Yritän kertoa kaiken oleellisen.
Eli eka altistus mulle ja kahdelle vanhimmalle pojalle tuli n. 10-11 vuotta sitten, kerrostaloasunto oli niin homeessa, että maalit hilseilivät alas, erittäin vahva maakellarin haju ym ym... oltiin ihan jatkuvasti sairaana, pojilla kymmeniä korvatulehduksia.
Asuttiin siellä pari vuotta, oireet loppuivat kun muutettiin pois. ( seuraava asukas sai astman ennenkuin asunto pistettiin remonttiin)
Tuolloin en itse tiennyt mitä home voi aiheuttaa.
Nyt oireet ovat palanneet takaisin, noin 1-2 vuoden sisällä pikku hiljaa.Muutettiin isompaan asuntoon, ja melkein heti muuton jälkeen sisään asteli huoltomies mittailemaan kylppäristä kosteutta. Siihen tehtiinkin lattiaremppa. Muovimaton alle oli mennyt vettä.
Luulin, että se on siinä...
koko aikana meillä on ollut päänsärkyä, ( mulla leikkaavaa yhtäkkistä kipua yöllä, myös pahoinvointia, mustelmia, pissavaivoja jne) allergiat on pahentuneet, verenvuotoa nenästä, kova väsymys, nivelkivut... listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Kaikkein pahimmat oireet on mulla, lääkäri epäili jo reumaa kun en aamulla pysty kävelemään kunnolla.
Ja tässä tosiaan on murto-osa meidän perheen oireita, kaikkea muutakin löytyy.
Siitä tiedän ainakin, etten ole mielisairas koska muillakin on oireita!!
Myös keskimmäisen pojan koulu menee kokonaan remonttiin parin vuoden päästä, ja samoin omalta työpaikaltani on löytynyt sädesientä. Mutta vain kuulema yhdestä ainoasta huoneesta...tämä siellä työskennellyt ope käyttää nykyään hengityssuojaimia.
Itse olen usein sairaslomalla, nyt jo 3 flunssaa tänä vuonna ja muuta.( kurkkukipua, kipua poskionteloissa, limaa erittyy vauhdilla...)
Olen aivan loppu, parisuhde on kärsinyt koska en jaksa kuin kiukutella väsyneenä. Itse asiassa ollaan eroamassa.
Mistä voin hakea meille apua? Kuka ottaisi meidät tosissaan? Asuntokin on kaupungin, ja aika nihkeästi he mitään tekevät, saati että tarjottaisiin uusi asunto!
Ja mites toi pojan koulu? Jos opekin on s-lomalla usein, miten sitten lasten terveys? Eikö ketään kiinnosta?
Ja please, kertokaa ihmiset niitä omiakin kokemuksia, olis kiva tietää ettemme ole yksin :)
Kerron nyt tässä uudelleen, toi toinen viesti oli vähän sekava...siis homeesta
33
2474
Vastaukset
- se ope niitä
hengityssuojaimia siis ollessaan töissä? Sädesienikoulu ei ole kenellekään terveellinen eikä turvallinen työpaikka eikä oppimisympäristö. Näitä kouluja kuitenkin riittää ja käsiä levittelevät kilvan kaikki, joiden kanssa asian ottaa puheeksi. Levittelijät ovat pesiytyneet kaikkiin koulutoimistoihin, tekniselle puolelle, terveysvalvonnan ja työsuojelupiirien terveystarkastajiin ja vastaavan tittelin omaaviin. Parin tenavan on ensin kuoltava niihin sädesienikouluihin kesken koulupäivän ennen kuin herääminen tapahtuu, sillä opettajien sairastuminen ei merkitse mitään - uutta opea vaan kehiin.
Oikeassa olet, ettei ketään kiinnosta. Yritä vaihtaa lapsesi koulua toiseen , jos mahdollista. Yritä saada uusi asunto, jollakin konstilla. Valitettava tosiasia on se, ettei se paranemisprosessi edes voi käynnistyä, jos kokoajan altistuu.
Yksin ette tosiaankaan ole, sillä joukoittain on muita samassa tilanteessa. Osa heistä on sellaisia, jotka eivät ole heränneet ymmärtämään, mistä on kyse. Sinä olet ja niinpä voikin sanoa, että teissä on selviytyjän ainesta. Ne hukkuvat ensimmäisinä, jotka eivät edes kyseenalaista. - homeahdistus1
jos se yhtään lohduttaa. Voimia ja halaus!
Kriisitilanteessa yritä keskittyä hoitamaan yksi asia kerrallaan ja muuta ensin niitä asioita joihin voit helpoiten vaikuttaa. Kesällä ei ole koulua, joten asunto on varmaan prioriteetti nyt. Tee kaikkesi uuden asunnon löytämiseksi. Viranomaisten apua asunnon vaihtamiseksi ei useinkaan kannata jäädä odottelemaan, ellei kaupungissanne ole asiansa osaavaa terveystarkastajaa.
Vertaistukiryhmiä on, esimerkiksi asteella ja helillä, lisäksi itsenäisesti toimivia ryhmiä.
Meilläkin oli ero vireillä... pahimman kriisin mentyä ohi se peruutettiin. Asumme edelleen (korjatussa) hometalossa, naimisissa. Sairaus jatkuu, mutta lievempänä.
Koita jaksaa ja hae apua kaikkialta mistä saat, sukulaiset, ystävät ym. Paras tuki on kyllä yleensä toinen homesairas, terveet eivät ymmärrä ja saattavat jopa syyllistää sairastumisesta, sanoa että on oma vika.- ja parhaiten ymmärtää
saman tai lähes saman kokenut. Kuinka oikeassa oletkaan tuossa ja tulee tuo sama esille myös muidenkin sairauksien kohdalla, mutta tässä homeista sairastuneen kohdalla oikein korostuneesti. Itsekin monta kertaa olen saanut kommentteja, mikset opiskele jotain uutta ammattia, mikset etsi uutta työtä, teillä on varmaan suvussa allergioita, on sinun vika, että täällä tutkitaan/korjataan jne. Syyllistämisen mestareita olemme, joten ei ole ihme, että maa on pullollaan mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia. Ei ymmärretä, että vakava sairastelu ja oireilu, ei häviä uudella ammatilla tai työpaikalla tai uudella kodilla, sillä ne mikrobit, joille oireilet aiheuttavat sairastumisen yhä uudestaan ja uudestaan ja ainakin omalla kohdalla oireet pahenevat loppua kohden. Niin kauan kuin home ei koske ja kirvele keskustelukumppanisi keuhkoissa, niin että ymmärtää syyn, mistä oireet johtuu, et voi saada häneltä oikeaa tukea, korkeintaan säälipisteitä.
- eivät ymmärrä
ja parhaiten ymmärtää kirjoitti:
saman tai lähes saman kokenut. Kuinka oikeassa oletkaan tuossa ja tulee tuo sama esille myös muidenkin sairauksien kohdalla, mutta tässä homeista sairastuneen kohdalla oikein korostuneesti. Itsekin monta kertaa olen saanut kommentteja, mikset opiskele jotain uutta ammattia, mikset etsi uutta työtä, teillä on varmaan suvussa allergioita, on sinun vika, että täällä tutkitaan/korjataan jne. Syyllistämisen mestareita olemme, joten ei ole ihme, että maa on pullollaan mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia. Ei ymmärretä, että vakava sairastelu ja oireilu, ei häviä uudella ammatilla tai työpaikalla tai uudella kodilla, sillä ne mikrobit, joille oireilet aiheuttavat sairastumisen yhä uudestaan ja uudestaan ja ainakin omalla kohdalla oireet pahenevat loppua kohden. Niin kauan kuin home ei koske ja kirvele keskustelukumppanisi keuhkoissa, niin että ymmärtää syyn, mistä oireet johtuu, et voi saada häneltä oikeaa tukea, korkeintaan säälipisteitä.
