Mitä mieltä miehet?

Olemme puhuneet yhteen muuttamisesta(miehen aloitteesta, en ole painostanut) ja nyt olisimme muuttamassa. Mutta asunnosta tulee vain riitaa, kun kumpikin haluaisi jäädä omaan asuntoonsa! Miehellä on vain ihan peruskaksio tyyliin vanhemmilta saatu pöytä ja vuodesohva, mutta minä rakastan asuntoani ja olen nähnyt ihan älyttömästi vaivaa sen remontoinnissa ja sisustamisessa. Asuntoni on paljon isompikin kuin miehen, joten asumismukavuus olisi parempi! Hänen ainoa argumenttinsa on, että hänelle tulisi pidempi työmatka! Jos minä muuttaisin hänen asuntoonsa, niin minulle tulisi puolet pidempi työmatka kuin hänelle, jos hän muuttaisi! Olen ehdottanut, että hän antaisi asuntonsa vuokralle, mutta hän ei anna periksi. Olenko nyt osunut jonkinlaiseen miehiseen juttuun, josta ei pääse yli? Kysyin, että haluaako hän peruuttaa yhteen muuttamiseen, mutta ei käy sekään. Mitä tässä voisi tehdä? Mikä ongelma tässä on?
16285
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Jos ette pääse yhteisymmärrykseen, niin ei auta kuin hankkia yhteinen. En minäkään olisi koskaan suostunut muuttamaan kenenkään naisen asuntoon. Minähän olisin ollut siellä huutolaispojan asemassa pikkuapulaisena iän kaiken.

Sitä paitsi Rouva Ratikkakaan ei kauaa viihtynyt minun asunnossani, joten periksi piti antaa. Suosittelen samaa teille, vaikka työlästä onkin.

Äänestä
  • Olen tuota miettinytkin, mutta asuntoni on aivan uskomattoman ihana, hyvällä paikalla, kauniissa vanhassa kivitalossa, eikä näitä kasva puissa! Kamala sanoa näin, mutta jos eroaisimme, katuisin lopunikääni, että luovuin unelma-asunnostani. Toisaalta, jos miehen miehisyys on kiinni yhdessä asunnon omistussuhteesta, niin ehkä hän ei muutenkaan ole oikea mies minulle... Miksi ei mies voisi muuttaa naisen asuntoon? Naiset tekee niin koko ajan! Entä jos olisit mennyt yhteen naisen kanssa, joka omistaa suvulla satoja vuosia olleen maalaistalon? Olisitko pakottanut hänet luopumaan siitäkin?

    Äänestä

  • asunto-ongelma kirjoitti:

    Olen tuota miettinytkin, mutta asuntoni on aivan uskomattoman ihana, hyvällä paikalla, kauniissa vanhassa kivitalossa, eikä näitä kasva puissa! Kamala sanoa näin, mutta jos eroaisimme, katuisin lopunikääni, että luovuin unelma-asunnostani. Toisaalta, jos miehen miehisyys on kiinni yhdessä asunnon omistussuhteesta, niin ehkä hän ei muutenkaan ole oikea mies minulle... Miksi ei mies voisi muuttaa naisen asuntoon? Naiset tekee niin koko ajan! Entä jos olisit mennyt yhteen naisen kanssa, joka omistaa suvulla satoja vuosia olleen maalaistalon? Olisitko pakottanut hänet luopumaan siitäkin?

    estää laittamasta sitä ihanaa kivitalokaksiota vuokralle? Näin siitä ei tarvitsisi luopua.

    Onko se muuten ollut teidän suvussanne satoja vuosia? Sä et voi vedota tässä siihen että kun muut naiset muuttaa niin sun ei siksi tarvi. Jos suhde haraa vastaan asunnon takia niin ehkä on parempi etsiä joku toinen jolle materia ei mene ihmissuhteen edelle.

