Asun sisämaan isossa kaupungissa ja säästääkseni rahaa jonotin kaupungin hammaslääkäripalveluihin. Syynä oli viisaudenhammas.
Pääsin tammikuussa vastaanotolle ja kuvauksessa todettiin, että kaikki neljä viisaudenhammasta kasvavat vaakatasossa. Yksi niistä kuitenkin painoi pahasti alahampaiden rivistöä ja aiheutti painetta leukaluuhun, joten poistaminen oli tärkeätä. Viikon päästä istuin taas tuolissa ja poistaminen alkoi.
Olin täyttänyt esitietokaavakkeen ja kertonut, että leukaluuni ei toiselta puolelta kestä kovia tärähtelyjä, koska on lapsena onnettomuudessa mennyt sijoiltaan. Kun hampaanpoisto alkoi sain tupla-annoksen puudutusta ja tuska oli silti helvetillinen. Lääkäri löi lisää puudutusainetta ja alkoi pilkkoa hampaan juurta palasiksi. Pauke tuntui korvissa asti ja verta lensi rinnuksilleni. Yritin saada ääntäni kuuluville, kun lääkäri takoi taltalla juurta murskaksi. Tunsin kuinka vioittunut leukaluu alkoi tärähdellä ja kipu yltyi sietämättömäksi. Lopulta kidutus oli ohi ja olin aivan sekaisin. Lääkäri ilmoitti, että ei anna lääkitystä. "Kyllä se siitä paranee itekseen". Ien oli kuitenkin tikattu...
Meni kolme päivää ja poski turposi valtavaksi. Kolmantena yönä en enää pystynyt nukkumaan ja kuume nousi 39 asteeseen. Lähdimme yöllä terveyskeskukseeen ja sain antibiootit. Ne eivät auttaneet pätkääkään. Vuorokauden kuluttua minut vietiin ensiapuun.
Jouduin suoraan osastolle ja penisilliinitiputukseen. Olin täysin muissa maailmoissa. Leukaluussa oli takomisen jäljiltä luksaatio eli leukalukko joten suuni ei auennut kuin puolitoista senttiä. Leuat kuvattiin uudelleen ja leukaluusta löydettiin hiusmurtuma rankan talttakäsittelyn seurauksena. Ravinto tuli tiputuksella. Kolmen päivän tiputuksen jälkeen huolestuttiin kun kuume ei laskenut vaan tulehdusarvot olivat huikeat. Lauantai-aamuna hälytettiin lääkärit vapailta leikkaussaliin ja poski avattiin. Luksaation takia hengitysputki jouduttiin survomaan nenän kautta.
Kun heräsin oli olo hieman parempi ja tulehduspesäke oli saatu kuin ihmeen kaupalla poistettua, vaikka suu ei auennut ollenkaan. Siitä lähti toipuminen ja sairaalassa kului vajaa viikko. Soitin sairaalasta hampaanpoiston tehneelle lääkärille ja ilmoitin mitä oli tapahtunut. Hän suurinpiirtein kohautteli olkapäitään, että kappas vaan - onhan tuo ikävää...!?
Leukalukko kesti kolme ja puoli viikkoa ja oi sitä autuutta kun suu aukesi ja sai syödä kiinteätä ruokaa!
Kaikki yllyttivät tekemään kantelun asiasta. Kun soitin virastoon sain ynseältä naiselta varsin mielenkiintoisen mielipiteen, jonka mukaan turha tehdä valitusta jos ei pysty todistamaan, että se oli lääkärin vika. Ja sitä paitsi se käsittelykin kestää ihan mielettömän kauan...Asiakaspalvelua vailla vertaa!
Noo...homma on käsittelyssä ja aikanaan esillä. Sairaalan professori oli valmis ottamaan luvat kyseiseltä "lääkäriltä" sekä terveyskeskuksen lääkäritädiltä, joka lähettää puolikuoliaan potilaan kotiin peruspenisilliinin kera tutkimatta tulehdusarvoja.
Tästä kokemuksesta on kulunut nyt kolme vuotta. ja parin viikon päästä menen hammaslääkäriin. Tällä kertaa yksityiselle ja tuttavien suosittelemalle. Kannattaa jo vähän maksaa, ettei heitä henkeään!
Pääsin tammikuussa vastaanotolle ja kuvauksessa todettiin, että kaikki neljä viisaudenhammasta kasvavat vaakatasossa. Yksi niistä kuitenkin painoi pahasti alahampaiden rivistöä ja aiheutti painetta leukaluuhun, joten poistaminen oli tärkeätä. Viikon päästä istuin taas tuolissa ja poistaminen alkoi.
Olin täyttänyt esitietokaavakkeen ja kertonut, että leukaluuni ei toiselta puolelta kestä kovia tärähtelyjä, koska on lapsena onnettomuudessa mennyt sijoiltaan. Kun hampaanpoisto alkoi sain tupla-annoksen puudutusta ja tuska oli silti helvetillinen. Lääkäri löi lisää puudutusainetta ja alkoi pilkkoa hampaan juurta palasiksi. Pauke tuntui korvissa asti ja verta lensi rinnuksilleni. Yritin saada ääntäni kuuluville, kun lääkäri takoi taltalla juurta murskaksi. Tunsin kuinka vioittunut leukaluu alkoi tärähdellä ja kipu yltyi sietämättömäksi. Lopulta kidutus oli ohi ja olin aivan sekaisin. Lääkäri ilmoitti, että ei anna lääkitystä. "Kyllä se siitä paranee itekseen". Ien oli kuitenkin tikattu...
