Miksi toista ei voi jättää ensin ja sitten jatkaa elämäänsä. Miksi on pakko musertaa toinen uskottomuuden alle. Onko se tiedostettua julmuutta vai sitä ettei toinen ole minkään arvoinen. Onko pettäjillä oikeasti mitään moraalia. Turha sanoa, että uskottomuus johtuu aina molemmista, koska aina se ei mene niin. Nyt olen jäätynyt sisältä ja minua paleltaa, vaikka ulkona on lämmin. Lämpenenkö enää koskaan?
Miksi et
jättänyt ensin?
71083
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
minulla. Ero tuli jo vuonna 2006 ja kylmältä tuntuu vieläkin. Olen yrittänyt kyllä jatkaa elämääni ja mieskin oli tai kai on vieläkin. Uusi suhde on vaikea, koska mies juo. Tiedän, en halua sellaista juoppoa elämääni ja tämä suhde vetelee viimesiään. Luulin kyllä rakastuneeni vihdoin, mutta kyllä ne tunteet äkkiä laimenee tuon viinan myötä. Nyt kun ero on taas edessä, voi että kaipaan exääni. Niiiin juuri niin, ikäänkuin joutuisin kokemaan eron hänestä uudelleen.Tosin en ollenkaan niin voimakkaasti kuin silloin vuonna 2006. Menin silloin aivan rikki. En tunne surua tätä juoppoa kohtaan yhtään. On tää sairasta, mutta luulen, että kaipaan exääni ikuisesti. Hän oli niin ihana.....
vähitellen se helpottaa.itsälläni aikaa kulunut 7.kuukautta ja silti ei aina aurinko paista risukasan pohjalle asti.mutta ajattele aina olevasi,vähän sitä toista parempi.voimia siihen tarvitaan eli rinta ylös ja nenä kaakkoon...
Olet kai katkera? Mutta on ihan sama kummin päin tekee ja miten, olet silti yhtä katkera....pettikö ensin vaiko jälkeenpäin löysi toisen...näin se vaan on.
Ei todellakaan ole sama onko suhde ennen vai jälkeen eron! Minua ei ole petetty, mutta suruprosessi oli tuskainen, vaikka itse eron käynnistin. Jos pettäminen olisi ollut kuvioissa, olisi itsetunto varmaan musertunut. Ymmärrän, että voi kokea katkeruutta tuhlatusta ajasta ja toisen välinpitämättömyydestä. Se on kyllä rasittavaa, jos ihminen ei katkeruudestaan pääse irti vuosikymmenissäkään vaan jauhaa sitä samaa käsittelemättä asioita.
Olen samma mieltä siitä, että uskottomuus on kaikkein pahinta mitä toiselle voi tehdä parisuhteessa. Sen tietää jokainen joka sen on kokenut. Suhteet parisuhteen jälkeen ei ole verrattavissa tähän. Varmasti tuntee surua, siitä että toinen löytää toisen nopeastikin eron jälkeen, mutta se ei muserra samalla tavalla kuin uskottomuus. Toivoisin todellakin, että kyseiset kylmät henkilöt, joutuisivat edes jollain tavalla vastuuseen teoistaan. Ehkä tämä suunnitteilla oleva eu-ero laki toisi myös parisuhteisiin hieman enemmän sitoutumista, koska silloin joutuu miettimään haluaako syyllisen leiman otsaansa. Nythän eron tekeminen on helppoa ja toinen jätetään yksin selviämään ja syyttelemään itseään.
Mitä se EU-tulkinta muuttaisi? Sitä, että pettämistä tapahtuisi samalla tavalla, mutta eroamiset tehtäisiin vaikeammaksi. Ei kai kukaan täysijärkinen ajaudu pettämään, jos parisuhde on hyvällä tolalla ja ihminen on siinä onnellinen? Ainakaan systemaattisesti, jostain kännisekoilusta en tiedä. Toisaalta, ei kai pettävässä suhteessa ole mukava olla sillä petetylläkään. Miksi jatkaa sellaista?
Nämä asiat eivät todellakaan ole mustavalkoisia. Minulla on itselläni kokemusta sekä petetyksi tulemisesta että pettämisestä, jos eroprosessin aikana tapahtuneita asioita haluaa sillä nimellä kutsua. Voin vakuuttaa, että yhtä paska olo on ollut molemmilla erokerroilla. Se on vaan erilaista. Petetty voi siirtää kaiken vihan ja viat toisen niskaan, pettäjä kieriskelee itsesyytöksissä hyvinkin pitkään. Siis, jos kyse ei ole tunteettomasta psykopaatista.
Ihmettelinkin yhtä viestiä, missä jätetty totesi, ettei aio antaa jättäjälle sitä herkkua, että näkisi itsensä itkevän. Ei ole herkkua todellakaan nähdä exä itkemässä, vaikka olisi kuinka ollut jättäjä, voin kokemuksesta sanoa! Sydän se minullakin on.
Parisuhde on kahden kauppa, edes petetty ei voi väistää ihan kokonaan omaa vastuutaan erotilanteessakaan siitä, että suhde meni karille. En todellakaan puolustele pettämistä, mutta haluan vielä kerran sanoa, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia!
Joskus asiat on todella mustavalkoisia, valitettavasti. Uskottomuus parisuhteessa ei todellakaan voi olla hyväksyttävää. Jos on, niin miksi sitten ei elä sellaisessa parisuhteessa jossa molemmat sitä harrastaa. Minusta pettäjät ovat alinta kastia, he ehkä saavat kliksejä nimenomaan siitä, että saavat vallan nöyryyttää toista.