    Äänestä

  • Ygg kirjoitti:

    estää laittamasta sitä ihanaa kivitalokaksiota vuokralle? Näin siitä ei tarvitsisi luopua.

    Onko se muuten ollut teidän suvussanne satoja vuosia? Sä et voi vedota tässä siihen että kun muut naiset muuttaa niin sun ei siksi tarvi. Jos suhde haraa vastaan asunnon takia niin ehkä on parempi etsiä joku toinen jolle materia ei mene ihmissuhteen edelle.

    pitää luopua? Miksi miehellä saa "materia mennä ihmissuhteen edelle" mutta ei naiselle? Miksi se on AINA nainen, jonka täytyy tehdä uhrauksia? Ymmärtäisin, jos miehellä olisi hyvä syy, mutta kun ei ole.

    Asunnon olen itse ostanut ja se on ollut minulla vasta kolme vuotta. Jos laittaisin sen vuokralla, en pystyisi ostamaan uutta asuntoa, kaikki rahani ovat kiinni asunnossa, sain sen vasta maksettua. Ja en saisi enää asua siinä!

    Taitaa olla niin, että olen jollain tasolla jo päätökseni tehnyt. Jos miehessä ei ole MIESTÄ asumaan naisen asunnossa, niin ei taida hänessä olla miestä muutenkaan.

    Äänestä

  • asunto-ongelma kirjoitti:

    Olen tuota miettinytkin, mutta asuntoni on aivan uskomattoman ihana, hyvällä paikalla, kauniissa vanhassa kivitalossa, eikä näitä kasva puissa! Kamala sanoa näin, mutta jos eroaisimme, katuisin lopunikääni, että luovuin unelma-asunnostani. Toisaalta, jos miehen miehisyys on kiinni yhdessä asunnon omistussuhteesta, niin ehkä hän ei muutenkaan ole oikea mies minulle... Miksi ei mies voisi muuttaa naisen asuntoon? Naiset tekee niin koko ajan! Entä jos olisit mennyt yhteen naisen kanssa, joka omistaa suvulla satoja vuosia olleen maalaistalon? Olisitko pakottanut hänet luopumaan siitäkin?

    En olisi pakottanut luopumaan siitä, mutten olisi suostunut muuttamaan sinne. En kyllä maalle muutenkaan. Nainen pistäisi sen vuokralle. Mikset sinä tee niin?

    Äänestä

  • asunto-ongelma kirjoitti:

    pitää luopua? Miksi miehellä saa "materia mennä ihmissuhteen edelle" mutta ei naiselle? Miksi se on AINA nainen, jonka täytyy tehdä uhrauksia? Ymmärtäisin, jos miehellä olisi hyvä syy, mutta kun ei ole.

    Asunnon olen itse ostanut ja se on ollut minulla vasta kolme vuotta. Jos laittaisin sen vuokralla, en pystyisi ostamaan uutta asuntoa, kaikki rahani ovat kiinni asunnossa, sain sen vasta maksettua. Ja en saisi enää asua siinä!

    Taitaa olla niin, että olen jollain tasolla jo päätökseni tehnyt. Jos miehessä ei ole MIESTÄ asumaan naisen asunnossa, niin ei taida hänessä olla miestä muutenkaan.

    molemmat olette kiintyneet koteihinne, olette liian itsenäisiä / itsenäiseen elämään tottuneita. Molemmilla on kuitenkin kotienne ulkopuolisina vasta-argumentteina sama, eli työmatka pitenee.

    Ja ei, ei sinun tarvitse tehdä uhrauksia. Mutta minusta sinulla ei ole oikeutta vaatia sitä toiseltakaan.

    Äänestä

  • asunto-ongelma kirjoitti:

    pitää luopua? Miksi miehellä saa "materia mennä ihmissuhteen edelle" mutta ei naiselle? Miksi se on AINA nainen, jonka täytyy tehdä uhrauksia? Ymmärtäisin, jos miehellä olisi hyvä syy, mutta kun ei ole.

