Viipurinlahti -44

Suomalaisten tykistö upotti paljon NL:n aluksia miehistöineen Viipurinlahden taisteluissa. Eino Tirronen kertoo kirjassaan Jylisevät tykit, kuinka saksalaiset oikein ihmetteli suomalaisten tehoskasta tykistöä, upotusmääriä ja etenkin sitä kuinka saaristotaisteluiden aikana tykistön tulenavaus tehtiin ilman hakuammuntaa ja jopa 50m:n päähän omien sotilaiden eteen!

Tirronen Eino Jylisevät tykit, Karisto, 1980, 291 s.

Tirrosen kirjassa on tavallaan hauskakin tarina uhkarohkeista saksalaisista ja erään sellaisen koreista saappaista... Sakut laittoi tykin suoraan tarjottimelle lähelle vettä ja eräs koreasaappainen solttu oli jopa korskea kun asiasta varoiteltiin ja huomautettiin. Taisteluiden tauottua Tirronen näki sen "saapasmiehen" raatokuormassa...

No näin oli kirjoitti:

Suomalaisten tykistö upotti paljon NL:n aluksia miehistöineen Viipurinlahden taisteluissa. Eino Tirronen kertoo kirjassaan Jylisevät tykit, kuinka saksalaiset oikein ihmetteli suomalaisten tehoskasta tykistöä, upotusmääriä ja etenkin sitä kuinka saaristotaisteluiden aikana tykistön tulenavaus tehtiin ilman hakuammuntaa ja jopa 50m:n päähän omien sotilaiden eteen!

Tirronen Eino Jylisevät tykit, Karisto, 1980, 291 s.

Tirrosen kirjassa on tavallaan hauskakin tarina uhkarohkeista saksalaisista ja erään sellaisen koreista saappaista... Sakut laittoi tykin suoraan tarjottimelle lähelle vettä ja eräs koreasaappainen solttu oli jopa korskea kun asiasta varoiteltiin ja huomautettiin. Taisteluiden tauottua Tirronen näki sen "saapasmiehen" raatokuormassa...

Lue lisää

Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 (1996)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Koskimaa

"Teoksissa on neliväriset tilannekartat, joiden perustella on helppo seurata tapahtumien kulkua. Tekstit ovat osittain yksiköiden niiden komentajien ja ryhmitysalueiden luetteloja, mutta muuten erinomaisen tarkkoja sekä ammattimaisesti tehtyjä."

Muita Koskimaan teoksia:

Karhumäestä Ilomantsiin. II armeijakunnan vetäytyminen Maaselän kannakselta Tolvajärvelle ja Ilomantsiin kesällä 1944 (2000)

Syväriltä Nietjärvelle. Aunuksen ryhmän taistelut kesällä 1944 (1998)

Tyrjän rykmentti. JR 7:n ja Er.P 12:n taistelut jatkosodassa (1996)

Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 (1996)

Murtajan tykistö. 2. divisioonan tykistön taistelut 1941-1944 (1994)

Veitsen terällä. Vetäytyminen Länsi-Kannakselta ja Talin-Ihantalan suurtaistelu kesällä 1944 (1993)

Koskimaata kirjoitti:

Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 (1996)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Koskimaa

"Teoksissa on neliväriset tilannekartat, joiden perustella on helppo seurata tapahtumien kulkua. Tekstit ovat osittain yksiköiden niiden komentajien ja ryhmitysalueiden luetteloja, mutta muuten erinomaisen tarkkoja sekä ammattimaisesti tehtyjä."

Muita Koskimaan teoksia:

Karhumäestä Ilomantsiin. II armeijakunnan vetäytyminen Maaselän kannakselta Tolvajärvelle ja Ilomantsiin kesällä 1944 (2000)

Syväriltä Nietjärvelle. Aunuksen ryhmän taistelut kesällä 1944 (1998)

Tyrjän rykmentti. JR 7:n ja Er.P 12:n taistelut jatkosodassa (1996)

Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 (1996)

Murtajan tykistö. 2. divisioonan tykistön taistelut 1941-1944 (1994)

Veitsen terällä. Vetäytyminen Länsi-Kannakselta ja Talin-Ihantalan suurtaistelu kesällä 1944 (1993)

Lue lisää

Koskimaa kertoo myös, miten erityisesti saksalaisten ilmatorjunta oli tappavan tehokasta.

No näin oli kirjoitti:

Suomalaisten tykistö upotti paljon NL:n aluksia miehistöineen Viipurinlahden taisteluissa. Eino Tirronen kertoo kirjassaan Jylisevät tykit, kuinka saksalaiset oikein ihmetteli suomalaisten tehoskasta tykistöä, upotusmääriä ja etenkin sitä kuinka saaristotaisteluiden aikana tykistön tulenavaus tehtiin ilman hakuammuntaa ja jopa 50m:n päähän omien sotilaiden eteen!

Tirronen Eino Jylisevät tykit, Karisto, 1980, 291 s.

Tirrosen kirjassa on tavallaan hauskakin tarina uhkarohkeista saksalaisista ja erään sellaisen koreista saappaista... Sakut laittoi tykin suoraan tarjottimelle lähelle vettä ja eräs koreasaappainen solttu oli jopa korskea kun asiasta varoiteltiin ja huomautettiin. Taisteluiden tauottua Tirronen näki sen "saapasmiehen" raatokuormassa...

Lue lisää

Ehkä nyt jotain tietäisin. Kuulin jo kotonani 1950-1960 luvulla näitä sotajuttuja, kun isäni oli 7./III/KTR 9:n, Kapt. Perh Lagerbomin patterin tulenjohtajana.
Tykistö varmaan upotti useita NL:n aluksia, mutta samoihin maaleihin oli toiminnassa myös ilmavoimamme.
Jälkeenpäin ei ole täysin varmasti pystytty sanomaan, mikä upotus oli tykistön ansioita ja mikä pommitusten. Molemmat osapuolet tietysti ovat ottaneet niistä kunnian itselleen.

tietäisin kirjoitti:

Ehkä nyt jotain tietäisin. Kuulin jo kotonani 1950-1960 luvulla näitä sotajuttuja, kun isäni oli 7./III/KTR 9:n, Kapt. Perh Lagerbomin patterin tulenjohtajana.
Tykistö varmaan upotti useita NL:n aluksia, mutta samoihin maaleihin oli toiminnassa myös ilmavoimamme.
Jälkeenpäin ei ole täysin varmasti pystytty sanomaan, mikä upotus oli tykistön ansioita ja mikä pommitusten. Molemmat osapuolet tietysti ovat ottaneet niistä kunnian itselleen.

Lue lisää

Onko se itse Coiffeur vai Näin-On? Joko Kantturaniemen paikka on löytynyt?


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000022222790#22000000022222790

Valkeasaari kesällä 1944
Kirjoittanut: Coiffeur 20.12.2006 klo 13.28

Isäni oli Valkeasaaressa kesällä 1944 III/KTR 9:n tulenjohtueessa Tirrosen psto:ssa


Coiffeur
Kirjoittanut: Näin-On 20.12.2006 klo 20.39


Miun pappain oli III/KTR 9:n 8. patterissa samassa paikassa sotilaspassin mukaan.

Onko näin? kirjoitti:

Onko se itse Coiffeur vai Näin-On? Joko Kantturaniemen paikka on löytynyt?


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000022222790#22000000022222790

Valkeasaari kesällä 1944
Kirjoittanut: Coiffeur 20.12.2006 klo 13.28

Isäni oli Valkeasaaressa kesällä 1944 III/KTR 9:n tulenjohtueessa Tirrosen psto:ssa


Coiffeur
Kirjoittanut: Näin-On 20.12.2006 klo 20.39


Miun pappain oli III/KTR 9:n 8. patterissa samassa paikassa sotilaspassin mukaan.

Lue lisää

Oeschin esikunta, Kannaksen joukkojen komentajan esikunta (KaJoKe) aloitti toimintansa 15.6. IV armeijakunnan esikunnan komentopaikalta.Esikunta oli operatiivinen esikunta/johtoelin Mikkelissä olevan päämajan ja Kannaksella taistelevan kolmen armeijakunnan (III, IV ja V AK) välissä. KaJoKe oli 21.6. Jääskessä ja 28.6. alkaen Mikkelin tien varressa Savitaipaleen Kantturaniemen varuskunnassa.


http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=445

KaJoKe Esikunta oli 21.6. Jääskessä ja 28.6. alkaen Mikkelin tien varressa Savitaipaleen Kantturaniemen varuskunnassa.

>Tämä sotilasosasto oli Ryti Ribbentrop paktin satoa.<


Saksalainen 303. Rynnäkkötykkiprikaatia, (jota oikeastaan oikeamminkin voisi kutsua rykmentiksi)
purettiin laivoista samaan aikaan kun Ribbentroppi neuvotteli sopimustaan.

Tarkkana poijjaat, tarkkana näissä hommissa pittää olla ettei tule väärinkäsityksiä.



Lähteenä Erkki Käkelä, Laguksen rynnäkkötykit, WSOY 1996

Sivu 213:

"Mannerheim oli pyytänyt saksalaisilta aseapua ja joukkoja sekä 12.6. että uudelleen 19.6. Kesäkuun 20. päivänä klo 14.30 Heeresgruppe Nordin ylijohto käski lähettää heti Suomeen rynnäkkötykkiprikaatin ja jalkaväkidivisioonan. Kello 20.50 Heeresgruppe välitti käskyn uudelleen Armee-Abteilung Narwalle. Tämän käskystä 303. Rynnäkkötykkiprikaati lähti kolmen tunnin kuluttua junakuljetuksin kohti Tallinnaa."

Sivu 214:

"Torstaina kesäkuun 22. päivänä 303. Rynnäkkötykkiprikaatia alettiin purkaa aluksista Helsingin Katajanokalla. Ensimäinen kuljetus, joka kiinnittyi laituriin, käsitti mm. 10 rynnäkkötykkiä.... Ylikuormattu alus, Maersk Stig, kellahti satamassa nurin, ja osa vaunuista upposi satama-altaaseen... Samana iltana Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop tapasi tasavallan presidentti Risto Rytin presidentinlinnassa." jne...

"Tunti kuin aseveljet olisivat olleet aikautuksen mestareita, vaikka sellainen tunne onkin tällä kohden väärä. Varhain seuraavana aamuna prikaati kuormattiin pääkaupungissa juniin, jotka nytkähtelivät kukin vuorollaan liikkeelle kohti itää, määräsemana Lappeenranta."

Rytiukko kirjoitti:

>Tämä sotilasosasto oli Ryti Ribbentrop paktin satoa.<


Saksalainen 303. Rynnäkkötykkiprikaatia, (jota oikeastaan oikeamminkin voisi kutsua rykmentiksi)
purettiin laivoista samaan aikaan kun Ribbentroppi neuvotteli sopimustaan.

Tarkkana poijjaat, tarkkana näissä hommissa pittää olla ettei tule väärinkäsityksiä.



Lähteenä Erkki Käkelä, Laguksen rynnäkkötykit, WSOY 1996

Sivu 213:

"Mannerheim oli pyytänyt saksalaisilta aseapua ja joukkoja sekä 12.6. että uudelleen 19.6. Kesäkuun 20. päivänä klo 14.30 Heeresgruppe Nordin ylijohto käski lähettää heti Suomeen rynnäkkötykkiprikaatin ja jalkaväkidivisioonan. Kello 20.50 Heeresgruppe välitti käskyn uudelleen Armee-Abteilung Narwalle. Tämän käskystä 303. Rynnäkkötykkiprikaati lähti kolmen tunnin kuluttua junakuljetuksin kohti Tallinnaa."

Sivu 214:

"Torstaina kesäkuun 22. päivänä 303. Rynnäkkötykkiprikaatia alettiin purkaa aluksista Helsingin Katajanokalla. Ensimäinen kuljetus, joka kiinnittyi laituriin, käsitti mm. 10 rynnäkkötykkiä.... Ylikuormattu alus, Maersk Stig, kellahti satamassa nurin, ja osa vaunuista upposi satama-altaaseen... Samana iltana Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop tapasi tasavallan presidentti Risto Rytin presidentinlinnassa." jne...

"Tunti kuin aseveljet olisivat olleet aikautuksen mestareita, vaikka sellainen tunne onkin tällä kohden väärä. Varhain seuraavana aamuna prikaati kuormattiin pääkaupungissa juniin, jotka nytkähtelivät kukin vuorollaan liikkeelle kohti itää, määräsemana Lappeenranta."

Lue lisää

Meinaan niille uppeluksiin menneille vaunuille? Nosturi oli varmaan vieressä, joten ne nostettiin samantien? Vai kuinka?

kävi? kirjoitti:

Meinaan niille uppeluksiin menneille vaunuille? Nosturi oli varmaan vieressä, joten ne nostettiin samantien? Vai kuinka?

lähetettiin Saksaan huoltoon. Sähkölaitteet lähinnä.

kävi? kirjoitti:

Meinaan niille uppeluksiin menneille vaunuille? Nosturi oli varmaan vieressä, joten ne nostettiin samantien? Vai kuinka?

Pari-kolme vaunua upposi laivan kaatuessa. Vika ei tainnut olla laivan ylilastauksessa vaan huolimattomasti tehdyssä laivan purkamisessa.
Ei älytty ottaa tasaisesti molemmilta reunoilta (kansilastina?) olleita vaunuja.

Vaunut nostettiin saman tien ylös ja mitä luultavimmin lähetettiin paluukyydillä takaisin Viroon.

Suunnilleen noin kirjoitti:

Pari-kolme vaunua upposi laivan kaatuessa. Vika ei tainnut olla laivan ylilastauksessa vaan huolimattomasti tehdyssä laivan purkamisessa.
Ei älytty ottaa tasaisesti molemmilta reunoilta (kansilastina?) olleita vaunuja.

Vaunut nostettiin saman tien ylös ja mitä luultavimmin lähetettiin paluukyydillä takaisin Viroon.

Lue lisää

pohjalla.Ja viljaa kuormattu päälle. Ehkä tässä laivassa niitä oli myös kansilastina?

Rytiukko kirjoitti:

>Tämä sotilasosasto oli Ryti Ribbentrop paktin satoa.<


Saksalainen 303. Rynnäkkötykkiprikaatia, (jota oikeastaan oikeamminkin voisi kutsua rykmentiksi)
purettiin laivoista samaan aikaan kun Ribbentroppi neuvotteli sopimustaan.

Tarkkana poijjaat, tarkkana näissä hommissa pittää olla ettei tule väärinkäsityksiä.



Lähteenä Erkki Käkelä, Laguksen rynnäkkötykit, WSOY 1996

Sivu 213:

"Mannerheim oli pyytänyt saksalaisilta aseapua ja joukkoja sekä 12.6. että uudelleen 19.6. Kesäkuun 20. päivänä klo 14.30 Heeresgruppe Nordin ylijohto käski lähettää heti Suomeen rynnäkkötykkiprikaatin ja jalkaväkidivisioonan. Kello 20.50 Heeresgruppe välitti käskyn uudelleen Armee-Abteilung Narwalle. Tämän käskystä 303. Rynnäkkötykkiprikaati lähti kolmen tunnin kuluttua junakuljetuksin kohti Tallinnaa."

Sivu 214:

"Torstaina kesäkuun 22. päivänä 303. Rynnäkkötykkiprikaatia alettiin purkaa aluksista Helsingin Katajanokalla. Ensimäinen kuljetus, joka kiinnittyi laituriin, käsitti mm. 10 rynnäkkötykkiä.... Ylikuormattu alus, Maersk Stig, kellahti satamassa nurin, ja osa vaunuista upposi satama-altaaseen... Samana iltana Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop tapasi tasavallan presidentti Risto Rytin presidentinlinnassa." jne...

"Tunti kuin aseveljet olisivat olleet aikautuksen mestareita, vaikka sellainen tunne onkin tällä kohden väärä. Varhain seuraavana aamuna prikaati kuormattiin pääkaupungissa juniin, jotka nytkähtelivät kukin vuorollaan liikkeelle kohti itää, määräsemana Lappeenranta."

Lue lisää

" Tarkkana poijjaat, tarkkana näissä hommissa pittää olla ettei tule väärinkäsityksiä. "

Hitlerin oli tarkoitus uittaa suomalaisten pelkäämä armeijakunnan esikunta Suomeen joka olisi ilmeisesti yrittänyt ottaa Greif divisioonan kanssa niskuroivilta suomalaisilta vallan? Esikuntaa tarvittiin kiitos venäläisten, sittemmin kuitenkin muualla. Ribbentropin lista sopimusaseista on Klinkin teoksessa sivulla 66, johon Polvinen perustaa tietonsa.

Saksalaisten "apu-invaasio" Helsingin kautta Viipurinlahdelle oli tarkoin harkittua painostusta jolla ryyditettiin poliittista sopimusta.
Perillä 122 D. oli 28.6.1944.
Näin Pölvinen: " Suhteelisesti vähäisen joukkoavun (122 D)rinnalla oli materiaalitoimituksilla ja ennen kaikkea panssarilähitorjunta-aseilla, oli olennainen merkitys armeijamme itseluottamuksen palautumiselle. "

12.6.1944 Mannerheimin pyynnöstä moottoritorpedoveneet olivat jo tuoneet 9000 panssarinyrkkiä ja 5000 kauhua Etelä-Suomen satamiin, ja joita toimituksia mm. Hitler vaati nyt kirjalliseen muotoon takautuvasti.