Ja jos hakee uutta työpaikkaa, niin miten sitten pitäisi menetellä, kertoa homeesta vai ei. Minä hain uutta työpaikkaa, saman valtiotyönantajan eri kaupungissa olevasta toimipisteestä. Kerroin haastattelussa, että meidän työpaikalla on homeongelma. Olin silloin sairaslomalla ja ihan hyvässä kunnossa. Arvatkaapa, ottivatko töihin. Eivät ottaneet. Tuntuivat olevan kovasti kiinnostuneita siinä haastattelussa ennen kuin kerroin homeesta.
- allergikko81
eivät ymmärrä kirjoitti:
Ja jos hakee uutta työpaikkaa, niin miten sitten pitäisi menetellä, kertoa homeesta vai ei. Minä hain uutta työpaikkaa, saman valtiotyönantajan eri kaupungissa olevasta toimipisteestä. Kerroin haastattelussa, että meidän työpaikalla on homeongelma. Olin silloin sairaslomalla ja ihan hyvässä kunnossa. Arvatkaapa, ottivatko töihin. Eivät ottaneet. Tuntuivat olevan kovasti kiinnostuneita siinä haastattelussa ennen kuin kerroin homeesta.
myös tämä seuraava työpaikka olisi ollut hometalossa.
- kenolla millä hyvänsä
Et saisi sairastua enää yhtään pahemmin, koska silloin olet pian työkyvytön. Keinolla millä hyvänsä pitäisi löytää uusi homeeton asunto. Itse olen ajatellut välillä että minulle ja lapselle riittäisi vaikka vain yksi huone kunhan se on homeeton. Home-evakossa ollaan oltukin vain yhdessä pienessä huoneessa, patja lattialla. Miehen vastustuksen takia ei kaikkea vanhaa tavaraa ole tuhottu ja siksi sairastelu on pitkittynyt.
Meillä minä olen pahasti homealtistunut ennen miehen tapaamista. Kun sairaus on pahentunut niin on avioliitto ollut tosi tiukilla, mutta nyt taas menee paremmin. On puhdas vuokrakämppä ja melkein kaikki tavarat saatu vaihdettua.
Tsemppiä ja taistelumieltä!- parisuhde kiville
Mies ei voinut ymmärtää miten kokonaisvaltainen tämä sairaus on ja miten se rajoittaa. Olen sairastunut työpaikalla. Elämä ei kuitenkaan näytä päättyvän yhden suhteen kariutumiseen, vaan tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä. Kaikista rajoitteista huolimatta.
- ÄitiEiJaksa
asuntoa ei vieläkään kuulu.
Kyselin tänään lisää työpaikalla, kuulema huoneesta mistä sädesientä löytyi, pitää viedä kaikki tavarat pois ja maalit rapsutetaan seinistä ja maalataan uudelleen.
Mut entäs ne kamat? Nehän laitetaan takas sinne...
pulpetit, kaapit jne.
Kuulin myös että kyseisellä opella on todettu erittäin paha sairaus tuosta homeesta johtuen. ( työkyvytön)
Mut sit yllätys yllätys kuului haukkuja, koska tämä ihminen on viemässä kaupunkia oikeuteen.
Että kuulema mielisairas jne.
Kuulema viidellä on puhjennut astma ... jne...
Menin viikon s-loman jälkeen eilen takas töihin, ja nyt olen taas aivan poikki. Huimaa, oksettaa jne.
Ehkä se ilma siellä on vaan niin seisonutta.- ilma seisonutta ole
ja sen kyllä siellä jo tietää ehkä monikin, mutta ollaan vaan kuin ei oltaiskaan ja luullaan, että sillä lailla ne vammautuneet ja uhrit vähenee. Älä tapa itseäsi työmaallasi, lapsillasi on vain yksi äiti, tilaa vain aika uudestaan tt-lääkäriin. Arvatenkin hänkin jo tietää rakennuksen ongelmista, mutta ei varmaan niistä hiiskahda, mutta ei sairaana töissä voi olla ja hänen tehtävänsä on kirjoittaa sairaslomaa.
