyt sulle vain kertois
mun rakkaudestain
sä et kai nyt pelkää vain
et koskaan jää yksin
jos nauhojain kannat
jotka sulle toin
Mut oon vain mä köyhä mies
mies arkinen aivan
ja vain kaksi nauhaa sun hiuksiisi toin
Sulle vain, sulle vain
kaikkeni soin
mut vain kaksi nauhaa
sun hiuksiisi toin
Sulle vain, sulle vain
kaikkeni soin
mut vain kaksi nauhaa
sun hiuksiisi toin
Joskus miettii eikö tavallisuus riitä. Pitääkö saada linnat ja prinssit....
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sarjassa josta tuo laulu on ei ollut ainuttakaan avioeroa.
Siinä oli ihmisillä oikeitakin murheita aivan riittämiin ja yhdessä niistä selvittiin.
Toki siinäkin piti olla yksi "kullankaivaja", mutta se oli oma valinta puolin ja toisin.
Kun vertaa omia vaikeuksia niihin mitä tuossa sarjassa oli, niin ei oikein pidä itseään kovin järkevänä.
Meillä on kaikki ilmeisesti liian hyvin?
Tuo laulu on yksi kaikkien aikojen kauneimmista.
Hyräilen sitä itsekseni kun on vaikeaa ja se helpottaa oloa.
ja lässyn lässyn...
Outoa lukea tältä palstalta elemänmyönteinen runo. Mutta niinhän se on. Kun rakkauden ensihuuma laantuu, aletaan vilkuilla aidan toiselle puolelle, että olisiko se ruoho siellä vihreämpää. Ei se ole. Sama arki on sielläkin edessä ja taass potkitaan aisan yli. Olen kanssasi samaa mieltä. Pinnallisille ihmisille mikään ei riitä. Tunnuksensa onkin: Kaikki mulle ja loputkin. Että näin.
Terv. Seppo