Päätin lopettaa suhteen, joka on kestäny ny vain vaivaset 5 kuukautta, mutta tie on ollu todella kivinen, eikä johtanut onneen, vaan paheni vain päivästä päivään.
Suhteen alku olin niin vaikea, ja se kummittelee edelleen.
Kirjoitin kirjeen, koska tiedän, että jos jäisin juttelemaan asioista "Face 2 Face" ni, tuskin pystyisin lähtee, jäisin vain taas säälistä. Sinä en halua enää tehdä.
Mitä mieltä olette tästä:
"Moikka..
En tiedä mistä alottaisin, mutta olennaisin selviikin sinulle kohta itsestään.
Aloitan sanoilla: Olen oikeesti todella pahoillani kaikesta!
Olen miettinyt asioita, ja tajusin etten selvii meidän ongelmista. Niitä on liikaa. Ne ovat liian mutkikkaita ja vaikeita. Ainoo ratkaisu jonka keksin, on paeta näitä ongelmia, eikä tuhlata turhaan aikaa itsensä kiduttamiseen.
Sanoit että susta tuntuu, että olisin kanssasi vain säälistä. Tässä vaiheessa tajusin, että niin se taisikin olla. Olen pahoillani.
Yritin jatkaa suhdettamme, joka loppujen lopuks perustui valheeseen. Uskottelin itselleni, että kaikki järjestyy ja mennyt on mennyttä. Mutta niinku itsekin huomasit, ei se menneisyys mihinkään katoa.
Uskottelin itselleni, että rakastan sua. Mutta sekin taisi olla vain valhetta. En halua elää pitempää valheissa, en halua enää valehdella sinulle. Minulla todellakin oli tunteita sua kohtaan, mutta ne eivät ole sitä aitoa rakkautta. Sinä ansaitset parempaa.
Kyllä, lähdin. Olen pahoillani, että hoidin asian näin, mutta niin on parempi. Kummallekin.
Toivottavasti tästä nyt selvis ne keskeisimmät asiat, miksi tein näin.
Pyydän: Unohda, äläkä ota minuun mitään yhteyttä enää. Poista mun numero sun puhelimesta. Et tee sillä enää mitään.
Olen todella pahoillani! Toivottavasti pystyt antaa minulle joskus anteeks. "
Suhteen alku olin niin vaikea, ja se kummittelee edelleen.
Kirjoitin kirjeen, koska tiedän, että jos jäisin juttelemaan asioista "Face 2 Face" ni, tuskin pystyisin lähtee, jäisin vain taas säälistä. Sinä en halua enää tehdä.
Mitä mieltä olette tästä:
"Moikka..
En tiedä mistä alottaisin, mutta olennaisin selviikin sinulle kohta itsestään.
Aloitan sanoilla: Olen oikeesti todella pahoillani kaikesta!
Olen miettinyt asioita, ja tajusin etten selvii meidän ongelmista. Niitä on liikaa. Ne ovat liian mutkikkaita ja vaikeita. Ainoo ratkaisu jonka keksin, on paeta näitä ongelmia, eikä tuhlata turhaan aikaa itsensä kiduttamiseen.
Sanoit että susta tuntuu, että olisin kanssasi vain säälistä. Tässä vaiheessa tajusin, että niin se taisikin olla. Olen pahoillani.
Yritin jatkaa suhdettamme, joka loppujen lopuks perustui valheeseen. Uskottelin itselleni, että kaikki järjestyy ja mennyt on mennyttä. Mutta niinku itsekin huomasit, ei se menneisyys mihinkään katoa.
Uskottelin itselleni, että rakastan sua. Mutta sekin taisi olla vain valhetta. En halua elää pitempää valheissa, en halua enää valehdella sinulle. Minulla todellakin oli tunteita sua kohtaan, mutta ne eivät ole sitä aitoa rakkautta. Sinä ansaitset parempaa.
Kyllä, lähdin. Olen pahoillani, että hoidin asian näin, mutta niin on parempi. Kummallekin.
Toivottavasti tästä nyt selvis ne keskeisimmät asiat, miksi tein näin.
Pyydän: Unohda, äläkä ota minuun mitään yhteyttä enää. Poista mun numero sun puhelimesta. Et tee sillä enää mitään.
Olen todella pahoillani! Toivottavasti pystyt antaa minulle joskus anteeks. "
Vastaukset 9
Vanhimmat
kirje on vanhetunutta tavaraa.
nykyään saman asian ajaa tekstiviesti.
miltä tuntuis jos sut dumbattas tekstarilla?
En tiedä teidän yksityiskohdista, mutta aika kylmätunteiselta ja tylyltä vaikuttaa.
"Pyydän: Unohda, äläkä ota minuun mitään yhteyttä enää. Poista mun numero sun puhelimesta. Et tee sillä enää mitään."
Ensin kehtaat jättää muulla tavalla kuin kasvokkain ja vieläpä sitten käsket olla ottamatta yhteyttä. Siis ihan oikeasti? Et meinaa tukea jätettyä vaan jätät sen heitteille? En ymmärrä teitä naisia, kyllä jättäjä vois nähdä vaivaa ja auttaa toista eron yli...
Jatkuvasti saa lukea näiltä foorumeilta kuinka naiset ovat nykyään erotessa itsekkäitä, mitä on itselleen helpointa, muiden tunteita ei oteta huomioon, eivätkä auta toisia kun he tarvitsevat tukea... ei voi muuta sanoa kuin huh huh...
Kyllä onnistuu miehiltäkin moinen käytös!
