Pitääkö tykätä huonoa jos avopuoliso lupaa lähteä kanssani jonnekin lauantaina, muttei sitten lähdekään ku pitää lähteä ryyppäämään.
Sunnuntainakaan ei voi lähteä, koska on muuta.
Maanantaina ei saa muuten vain aikaiseksi ja
tiistaina kun hänelle kaveri soittaa että voiko hän lähteä kanssaan johonkin niin samantien hän lähtee suunnilleen pää kolmantena jalkana ?
Minua tympii että hän lupailee lähteä kanssani johonkin, mutta aina on jotain miksei voi lähteä ja kun kaveri sattuu pyytämään niin samantien lähtee.
Onko oikein tuntea pettyneensä?
Sunnuntainakaan ei voi lähteä, koska on muuta.
Maanantaina ei saa muuten vain aikaiseksi ja
tiistaina kun hänelle kaveri soittaa että voiko hän lähteä kanssaan johonkin niin samantien hän lähtee suunnilleen pää kolmantena jalkana ?
Minua tympii että hän lupailee lähteä kanssani johonkin, mutta aina on jotain miksei voi lähteä ja kun kaveri sattuu pyytämään niin samantien lähtee.
Onko oikein tuntea pettyneensä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
homma tämä, eli sanoisin että totta hemmetissä tommosesta kohtelusta pettyy. Toihan on välttelyä joka taas on semmonen juttu että jos suhteessa todella tarttee vältellä niin on väärässä suhteessa. Toisesta tulee pitää ja läsnäolosta nauttia. Jos ei pidä toisesta eikä nauti toisen kanssa olemisesta niin sellaiseen suhteeseen ei pidä jäädä.
Kyllä itse loukkaantuisin noin huonosta kohtelusta pidemmän päälle ja tekisin asian myös kumppanin tiettäväksi ilman muuta ja alleviivaten. Jos peli ei muutu niin sitten poks homma poikki ja itelle uus elämä. Kenenkään ei tartte tuntea itteensä hylätyks toisen toimesta, näin on homma usko pois.
Pitää muilta kysellä mitä saisi tuntea?
samanlaiselta, ku mitä mulla joskus oli. Se sun mies ei arvosta sua sen vertaa, että voisi pitää sanansa. Kenkää sä tulet sille antamaan kun tarpeex kypsyt. Voin luvata että pahemmaksi tulee vielä muuttumaan. Kiertoon vaan niin mäkin tein. Etköhän säkin paremman ukon itelles ansaitse.
No, tosiaan riippuu vähän siitä millainen teidän suhde on ja siitä miten olette käytännössä sopineet menostanne, johon miehesi on luvannut lähteä..
Jos olette treffivaiheessa, loukkaantuisin ehdottomasti.
Jos olette selkeämmin seurustelukumppanit, kenties avoliitossa, voisi asiasta loukkaantua jos normaalistikin lyötte suunnitelmat lukkoon aina todella tarkasti.
Jos olette vakiintuneempia, kuten me, tuskin loukkaantuisin kovin paljoa, sillä itselleni on tärkeää että meillä molemmilla on kaveri-/ystävyyssuhteita, jotka ovat osa normaalia elämäämme. Eli jos kaveri soittaa, että hän haluaisi tavata ja ehkä puhua jostain tms. niin tottakai hän lähtee! Meillä on vuodessa kuitenkin satoja päiviä jolloin voidaan olla yhdessä jos siltä tuntuu. Ei meiltä päivät kesken lopu. Minulla ei ole tarvetta omistaa ja hallita miestäni, vaan haluan että minä olen hänelle se tärkein ja että hän on minulle se tärkein kun itse häntä eniten tarvitsen. Toki olemme yhdessä usein ja teemmekin kaikenlaista yhdessä, mutta jos olemme esim. puhuneet leffaillasta ja miehelle tulee muita suunnitelmia, ei se ole minulle maailmanloppu. Yhtä hyvin minä voisin tehdä samoin.
Kannattaa miettiä yritätkö tehdä puolisostasi ihmisen, joka korvaa kaikki muut ystävät, kaverit ja tuttavat ymäriltäsi. Se on mahdottomuus, joten kannattaa ottaa järki käteen ja antaa tilaa puolisollesi. Kyllä hän voi silti sinua rakastaa ja antaa sinulle kaikkensa, vaikka hänellä olisi muutakin elämää kuin vain sinä.
Mä ymmärsin tuo kirjoittajan asian aivan toisin.. Totta kai täytyy olla omat menot ja omat kaverit, mutta jos lupaukset jää lunastamatta kerta toisen jälkeen niin sekö on arvostusta ja rakkautta..
Olin aika samanmoinen aluksi melko pitkään. Mutta sitten aloin jotenkin tajuamaan että hänhän on mun elämäni nainen ja siihen tulee tosiaan panostaa. Sillä seurauksella että mitä enemmän aloin antamaan hänelle aikaani sitä kylmemmäksi hän tuli ja lopulta homma menikin niin että hän halusi mennä menojaan ja mä halusin ja himoitsin olla hänen kanssaan todella paljon, kuitenkin menin menojani silloinkin enemmän kuin normaali parisuhteessa keskimäärin mutta todellakin hän sai lähes aina vaatiessaan mun läsnäoloni sen lisäksi että vietin aikaa muutenkin hänen kanssaan aika paljon. Lopulta erottiin ja erotessa hän totesi että ehkä mun ois pitäny mennä sittenkin omia menojani enemmän. Elikä kyllä jotkut naiset ainakin haluaa olla tolla tapaa tossun alla aika outoa eikö.