En tiedä mitä tekisin kuorma-autonkuljettajalle mikäli olisi ollut kyse mun perheestä :-( !
Ajattele tilannetta, että joku ajaa vastoin kaikkien liikennesääntöjen teidän äitienne, vaimoanne tai/ja tyttärenne eteen ja he kuolevat...
Nyt äiti 37 v ja tytär 16 v kuolivat turhaan (jokainen kuolema on tietysti turhaa) koska kuorma-autoilija teki käännöksen vasemmalle pientareelta ohituskaistan yli, missä oli tupla sulkuviiva! Kuorma-autoilija ei tietenkään edes saanut kolarissa kipeätä...
Kyllä on omaisten tuskaa suuri kun niin nuoret ihmiset kuolevat. tapaturnaisesti Minulla on itselläni lapsi ja pahinta mitä voisi tapahtua minulle olisi, että lapsi vammautuisi tai kuolisi! Sen jälkeen millään ei olisi mitään väliä :-(
Eivätkö ihmiset ajattele mitään mitä tekevät liikenteessä????
Ajattele tilannetta, että joku ajaa vastoin kaikkien liikennesääntöjen teidän äitienne, vaimoanne tai/ja tyttärenne eteen ja he kuolevat...
Nyt äiti 37 v ja tytär 16 v kuolivat turhaan (jokainen kuolema on tietysti turhaa) koska kuorma-autoilija teki käännöksen vasemmalle pientareelta ohituskaistan yli, missä oli tupla sulkuviiva! Kuorma-autoilija ei tietenkään edes saanut kolarissa kipeätä...
Kyllä on omaisten tuskaa suuri kun niin nuoret ihmiset kuolevat. tapaturnaisesti Minulla on itselläni lapsi ja pahinta mitä voisi tapahtua minulle olisi, että lapsi vammautuisi tai kuolisi! Sen jälkeen millään ei olisi mitään väliä :-(
Eivätkö ihmiset ajattele mitään mitä tekevät liikenteessä????
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nykyaikana hullujen määrä liikenteessä on kasvanut rajusti. Uutena ryhmänä "ammattikuskit"; kilpaa ajetaan, sääntöjä rikotaan törkeästi.
Sitten nämä muut ökyilijät ja kisahenkiset: esim. viikonloppuna BMW pisteli yli 200 kmt ja pamautti ajaa toisen auton perään Turun motarilla Espoossa. Siis kaahataan, mutta ajotaito ja liikennesilmä sekä oikean tilannenopeuden taju puuttuvat usein.
Kyllä tuolla liikkuu nykyisin henkensä kaupalla.
>En tiedä mitä tekisin kuorma-autonkuljettajalle
>mikäli olisi ollut kyse mun perheestä :-(
Minä se tiedän. Tuossa tapauksessa ei olisi minullekaan enää mitään väliä millään. Tekisin melko varmasti sen minkä oikeusistuin jättäisi tekemättä.
Tekisin myös kaikkeni, ettei se ihminen enää eläisi normaalia elää, jos edes eläisi sitäkään. Joutuisin itse siitä kyllä valtionhoitoon, mutta teko lieventäisi surua. Mutta yleisesti ottaen pahinta on asennevammaisuus, joka tappaa paljon ihmisiä vuosittain.
Meinaan vaan, että paljon pienemmästäkin menisin kuskille sanomaan kunniansa. Otan turpaan tai annan turpaan, aivan sama. Mukava muisto kusipääkuskille kuitenkin jäisi...
Etkö Sinä tee koskaan virheitä liikenteessä, Jutta? Entä jos tekemäsi virhe aiheuttaisi toisen ihmisen kuoleman, miltä Sinusta tuntuisi, jatkuisiko elämäsi normaalia rataa, nukkuisitko yösi levollisesti? Älä spekuloi täällä mitä tekisit tai jättäisit tekemättä, olit sitten onnettomuuden aiheuttaja tai uhrin omainen. Turvallisia kilometrejä ja kaunista syksyä kaikille.
Niin, kun varovasti ja toiset huomioon ottaen ajelee, niin vähemmän niitä virheitä tulee tehtyä. Tarkoitin asiallani välinpitämättömyyttä (vilkusta/kärkikolmiosta piittaamattomuutta, turhia ohitteluja, perseessäajelua jne). Näistä johtuvat onnettomuudet ovat turhia, ja jos joskus olen ottavana osapuolena, niin turman aiheuttaja tulee kärsimään. Sen lupaan.
Kun lähdet kostamaan, keskity polviin. Jos saat hakattua polvet tohjoksi, ei niiden omistaja kävele kunnolla enää koskaan. Saat syyteen korkeintaan törkeästä pahoinpitelystä. Tuomio on joitan kuukausia kakkua, joka saattaa olla jopa ehdollista. Saat kostettua, muttet lähde vuosiksi linnaan, mikä tapahtuisi tapon seurauksena.
Olen minäkin joskus miettinyt, mitä tekisin, jos vaikka vaimoni kuolisi toisen välinpitämättömyyden takia. En tarkoita nyt puhdasta vahinkoa, vaan ihan välinpitämättömyyttä, eli esimerkiksi tahallista punaisia päin ajoa. En tiedä, mitä tekisin, mutta kaikkia vaihtoehtoja puntaroisin kyllä hartaasti.
Mä olen kanssa miettinyt samoja asioita, koska oma luonne saattaisi tehdä tuollaisessa tilanteessa temput. Eli, järjenjuoksu keskeytyisi vähäksi aikaa ja tuloksesta ei tietäisi etukäteen mitään. Polveenpotku olisi kyllä hyvä ja muutenkin kaikki muut paikat, paitsi kaula ja pää. Mutta kuitenkin siihen päähän se "kosto" varmaan kohdistuisi.
Jos jollekin rakkaimmistani kävisi huonosti, niin totuus on, ettei siinä tilanteessa paljoa ajattele tulevaisuutta. Minä en ainakaan. Eikä välinpitämättömänkään (onnettomuuden aiheuttajan) paljoa tarvitse, kun ei ole enää millä ajatella.
Aika paksua tekstiä, mutta rehellistä.
Minä tapan sinut
Sun pitää tulla töppäilemään autollasi mun eteen, niin saat tilaisuuden.