Minut jätettiin suoraan kainalosta kävellen pois ja kaksi ja puoli viikkoa kesti ennenkuin sain todella kylmän viestin jossa kehoitti hän asian jättämään siihen kera suuren pisteen!
Tunne on todella ahdistava, mitään ei selvitetty. Saan vain miettiä itsekseni syitä ja nukahtaa joka iltaiseen itkuuni edelleen. Menkää ihmiset itseenne ja sen verran selkärankaa kasvattakaa että voitte puhua asioista ihan kasvotusten. Asian voi kertoa rehellisesti suoraankin ja asiallisesti loukkaamatta toista. Siitä jää pahimman ajan jälkeen kuitenkin parempi muisto toisesta ja elämää on helpompaa jatkaa kummankin kun taakse ei ole jätetty poltettuja siltoja!
Otan osaa. Näköjään miehetkin osaavat...todella kamala tapa miten jätti sua :( Minulllakin on tuosta kokemuksia, jätettiin mesellä koska oli saanut jo uuden miehen ja halusi alkaa viettämään tämän kanssa välittömästi aikaa. En ole oikeastaan kun kerran häntä nähnyt eron jälkeen ja hän ei halua olla tukena koska oli jo ennen eroa siirtynyt eteenpäin. Erosta on puoli vuotta ja vasta nyt saan öisin nukuttua, mutta mun arvet jäävät ikuiseksi riesaksi...Seuraava askel on oppia taas luottamaan naisiin, mutta pettynä osapuolena, se tuntuu tällä hetkellä mahdottamalta.
Ole lähdössä minnekkään. Se vaan pelkää että mies ei välitä ja koittaa epätoivoisesti todistella toisin. Oikeasti tollasen kirjeen kirjoittava nainen toivoo että mies tulis ritarina paikalle ja sanois että kaikki on hyvin ja sun numeros ei katoa yhtään mihinkään mun luurista.
Tuossa tilanteessa miehen on vietävä ja nainen vikisee.
Niin...Ei tuo kovinkaan fiksu tapa ollut lopettaa suhde.Tosi kylmä ja kankea.
MUTTA siltikin parempi,kuin kadota toisen elämästä ilmoittamatta mitään.Kyllä jättävällä puoliskolta pitäisi löytyä sen verran selkärankaa,että pystyy kohtaamaan toisen osapuolen kasvotusten.Kertominen suhteen lopettamisesta koskee hetken ja tekee pahan olon varmasti toiselle,mutta sekin on parempi.Jos vain katoaa,aiheuttaa se epätietoisuuden tuskaa ja syviä haavoja jätetylle,ehkäpä pysyviä.Ei kylmää kirjettä,ei katoamisia,vaan kasvotusten.Niin on parempi
En vaan voi jättää kasvotusten.. tiedän että hän TAAS alkaa itkee.. Ja heti kun hän alkaa itkee ja sanoo kaikkee tyylii "älä lähe" tai jotain vastaavaa, kävisin taas säälii sitä, ja varmasti taas jäisin hänen luokse säälistä.. niinku oon tehty jo 4 kertaa. Tämä on 5 kerta kun lähden, mutta nyt lopullisesti. Ja tuo kirje vaikuttaa ainoalt hyvält tavalt hoitaa tää homma.
En tiedä pyritkö tarkoituksella loukkaamaan, mutta viestiaihiosi on monella tapaa todella julma ja jopa ilkeä. Jos et sellaista halua niin tässä ehdotukseni hieman vähemmän tylyksi, mutta edelleen yhtä selkeäksi.
----
Moikka..
Aloitan sanoilla: Olen oikeesti todella pahoillani kaikesta!
Olen miettinyt asioita, ja tajusin etten selvii meidän ongelmista. Niitä on liikaa. Ne ovat liian mutkikkaita ja vaikeita. Ainoo ratkaisu jonka keksin, on paeta näitä ongelmia, eikä tuhlata turhaan aikaa itsensä kiduttamiseen.
Sanoit että susta tuntuu, että olen kanssasi vääristä syistä. Tässä vaiheessa tajusin, että niin se taisikin olla. Olen pahoillani.
Yritin jatkaa suhdettamme. Uskottelin itselleni, että kaikki järjestyy ja mennyt on mennyttä. Mutta niinku itsekin tiedät, ei se menneisyys mihinkään katoa.
Minulla todellakin oli tunteita sua kohtaan, mutta nyt on aika lähteä eri teille. En rakasta sinua enää ja sinä ansaitset parempaa.
Olen pahoillani, että hoidin asian näin. Olen pelkuri ja myönnän sen.
Unohda minut, äläkä ota minuun mitään yhteyttä enää.
Olen todella pahoillani. Toivottavasti pystyt antaa minulle joskus anteeks, mutta ymmärrän jos et koskaan minusta pidä.
Pelkkää semi-sentimentaalista paskaa lässynlässynlää. Lähtisin heti naisen luokse ja kysyisin pehmeällä äänelläni että kulta, mikä on oikeasti hätänä?
Ongelma taitaa olla sun heikko itsetunto ja sen tuomat ongelmat.
Jos haluat oikeasti jättää tee lista ongelmista joita ei saatu ratkaistua ja jotka aiheuttaa sen että suhde on mahdoton. Se on huomioivaa exää kohtaan koska hän pystyy peilaamaan itseään ja omaa toimintaansa eikä "juttu vaan lopu koska se loppuu eikä mitään selityksiä".
Ei kelpaisi mulle. Kävelisin tuollaisen kirjeen yli mitenpäin tahansa ja saisin sut takas.