    Asunnon olen itse ostanut ja se on ollut minulla vasta kolme vuotta. Jos laittaisin sen vuokralla, en pystyisi ostamaan uutta asuntoa, kaikki rahani ovat kiinni asunnossa, sain sen vasta maksettua. Ja en saisi enää asua siinä!

    Taitaa olla niin, että olen jollain tasolla jo päätökseni tehnyt. Jos miehessä ei ole MIESTÄ asumaan naisen asunnossa, niin ei taida hänessä olla miestä muutenkaan.

    mukaan sukupuoliroolit ja yritä piiloutua siihen yleistykseen että _aina_ NAINEN joutuu kaikesta luopumaan.

    Ei sun tarvi tehdä uhrauksia jos et halua. Pidät kämpän ja pistät miehen vaihtoon. Miksi teidän edes pitää muuttaa samaan osoitteeseen?

    Äänestä

  • ratikkakuski kirjoitti:

    En olisi pakottanut luopumaan siitä, mutten olisi suostunut muuttamaan sinne. En kyllä maalle muutenkaan. Nainen pistäisi sen vuokralle. Mikset sinä tee niin?

    rahat on siinä kiinni, joten ei olisi varaa ostaa toista ja vuokra-asumista on ollut jo ihan riittämiin. Ja mitä iloa siitä mulle sitten edes olisi, kun en saisi enää asua unelma-asunnossani.

    Äänestä

  • dayum kirjoitti:

    molemmat olette kiintyneet koteihinne, olette liian itsenäisiä / itsenäiseen elämään tottuneita. Molemmilla on kuitenkin kotienne ulkopuolisina vasta-argumentteina sama, eli työmatka pitenee.

    Ja ei, ei sinun tarvitse tehdä uhrauksia. Mutta minusta sinulla ei ole oikeutta vaatia sitä toiseltakaan.

    minun argumenttini on se, että rakastan kotiani ja olen tosissani tehnyt töitä sen remppaamisessa ja sisustamisessa. Ja siinä on yksi huone plus alkovi enemmän kuin miehen asunnossa ja pikkuvessa kylppärin lisäksi sekä oikea keittiö, eikä vain keittokomeroa.

    Työmatka vain pitenisi minullakin, jos suostuisin muuttamaan. Ja miehellä on oma auto, minulla ei. Miten voi olla muka kiintynyt kotiin, jota ei ole edes laittanut tai sisustanut millään tavoin? Mielestäni hän ei joutuisi tekemään mitään muuta uhrausta kuin työmatkan piteneminen ja kyse on vain kymmenestä lisäkilometristä! Eihän se ole kuin muutama minuutti päivässä!

    Äänestä

  • asunto-ongelma kirjoitti:

    rahat on siinä kiinni, joten ei olisi varaa ostaa toista ja vuokra-asumista on ollut jo ihan riittämiin. Ja mitä iloa siitä mulle sitten edes olisi, kun en saisi enää asua unelma-asunnossani.

    Pistät nykyisen vuokralle. Vuokratuotolla maksat vanhaa lainaa. Yhtiövastiketta pitää varmaan nykyhinnoilla vielä vähän paikata. Sitten otatte miehen kanssa molemmat uutta, yhteistä asuntoa vastaan lainaa. Yhdessä asuen kulut pienenevät, joten raha riittää järjestelyyn.

    Mikä on ongelma? Sinulle jää asuntosi, vaurastut ja teette kompromissin. Ellei se sitten ole oma itsekkyytesi, mikä menee miehen edelle. Jos näin, niin parempi onkin vain rakastaa kiviseiniä.

    Äänestä

  • ratikkakuski kirjoitti:

    Pistät nykyisen vuokralle. Vuokratuotolla maksat vanhaa lainaa. Yhtiövastiketta pitää varmaan nykyhinnoilla vielä vähän paikata. Sitten otatte miehen kanssa molemmat uutta, yhteistä asuntoa vastaan lainaa. Yhdessä asuen kulut pienenevät, joten raha riittää järjestelyyn.

