Ei taida olla oikean otsikon alla aivan, mutta parempaakaan en keksinyt.
Ongelmana mies, jonka kanssa olen tasaisin väliajoin tekemisissä työn merkeissä. Kaikki mennyt aina hyvin, huumoria riittänyt, olemme tulleet erittäin hyvin toimeen. Nyt yhtäkkiä alkanut vältellä, jopa niin ettei aina edes vastaa (täysin asiallisiin) sähköposteihin, vaikka jo virkaankin kuuluisi! Lisäksi kiitin yhdestä asiasta, jonka oli hoitanut hyvin, hän laajensi kiitoksen koskemaan koko viraston toimintaa!
Pidän tästä (sinkku)miehestä kovasti, mutta en ole koskaan ollut iskemässä, päällekäyvä tms. Ainoastaan asiallisen ystävällinen, huumorikin välillämme ollut siistiä, virkoihin sopivaa. Olen aika varautunut yleensäkin tällaisissa asioissa, ja vähän aikaa eronneena en taatusti ole hyppäämässä suhteisiin suin päin.
Eilen hän taas joutui vastakkain kanssani, ja kun oli pakko vastata, vastasi ja hymyili, jopa suloisesti (jos miehestä voi niin sanoa!), mutta voisiko sanoa arasti, ja keskittyi heti hommiinsa. Eikä tuo mies mikään arka ole, todellakaan!
Mitä ihmettä olen tehnyt väärin, kun olen nähtävästi mokannut jotain, vaikka mitään ei ole edes alkanutkaan???
Ongelmana mies, jonka kanssa olen tasaisin väliajoin tekemisissä työn merkeissä. Kaikki mennyt aina hyvin, huumoria riittänyt, olemme tulleet erittäin hyvin toimeen. Nyt yhtäkkiä alkanut vältellä, jopa niin ettei aina edes vastaa (täysin asiallisiin) sähköposteihin, vaikka jo virkaankin kuuluisi! Lisäksi kiitin yhdestä asiasta, jonka oli hoitanut hyvin, hän laajensi kiitoksen koskemaan koko viraston toimintaa!
Pidän tästä (sinkku)miehestä kovasti, mutta en ole koskaan ollut iskemässä, päällekäyvä tms. Ainoastaan asiallisen ystävällinen, huumorikin välillämme ollut siistiä, virkoihin sopivaa. Olen aika varautunut yleensäkin tällaisissa asioissa, ja vähän aikaa eronneena en taatusti ole hyppäämässä suhteisiin suin päin.
Eilen hän taas joutui vastakkain kanssani, ja kun oli pakko vastata, vastasi ja hymyili, jopa suloisesti (jos miehestä voi niin sanoa!), mutta voisiko sanoa arasti, ja keskittyi heti hommiinsa. Eikä tuo mies mikään arka ole, todellakaan!
Mitä ihmettä olen tehnyt väärin, kun olen nähtävästi mokannut jotain, vaikka mitään ei ole edes alkanutkaan???
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Mitä ihmettä olen tehnyt väärin, kun olen nähtävästi mokannut jotain"
Et välttämättä oo mokannut mitään. Mullakin on kokemuksia tommosista tyypeistä, naisista tosin.
Jospa se on huomannu että teiän väille on alkanu kehittyä jotain ja pelästyny syystä tai toisesta. Ei välttämättä johdu susta ollenkaan.
Luulen, että hän on sinuun tosissaan ihastunut sinuun. Jos hän on hieman hämillään omasta olotilastaan, eikä tiedä miten sinuun suhtautuisi. Kyllä se siitä sitten. Nikkaat silmää ja jos hän punastuu, olin oikeassa ;)
miehiä- kun punastelu lakkaa, voi se tarkoittaa se niin monia asioita. Hämillään olo voi olla punastujan tunnistama heikkous, intiimi tunne, kuuluu vain läheisille.
Mieshän päivänselvästi täysin lätkässä sinuun mutta jostain syystä pelkää tiedostaa omia tunteitaan. Ehkä hänellä on takanaan joku kova kolaus aikaisemmasta suhteestaan tai jotain vastaavaa häikkää aiemmassa menneisyydessään. Mene ja tiedä. Itse olen ollut vastaavallatavalla ihastunut hovimestariimme mutta onneksi nainen tajusi tilanteen ja tuli puoulitiehen vastaan hymy ja huumori aseinaan. Työpaikkaromanssihan siitä syntyi ja meillä oli tosi nannaa. Istuttiin takkahuoneessa, sauonottiin ja arvaathan sinä loput ilman pitempää novelliakin. Siitä jäi tosi kivat muistot. Tapailimme vielä senkin jälkeen kun olin muuttanut uuteen raflaan töihin. Siitä jäi hyvät jälkimaut molemmille. Rohkaise työkaveriasi hienovaraisesti. Katso silmiin avoimesti ja ole luonteva. Mahdollisesti hän sulaa ajan mittaan. Pilkettä silmään.
Toivottaa: Seppo