Meni kolme päivää ja poski turposi valtavaksi. Kolmantena yönä en enää pystynyt nukkumaan ja kuume nousi 39 asteeseen. Lähdimme yöllä terveyskeskukseeen ja sain antibiootit. Ne eivät auttaneet pätkääkään. Vuorokauden kuluttua minut vietiin ensiapuun.
Jouduin suoraan osastolle ja penisilliinitiputukseen. Olin täysin muissa maailmoissa. Leukaluussa oli takomisen jäljiltä luksaatio eli leukalukko joten suuni ei auennut kuin puolitoista senttiä. Leuat kuvattiin uudelleen ja leukaluusta löydettiin hiusmurtuma rankan talttakäsittelyn seurauksena. Ravinto tuli tiputuksella. Kolmen päivän tiputuksen jälkeen huolestuttiin kun kuume ei laskenut vaan tulehdusarvot olivat huikeat. Lauantai-aamuna hälytettiin lääkärit vapailta leikkaussaliin ja poski avattiin. Luksaation takia hengitysputki jouduttiin survomaan nenän kautta.
Kun heräsin oli olo hieman parempi ja tulehduspesäke oli saatu kuin ihmeen kaupalla poistettua, vaikka suu ei auennut ollenkaan. Siitä lähti toipuminen ja sairaalassa kului vajaa viikko. Soitin sairaalasta hampaanpoiston tehneelle lääkärille ja ilmoitin mitä oli tapahtunut. Hän suurinpiirtein kohautteli olkapäitään, että kappas vaan - onhan tuo ikävää...!?
Leukalukko kesti kolme ja puoli viikkoa ja oi sitä autuutta kun suu aukesi ja sai syödä kiinteätä ruokaa!
Kaikki yllyttivät tekemään kantelun asiasta. Kun soitin virastoon sain ynseältä naiselta varsin mielenkiintoisen mielipiteen, jonka mukaan turha tehdä valitusta jos ei pysty todistamaan, että se oli lääkärin vika. Ja sitä paitsi se käsittelykin kestää ihan mielettömän kauan...Asiakaspalvelua vailla vertaa!
Noo...homma on käsittelyssä ja aikanaan esillä. Sairaalan professori oli valmis ottamaan luvat kyseiseltä "lääkäriltä" sekä terveyskeskuksen lääkäritädiltä, joka lähettää puolikuoliaan potilaan kotiin peruspenisilliinin kera tutkimatta tulehdusarvoja.
Tästä kokemuksesta on kulunut nyt kolme vuotta. ja parin viikon päästä menen hammaslääkäriin. Tällä kertaa yksityiselle ja tuttavien suosittelemalle. Kannattaa jo vähän maksaa, ettei heitä henkeään!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Toivotaan, että tällä kertaa onnistaa ja tapaat potilasorientoituneen sekä taitavan hammaslääkärin,joka hoitaa hammasasiasi hyvään kuntoon.
mietin vieläkin viisaudenhampaiden poistamista, nimittäin noista hampaidenpoistoista on samanlaisia kokemuksia kuin sulla.
kiitos, nyt sait mut uskomaan etten enää ikinä poistata hampaita :)
"mietin vieläkin viisaudenhampaiden poistamista, nimittäin noista hampaidenpoistoista on samanlaisia kokemuksia kuin sulla.
kiitos, nyt sait mut uskomaan etten enää ikinä poistata hampaita :) "
Juuri näin. Eli nyt herää ajatus ketä viestin aloittajan kirjoitus palveli. Ne ihmiset jota JOKA TAPAUKSESSA joutuvat poistattamaan viisureitaan ja pelkäävät "sikana" niin he pelkäävät entistä enemmän. Nyt mietin oliko tuo kirjoitus tarpeellinen ??????
No herranjestas. Normi ihminen varmaan tajuaa tämä luettuaan, että kyseessä on harvinaisen törkeä hoitovirhe. Itsepähän olin tyhmä kun lähdin kunnallisen liukuhihnahoidon potilaaksi. Jos haluat kunnon palvelun ja hoidon niin kannattaa jo vähän maksaakin. "Oliko tarpeellista tällainen kirjoittaa..." Mielestäni kyllä. Näinkin voi käydä. Ja jos joku tämän luettuaan lakkaa kokonaan hoitamasta hampaitaan niin sehän on typeryyttä, koska hyviäkin vaihtoehtoja löytyy. Ja Tays:in hammaslääkäreille kiitokset - siellä oltiin mahtavia ja ammattitaitoisia!
Jos olisi olemassa ns. "odontologinen yliopistollinen klinikka", olisin passittanut sinun tapauksesi alunperin sellaiseen.
Tapauksesi oli jo alkukuvioissaan vaikempi kuin periferian hammaslääkärille yleensä tulee.
Visurin tökkäsivät irti, meni koko operaatioon ehkä 10-15 minuuttia, eikä ole koskenut eikä mitään muutakaan.
Itse hieman kyllä mietin tuota samaa, että kannattaako näitä kauhukertomuksia ainakaan tuossa laajuudessa ja värikkyydessä kertoa. Varmasti monelle herkemmälle tulee entistä suurempi kynnys mennä hoidattamaan hampaitaan.