    Mikä on ongelma? Sinulle jää asuntosi, vaurastut ja teette kompromissin. Ellei se sitten ole oma itsekkyytesi, mikä menee miehen edelle. Jos näin, niin parempi onkin vain rakastaa kiviseiniä.

    Hän joutuisi uhraamaan muutaman minuutin lisää työmatkaan, ei mitään muuta! Kumpikohan tässä on itsekäs?!! Jos hän ei halua minun olla onnellinen, vaan pitää asua jossain läävässä jonkun machobullshitin takia, niin minkä verran hän minusta välittää?!

    Äänestä

uudestaan sitä yhteenmuuttamista ja sen tarpeellisuutta? En ole koskaan asunut naisen kanssa saman katon alla, mutta silti suhteet ovat kukoistaneet ja yksi pitkäaikainen kukoistaa parhaillaan.

Äänestä
  • ne ovat toimineet juuri siksi, että molemmilla on ollut paikka, jossa voi olla välillä täysin omissa oloissaan.

    Äänestä

  • ja painostaa minuakin. Minulle sopisi erilläänkin asuminen, varsinkin tilanteen ollessa tämä.

    Luovunko unelma-asunnosta ei-unelma-miehen takia...

    Äänestä

  • asunto-ongelma kirjoitti:

    ja painostaa minuakin. Minulle sopisi erilläänkin asuminen, varsinkin tilanteen ollessa tämä.

    Luovunko unelma-asunnosta ei-unelma-miehen takia...

    lienee fakta että asunnostasi luopuminen (vieläpä painostuksen seurauksena) jäisi kaivelemaan sinua niin paljon, että yhteiselämästänne tulisi varsin riitaista.

    Minua ei paljon ei-unelmanaisen painostus hetkauttaisi. Saisi etsiä uuden painostettavan.

    Äänestä

Ensimmäisenä tulee "Toinen on sisustanut asunnon mieleisekseen, joten missä on minuuteni jos muutan sinne?"

Ymmärrän toki, että haluat pitää asunnon jonka olet maksanut ja remontoinut mieleiseksi.
Muutto tylsään ryhmäkaksioon on tylsä ryhmäkaksio.

Hänen ainut argumenttinsa on sangen hatara.
Sinänsä hassua eei häntä haittaisi yhtään, mikäli sinä joutuisit tekemään puolta pifdemmän työmatkan, mikäli muuttaisit miehen asuntoon.

Sanoisin "Pidä puolesi".

Äänestä

Kommentoi aloitusta


asunto-ongelma kirjoitti:

Olemme puhuneet yhteen muuttamisesta(miehen aloitteesta, en ole painostanut) ja nyt olisimme muuttamassa. Mutta asunnosta tulee vain riitaa, kun kumpikin haluaisi jäädä omaan asuntoonsa! Miehellä on vain ihan peruskaksio tyyliin vanhemmilta saatu pöytä ja vuodesohva, mutta minä rakastan asuntoani ja olen nähnyt ihan älyttömästi vaivaa sen remontoinnissa ja sisustamisessa. Asuntoni on paljon isompikin kuin miehen, joten asumismukavuus olisi parempi! Hänen ainoa argumenttinsa on, että hänelle tulisi pidempi työmatka! Jos minä muuttaisin hänen asuntoonsa, niin minulle tulisi puolet pidempi työmatka kuin hänelle, jos hän muuttaisi! Olen ehdottanut, että hän antaisi asuntonsa vuokralle, mutta hän ei anna periksi. Olenko nyt osunut jonkinlaiseen miehiseen juttuun, josta ei pääse yli? Kysyin, että haluaako hän peruuttaa yhteen muuttamiseen, mutta ei käy sekään. Mitä tässä voisi tehdä? Mikä ongelma tässä on?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu