Minun lapsellani on maailman parhaimmat kummit. He erosivat kolme vuotta sitten mutta he ovat tulleet rippijuhliin kummatkin ja ovat siis hyvissä väleissä. Nyt kummi-mies on lähentynyt minua ja haluaisi alkaa seurustelun minun kanssani. Emme ole mitään sukua toisillemme vain entisen mieheni kavereita ovat kummit. Olemme siis "sinkkuja" kummatkin. Onko tämä ihan mahdoton yhtälö, ettei sitä kannata edes ajatella?
Mitä tehdä?
Oudossa tilanteessa
61085
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kysymys on siitä haluatko sinä aloittaa seurustelun. Mielestäni voisitte ensin katsoa synkkaako teillä yhtään, jos siltä tuntuu että voisitte seurustella, kertoisitte siitä sitten vasta muille, ettei tule toimittua hätiköidysti ja tule pettymyksiä itselle tai lapsille.
Kertokaa mahdollisimman hienovaraisesti expuolisoille jo ennen kuin tuotte julki seurustelun etteivät kuule sitä muualta se voi loukata heitä, ovat sentään niin läheisiä.
Kiitoksia vastauksesta, mutta minun tarvitsee vielä miettiä!
Älä tee mitään harkitsematonta. Luota intuitioon ja sydämeesi. Jos tunteet ovat todella vahvat, go for it! Se on sinun elämäsi! Jos et ole varma, älä hyppää suin päin mihinkään. Sillä ystävyyssuhteet voivat muuttua todella paljon ja peruuttamattomasti, kun ruvetaan kaverin exien kanssa millekään. Huomaa, että suhdekuviot ja huonot välit voivat vaikuttaa myös lapseen, koska kyseessä oli kummi.
Olen itse ollut samankaltaisessa tilanteessa, suhdeyritelmästä ei sitten tullut yhtään mitään, ja kaveruksien välit rikkoontuivat "verisesti" ja peruuttamattomasti ikiajoiksi. Jäi vain pahat muistot tuosta ajasta ja kadun, että pidin uutta suhdeyritelmää tärkeämpänä kuin entistä miestäni, jonka kanssa kuitenkin olin hyvä ystävä. En halua olla "yritelmä" miehen kanssa missään tekemisissä, hänet on nykyään pyyhitty elämästämme pois. Enkä minä voi vaikuttaa asiaan, ystävyyssuhteen korjaaminen lähtee kaveruksista itsestään.
Totta kai voit aloittaa suhteen hänen kanssaan.
Sehän olisi hienoa jos löydät itsellesi miehen hyväksi tyypiksi tiedetystä kaverin kaverista.
Toisaalta, jos homma ei toimi niin koeta päättää suhde niin siististi ettei lapsi vaan menetä kummiaan (ts. eroaisitte niin riidoissa ettei normaaleista perhetapaamisista voi sen jälkeen puhua).
Tiedoksi sinulle: kummeilla on määrätty tehtävä lapsen, sekä myös vanhempien elämässä. Minun exäni ensinnä salasi minulta tyttärensä kummitädin (olimme 10v.avoliitossa, hänellä edellisen kanssa tytär) ja kun me erosimme, hän rupesi minun tietämättäni seurustelemaan tämän kummitädin kanssa!!! Haloo, kummien kanssa ei pidä lähteä todellakaan seikkailemaan, koska ne ovat lapsen kummeja, vaikka exäni tuumasi minulle, ettei hänen "hoidot" kuulu minulle!
Eihän ne kuulunutkaan, mutta mitähän tytär ajattelee kun saa tuon asian joskus selville, ja ymmärtääkö mitä isänsä on mennyt tekemään??
Ja kun se suhde sitten katkeaa, miten käy lapsien, ym. muun suvun puhumattakaan ystävyys-suhteista?
Ystävyys?? Mikä ystävä minä olisin miehelle, joka petti luottamuksen, sekä salasi suhteensa?
Exäni olisi kaikin keinoin halunnut olla ystäväni, minä en ole mikään vara olkapää, enkä pelle. Tehnyt tosi ison mokan, joka koitui meidän kaikkien välien rikkoontumiseen!!!
Eli, vaikka tunnet mitä tahansa tuota kummisetää kohtaan, muista, kummit ovat kummeja (for ever).
Ystävät ovat ystäviä, ei loukkauksen kohteita!
On se ihmeellisä, maailma on miehiä ja naisia täynnä, miksi valitsisit kummin??
...se ei johda mihinkää....pysyvään....
Ajattele lastasi, sekä itseäsi!