VASTATKAA NYT JOKU!!

Onpa edes joku jotain vastannut.

Tällä hetkellä minulle ei ole mitään merkitystä. Ei sillä rakkaudella eikä siitä puhumisella.

R-sanaa en ole sanonut koskaan kenellekään ja siitä voit päätellä kuinka vahvasti tunnen tai olen koskaan tuntenut.

Totta kai sillä on merkitystä. Minä en ainakaan haluaisi olla ihmisen kanssa yhdessä, joka ei osaa ilmaista tunteitaan niin sanallisesti kuin teoillaan. Kumpikaan ei riittäisi pelkästään.

Minä olen aina kertonut rakastavani, kun siltä on tuntunut. Moni on tosin kärttänyt suuria sanoja liian aikaisin, mutta mieliksi en ole alkanut niitä lurittelemaan.

Ps. Tunteista puhuminen on sitten eri asia kuin jatkuvat, mihinkään johtamattomat marathon-jargonit suhteen tilasta ja sen etenemisestä.

haluat? Vastaus löytyy sisältäsi, kurkkaa sisimpääsi. ;)

Tunteiden ilmaiseminen sanoilla (ja teoilla) on eri asia kuin tunteista puhuminen siinä mielessä, että ne (tai "suhteen tila" tmv) otetaan erilliseksi puheenaiheeksi. Jälkimmäistä en todellakaan kaipaa, mutta ensin mainittu on välttämättömyys, puolin ja toisin.

Mikäli tunnen rakastavani (ei vielä ajankohtaista nykysuhteessani mutta on ollut edellisessä), sanon rakastavani ainakin jos olen pikkusievässä. Kaikkein vähiten sanoisin sen siksi, että nainen vaatii. Vaatiminen on perseestä.

Tietysti noilla asioilla on merkitystä miehille. Miehet kuitenkin lähestyvät asiaa eri tavalla. Monikin on jo sanonut, että miehet ei tykkää ottaa tunteita erilliseksi aiheeksi, josta sitten keskustellaan. Kuulostaa se ahdistavalta minustakin.... ja kysymyssarjasi on jotenkin osoitus siitä... Nyt minä vaadin teitä vastaamaan...

Mutta minä puhun tunteistani naiselleni. Riippuu vähän naisestakin, mitä tunteistaan kannattaa puhua. Nykyiselle toistelen mielelläni kuinka ihana hän on (tätä ehkä tarkoitit tunteista puhumisella?) Ja puhun toki myös vaikeista tunteista, niistä jopista toinen ei pidä. Ja kuuntelen.
Jollekin muulle naiselle olen puhunut vähemmän. En ole tuntenut sitä hyödylliseksi tai turvalliseksi. Jotkut naiset osaavat käyttää sanottuja sanoja myöhemmin hyväkseen. Semmosten kanssa on ilmaisuissaan aika varovainen.

Noin ylimalkaan koen että puhun mielelläni tunteista, mitä ne milloinkin ovat. Mutta naisen näkökulmastahan saattaa ilmaisuni näyttää aivan toiselta.

R-sana on hankala - sen käyttö vaatii taitoa. Naisten ois hyvä älytä, että HETI kun sitä vaatii, se muuttuu tyhjäksi sanaksi, jonka aitouteen ei voi luottaa.

"Onko sillä miehelle merkitystä, jos nainen ei sano rakastavansa tai puhu tunteistaan?"
Ei siinä tapauksessa, että tuo muutoin osoittaa teoillaan tykkäävänsä. Tai no jos ihan rehellisiä ollaan, niin kyllä se on hyvä joskus kuulla, mutta en sitä erikseen vaadi, eikä mieleeni tulisi sitä alkaa tivaamaan.

"Entä, jos saisit ihan itse ilman mitään painostusta päättää, niin puhuisitko koskaan mitään tunteistasi naiselle?"
C ei ole mua pahemmin painostanut, johtuneeko siitä, että olen ilman painostustakin myöntänyt tykkääväni häneistä.

"Sanoisitko sen r-sanan vai sanotaanko se vain siksi, että naiset vaatii? Vai tunnetko edes mitään sellaista, mikä edellyttäisi sen sanomista?"
Rakastaminen on sana joka ei tahdo luontevasti tulla suustani ulos, se on jotenkin liian dramaattinen elokuvasana. Parempi on vaikka sanoo tykkäävänsä toisesta valtavasti ja olen mä sen sanonut.

Mikään tunne ei edellytä mitään sanomisia.

Tunteeni ovat suurempia kuin pystyn sanallisesti ilmaisemaan.
( Joten en edes yritä )

En ole tuota vaatimaasi sanaa lausunut koskaan kenellekään.
Siitä ei voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä tunteistani, ainoastaan sanallisesta ilmaisustani...