Uskomatonta! Tunnistin täältä suhdekeskusteluista yhden tyypin, kaverin miehen. Aatelkaa, että se kirjottelee täällä sydänsuruistaan jne. Kotona on vaimo ja lapsia. Eikä se ole siis se vaimo, joka on surut aiheuttanut.
Siis voiks joku olla oikeesti noin ....?!????
Ja näissä keskusteluissa muut sit silittää sen päätä, että voi kun on kurjaa ja entäs jos yrittäsit vielä kuiteski!
Yrittäkää nyt ees muistaa, että kaikki ei oo sitä miltä näyttää.
Siis voiks joku olla oikeesti noin ....?!????
Ja näissä keskusteluissa muut sit silittää sen päätä, että voi kun on kurjaa ja entäs jos yrittäsit vielä kuiteski!
Yrittäkää nyt ees muistaa, että kaikki ei oo sitä miltä näyttää.
Vastaukset 16
Vanhimmat
sinulle. Tämä on monellekin ainoa paikka jossa voi, vaikkakin hyvin epärehellisin keinoin, saada "päänsilitystä".
Tämmöiset palstat pullistelee, niin niitä aitoja kirjoituksia kuin yhtä paljon keksittyjä.
No jos kotona ei men hyvin, on se aika luonnollista, että rakkautta haetaan toisaalta ja sitten jos se vielä meneen karille, niin tragediahan se on. Luuletko, ettei ko. mies kärsi oikeasti? Kuka sinä luulet olevasi tuomitsemaan? Oletko itse ollut tuollaisessa tilanteessa? Mitä sinä oikeastaan tiedät? Taidat vaan uskoa ja luulla!
Avioliitoista noin puolet päättyy eroihin, avoliitoista vielä suurempi osa. Avio- tai avoliitto ei tee immuuniksi rakastumiselle. Tällaiset tilanteet ovat oikeasti surullisia tarinoita eikä ulkopuolisten pitäisi tuomita niitä. Erossa kaikki osapuolet tarvitsevat tukea. Usein mies eniten.
Minulla on lapsia kahden naisen kanssa. Ajatteletko ehkä, että rakkauteni on jotenkin valheellista? Entäs jos sanoisin, että rakastan kolmea naista, mutta olen rakastunut vain yhteen, ymmärtäisitkö, mitä tarkoitan.
Ensinnäkin on aika älytöntä väittää, että rakkaus kuolisi avioerossa. Se saa uusia ja kipeitäkin muotoja, mutta kyllä yhä edelleen se ex on hämmästyttävän tärkeä.
Toinen seikka, mitä en voi korostaa tarpeeksi, on se, että naiset eivät näytä tajuavan miehen maailmaa. Naiset kuvittelevat miehen olevan jonkinlainen jatke itselleen, unelmilleen. Ikäänkuin mies olisi jonkin väline naisen unelmien - perheen, kodin, mattojen, verhojen jne. saavuttamiseksi. Yllätys, yllätys, miehellä on oma tahto. Luontoemo on tehnyt miehestä aktiivisen geenienlevittäjän ja naisesta aktiivisen jälkipolvien hoivaajan. Mmiehen tehtävät on rakastua ja levittää perimäänsä. Uskottele, mitä uskottelet. Näin se toimii: mies haluaa naista ja nainen perhettä, lapsia. Näin syntyy ikiliikkuja, joka pitää huolen geeniperimän siirtymisestä eteenpäin. Tämä on ns. darwinistinen näkemys. Raamatusta ja varsinkin sen tulkinnasta voi löytää toisia näkemyksiä, mutta ne taitavat olla ihmisen keksimiä.
Tiesitkö muuten, että avioliitto on hämmästyttävän nuori ilmiö. Se on keksitty vasta alkukirkon aikan ja pitkälti kyse oli siitä, että ne, joilla oli ns. ensimmäisen yön oikeus (eli suunilleen maanomistajat) halusivat pitää pesanttinsa järjestyksessä ja niin syntyi yksiavioisuus kristinuskoon. Monissa muissa uskonnoissa miehen moniavioisuutta pidetään luonnollisena. Hämmästyttävää, että jos katsot suuria nisäkäsuroksia. Ne ovat kaikki moniavioisia, paitsi mukamas kristitty ihminen.
Älä siis tuomitse. Kuten edellinenkin totesi, älä luule tietäväsi silloin kun luulet.
"Minulla on lapsia kahden naisen kanssa. Ajatteletko ehkä, että rakkauteni on jotenkin valheellista? Entäs jos sanoisin, että rakastan kolmea naista, mutta olen rakastunut vain yhteen, ymmärtäisitkö, mitä tarkoitan."
Sanoisin, että olet joko riippuvainen rakkaudesta tai keräät ympärillesi haaremia, koska haluat naisten huomiota tai ihailua. Terveeltä ja tavalliselta tuo ei kuulosta.
Siis itket kahden eksän perään ja sitten vielä on joku uusi? Voi niitä naisparkoja.
Vaikuttaa ettet tiedä vielä, että rakastamisella on monia muotoja. Tämä on asia, jonka oppii vasta iän ja luopumisen myötä.
Loppujen lopuksi haaremin tai lauman kerääminen miehelle on aivan luonnollista, jos katsoo minkä tahansa ison nisäkäsuroksen toimintaa. Moniavioisuus on aivan luonnollinen asia mm. islaminsukossa ja ortodoksijuutalaisuudessa, mormoneilla ja oikeastaan jopa vanhoilislestadiolaisilla. Taitaa olla niin, että se on luonnotonta krisittyille, tai tarkemmine suurimmalle osalle kristittyjä. Vanhassa testamentissa moniavioisuus on aivan yleistä ja sallittua. Miehen viriiliys kestää 50-70 vuotta, naisen vain 25-35 vuotta. Johan noistakin luvuista voi päätellä miten homman on suunniteltu toimivan.
Älä tuomitse muita omien arvojesi perusteella. Sellainen on tosin tyypillistä naisille. Mies ei ole nainen vaan aivan erilainen.
Kai sä kommentoit hänen viestiinsä, että mitä ihmettä se valittaa ja että sä tunnistat hänet? Jos se nyt edes on oikea henkilö.
En kommentoinut viestiin. Laitoin linkin ketjuun kaverilleni, siis sille vaimolle. On se sama mies, ei mitään epäilystä.
Veditte muuten ihan hatusta ton, että kotona ei menis hyvin. Tai siis siellä menis ihan hyvin, jos mies ei itse pilaisi kaikkea.
Niin , siis kyseessä oli kaverisi mies. Siis se sinun kaverisi on se nainen, joka sanoo, että menisi hyvin. Mitäs, jos kysyisit mieheltä? Ei savua ilman tulta. Ennemmin au-suhde on seuraus kuin syy. Ihan tyypillistä: Nainen kuvittelee, että kaikki on hyvin, koska hänen unelmansa toimii. Entäs miehen unelmat, toiveet?
Sitäpaitsi, miksi miehen pitäisi pyytää anteeksi luonnollista käyttäytymistään??????
Miehet on juuri noin tossukoita, että kun ei hänen toiveet suhteessa toteudu, ei sitä uskalleta sanoa ääneen! Tottakai vaimo olettaa kaiken olevan ok, jos kotona on mies joka vaikuttaa tyytyväiseltä ja sanookin sitä olevansa. Jos ei uskalla avata suutaan ja sanoa mitä oikeasti ajatelee, niin ketä voi siitä syyttää.
Kai se on tollasille henkilöille helpompaa paeta sivusuhteeseen ja kiinni jäädessä puolustella kuin pikkulapsi äidilleen, kuinka "mun toiveita ei ikinä kuunneltu".
Ei niitä toiveita voi kuunnella jos ei niitä sanota ääneen. Kuinka moni tietääkään mielessään tälläkin hetkellä sortuneensa samaan... pidetään todelliset toiveet hiljaa sisällään, ja toivotaan että toinen ymmärtäisi ne sanattomasti. Ja jos toinen sitten oikein kysyy oletko tyytyväinen, vastataan päinvastoin kuin oikeasti tunnetaan. Kyllähän se jo tilannetta avaa kummasti...
Ei kun kyse on siitä, etteivät naiset kuuntele. Ja sitten kun on jo housuissa, selitetään, että mikset sä kulta kertonut. Naiset eivät voi ymmärtää sitä, että joku asia olisi heidän syynsä. Se on mahdotonta. Naisen aivoissa ei ole sellaista rakennetta. Yksi suurin kupla maailmassa on naisten empaattisuus - sitä ei ole. Heillä on vain pelinsä ja teatterinsa. Kaikki heissä tähtää naisen unelman täyttymiseen.
Mutta siinä olet oikeassa, että miesten pitäisi tiukemmin laittaa eukkonsa kuriin. Tämä "tasa-arvo" on tehnyt sukupuolista todella epätasa-arvoisia.
mun vaimon ystävä, niin olisit törmännyt niihin viesteihin missä itken pettävän vaimoni perään.
Eli et ole vaimoni ystävä.
vittumainen ja mä uskoin suhun, ihan tosi,mutta se on sun elämääsi. sääli!!!!!!!!!!!!!!!
YKSIN!!!!!!!!!!!
..minäkin ja kolme pientä lasta.. meillä jokseenkin sama tilanne, huomaan että miehellä on jotenkin huono olla vaikkei itse sitä tunnusta :( elämä on liian lyhyt hukattavaksi. Meillä ei käsittääkseni ole kummempia ongelmia ollut, mutta joskus pitkäkin suhde vaan tulee tiensä päähän ja silloin itse mieluummin päästän irti ja annan toiselle mahdollisuuden olla onnellinen vaikkakin sitten jonkun muun kanssa. Onko ystäväsi katsonut ja kuunnellut miestä tarpeeksi nähdäkseen miten miehellä menee? Ei suhteessa tarvitse olla kenenkään aiheuttamia ongelmia ja syyllistä on turha hakea.
Ystävän suhteessa ei ole juuri muuta tehtykään kuin kuunneltu ja katseltu sen miehen olo- ja mielentiloja. Se vain taitaa olla samaa kaliiperia kuin tämän ketjun toi viriilimies. Ei yksi nainen riitä, perheenkin elämän pitää olla yhden ison egon jatketta.
Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Ettai vaiian olisi omassa pesässä asiat sillä lailla, että mies katselee aidan yli ja nyt haetaan tukea peilaamalla toisen pariskunnan ongelmia.
Kasva aikuiseksi!