Rytiukko kirjoitti:

>Tämä sotilasosasto oli Ryti Ribbentrop paktin satoa.<


Saksalainen 303. Rynnäkkötykkiprikaatia, (jota oikeastaan oikeamminkin voisi kutsua rykmentiksi)
purettiin laivoista samaan aikaan kun Ribbentroppi neuvotteli sopimustaan.

Tarkkana poijjaat, tarkkana näissä hommissa pittää olla ettei tule väärinkäsityksiä.



Lähteenä Erkki Käkelä, Laguksen rynnäkkötykit, WSOY 1996

Sivu 213:

"Mannerheim oli pyytänyt saksalaisilta aseapua ja joukkoja sekä 12.6. että uudelleen 19.6. Kesäkuun 20. päivänä klo 14.30 Heeresgruppe Nordin ylijohto käski lähettää heti Suomeen rynnäkkötykkiprikaatin ja jalkaväkidivisioonan. Kello 20.50 Heeresgruppe välitti käskyn uudelleen Armee-Abteilung Narwalle. Tämän käskystä 303. Rynnäkkötykkiprikaati lähti kolmen tunnin kuluttua junakuljetuksin kohti Tallinnaa."

Sivu 214:

"Torstaina kesäkuun 22. päivänä 303. Rynnäkkötykkiprikaatia alettiin purkaa aluksista Helsingin Katajanokalla. Ensimäinen kuljetus, joka kiinnittyi laituriin, käsitti mm. 10 rynnäkkötykkiä.... Ylikuormattu alus, Maersk Stig, kellahti satamassa nurin, ja osa vaunuista upposi satama-altaaseen... Samana iltana Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop tapasi tasavallan presidentti Risto Rytin presidentinlinnassa." jne...

"Tunti kuin aseveljet olisivat olleet aikautuksen mestareita, vaikka sellainen tunne onkin tällä kohden väärä. Varhain seuraavana aamuna prikaati kuormattiin pääkaupungissa juniin, jotka nytkähtelivät kukin vuorollaan liikkeelle kohti itää, määräsemana Lappeenranta."

Lue lisää

ja Hitler toi. Tarkkana toimituksista. 122 D.
Eiks vaan olekkin näin? Sinä puhutkin sitten jo muusta aseavusta.

Suomi! kirjoitti:

" Tarkkana poijjaat, tarkkana näissä hommissa pittää olla ettei tule väärinkäsityksiä. "

Hitlerin oli tarkoitus uittaa suomalaisten pelkäämä armeijakunnan esikunta Suomeen joka olisi ilmeisesti yrittänyt ottaa Greif divisioonan kanssa niskuroivilta suomalaisilta vallan? Esikuntaa tarvittiin kiitos venäläisten, sittemmin kuitenkin muualla. Ribbentropin lista sopimusaseista on Klinkin teoksessa sivulla 66, johon Polvinen perustaa tietonsa.

Saksalaisten "apu-invaasio" Helsingin kautta Viipurinlahdelle oli tarkoin harkittua painostusta jolla ryyditettiin poliittista sopimusta.
Perillä 122 D. oli 28.6.1944.
Näin Pölvinen: " Suhteelisesti vähäisen joukkoavun (122 D)rinnalla oli materiaalitoimituksilla ja ennen kaikkea panssarilähitorjunta-aseilla, oli olennainen merkitys armeijamme itseluottamuksen palautumiselle. "

12.6.1944 Mannerheimin pyynnöstä moottoritorpedoveneet olivat jo tuoneet 9000 panssarinyrkkiä ja 5000 kauhua Etelä-Suomen satamiin, ja joita toimituksia mm. Hitler vaati nyt kirjalliseen muotoon takautuvasti.

Lue lisää

>12.6.1944 Mannerheimin pyynnöstä moottoritorpedoveneet olivat jo tuoneet 9000 panssarinyrkkiä ja 5000 kauhua Etelä-Suomen satamiin, ja joita toimituksia mm. Hitler vaati nyt kirjalliseen muotoon takautuvasti.<

Vai oikein Pölvinen sanoo... heh heh. Kumpaakohan uskoisit itse? Pölvinen vs. Martti V. Terä

Tarkkana poijaat pittää olla, tarkkana, ettei vaan tuu väärinkäsityksiä tapahtumien kulusta ja päivämääristä...

Mitäpä sanoo Martti V. Terä Kesäkuun kriisi 1944 -kirjassaan tuosta asiasta?

Sivu 110:

2. Sotatarvikkeiden toimitus suurhyökkäyksen alettua

"Venäläisten yllätyshyökkäyksen kehityttyä Valkeasaaressa läpimurtoon päämajan sotataloustarkastaja pyysi puhelimitse 13.6.1944 OKW:n Suomessa olleen edustajan, Kapitän zur See Kochin kautta pikaista apua, ennen kaikkea panssarintorjunta-aseita, nyrkkejä ja kauhuja. Pyynnön hän vahvensi kirjelmällään 15.6.1944 (SAA/17 734:12). Vastaavat esitykset tehtiin myös päämajassa olleelle saksalaiselle yhdysupseerille, kenr Erfurthille. Tämän perusteella OKW järjesti jo 16-18.6.44 lentoteitse Immolaan se moottoritorpedoveneillä Turkuun yhteensä noin 10500 nyrkkiä. Samoin pantiin viipymättä käyntiin 75 mm:n panssarintorjuntatykkien ja rynnäkkötykkien sekä 88 mm:n it-tykkien lisäksi kaikkien pst-tykkien, it-tykkien ja kenttätykistön ampumatarvikkeiden sekä piikkilangan toimituksia saksalaisista varikoista laivaussatamiin, joihin koottiin myös välittömästi kymmenkunta suomalaista alusta tarvikkeita noutamaan. Ne saapuivat suomeen 21.6, 29.6, 1.7, 2.7, 3.7, 6.7, 7.7, ja 9.7.

Sitten tulee pitkä lista Suomeen silloin (21.6 - 9.7) laivattuja aseita ja ammuksia, lyhennän tekstiä säilyttäen vain mallit ja määrät:

Tärkeimmät tällöin laivatut tarvikeet olivat:

- 75K/40 pst-kanuunoita 40 kpl
- 75 mm rynnäkkötykkejä 15 kpl
- 88 mm it-kanuunoita 36 kpl
- 45 mm pst-kanuunan a-tarvikkeita 20 000 laukausta
- 75 mm pst-kanuunan a-tarvikkeita 22 000 laukausta
- 76 mm it-kanuunan a-tarvikkeita 75 000 laukausta
- 88 mm it-kanuunan a-tarvikkeita 56 000 laukausta
- 40 mm it-kanuunan a-tarvikkeita 150 000 laukausta
- 150H/40 haupitsin a- tarvikkeita 12800 laukausta
- 152H/38 haupitsin a- tarvikkeita 12000 laukausta
- 152H/37 haupitsin a- tarvikkeita 13400 laukausta
- 155H/17 haupitsin a- tarvikkeita 9600 laukausta
- Panssarinyrkkejä 600 kpl
- Pst-miinoja 40 000 kpl
- Käsikranaatteja 150 000 kpl
- Piikkilankaa 2500 tonnia

Sivulla 111 tulee tärkein lause:

"Näiden tarvikkeiden toimitusmääräyksien antamisesta asianomaisille varikoille ilman mitään poliittista tai muita ehtoja OKW:n edustaja Koch ilmoitti sotataloustarkastajalle kirjeellä jo 13.6.1944. Tällöin ei esimerkiksi Ribbentrop ollut vielä edes saapunut Suomeen käymään liittoutumissuhteista koskevia neuvotteluja Rytin kanssa. Vastaavat toimituksia koskevat ilmoitukset kenr Erfurth antoi myös suoraan päämajalle 13.-19.6.1944." *

Terä viittaa kirjassaan seuraavaan kohtaan:

* Heinrichsin, Mannerheim Suomen kohtaloissa, osa 2, sivujen 372-376, mukaan päämaja olisi saanut Erfurthin kautta OKW:n ilmoituksen sotatarvikkeiden toimituksista ja muusta sotilaallisesta avusta vasta 20. ja 21.6.44 Ilmoituksen mukaan avunannon ehto olisi tällöin määritetty: "vähäinenkin Saksan apu on täysin hyödytön, ellei suomalainen johto ole lujasti päättänyt, että Viipurin-Vuoksen puolustuslinja pidetään joka tapauksessa."