Rakennuksen sädesienikorjaus vaikuttaa tosi pätevältä! - pidempi aika
ilma seisonutta ole kirjoitti:
ja sen kyllä siellä jo tietää ehkä monikin, mutta ollaan vaan kuin ei oltaiskaan ja luullaan, että sillä lailla ne vammautuneet ja uhrit vähenee. Älä tapa itseäsi työmaallasi, lapsillasi on vain yksi äiti, tilaa vain aika uudestaan tt-lääkäriin. Arvatenkin hänkin jo tietää rakennuksen ongelmista, mutta ei varmaan niistä hiiskahda, mutta ei sairaana töissä voi olla ja hänen tehtävänsä on kirjoittaa sairaslomaa.
Rakennuksen sädesienikorjaus vaikuttaa tosi pätevältä!... ja lopuksi vielä neuvo: häivy rakennuksesta lopullisesti, kun vielä voit. Saat sairastaa kuule monta vuotta, ennen kuin työpaikkasi ajetaan caterpillarilla nurin ja tehdään uusi. Ehkä jopa lopun ikäsi, veikkaan.
- kommentoida tuota
Mielisairaat opettajathan ne huvikseen vie kaupunkia oikeuteen... Taitaa olla ainoat täyspäiset koko työyhteisössä, muut haluaa sairastaa koko rahan edestä. Kyllä ihmiset on ...? Sinulle äitieijaksa toivon voimia ja kuten tuolla alempana oli parhainta, mitä voi terveytensä eteen tehdä, on yrittää saada pidempiä s-lomia ja häipyä ajoissa. Helppoa ei ole löytää sisäilmaltaan kunnon työpaikkaa, koulujen tilanne kun on enemmän ja vähemmän huono.
- ÄitiEiJaksa
Tänään alkoi iltapäivällä kurkku tulla araksi, nyt sattuu aivan kamalasti. En pysty puhumaan kuin kuiskaten. Toinen puoli vaan ja säteilee korvaan. Sellainen palan tunne siellä, toivottavasti ei paisetta.
Taas aamulla lääkäriin..- )()()(
jos mitään ei löydy, niin pyydä tutkimaan kilpirauhanen. Minulla tässä hässäkässä alkoi kilpirauhanen kasvamaan, tai siellä on "pesäkkeitä", joita on tutkittu ja niistä osa leikataan syksyllä päiväkirugisesti pois samalla kuin puolet kilpparistanikin.
Kurkkukipu ja äänen menetys ovat todella tuttua kauraa työpaikaltani. Kaulani kipuili aina kun olin enemmän sairas, joten jos ei löydy mitään tavallista kurkkutulehdusta, niin minulla ainakin nuo pesäkkeet joita kasvoi, painoi ja painaa kurkkua ja tuota putkistoa kasaan aiheuttaen myös särkyä korviin.
Iselläni crp ei kohoa juuri koskaan yli sen arvon mitä lääkärit pitävät merkittävänä osoituksena jostakin. Crp on korkeimmillaan ollut 11 ja matalin mitattu arvo noissa labroissa näyttäisi olevan 5.8
Jos sinulle tulee vastaan nuori lääkäri jolle pikacrp kertoo kaiken, ja jos se on normaali, voit potea flunssaasi vaikka maailman tappiin asti.
Nimimerkkisi on kuvaava, olen joskus kirjoittanutkin että en ymmärrä miten äidit jaksavat tehdä työt, sairastaa ja vielä hoitaa kodin ja lapset. Se on täysin mahdoton yhtälö ja siihen pitäisi myös lääkäreiden herätä. Äitien pitää saada apua, sosiaalipuoli pitäisi aktivoida, jotta äiti saa levätä ja lapsille pitää taata äidin sairastelusta huolimatta turvallinen ja niin normaali lapsuus mitä äidin sairastelusta huolimatta voidaan tehdä. Mutta reagoimatta äidin tilanteeseen on edessä aivan hillittömiä tilanteita, tai isän ja äidin tilanteeseen, vanhempien tilanteeseen, sillä sama se kumpi vanhemmista sairastaa vakavasti ja hirveintä on jo molemmat vanhemmat sairastuvat.
Sairaana ei osaa hakea apua, joten sitä apua on järjestettävä ja tarjottava siihen mahdollisuus silloinkin kun sairas ei sitä osaa pyytää tai jaksa ajatella.
Meillä on vauras yhteiskunta ja se alkaa näyttää yhä enemmän läpimädältä. Kun politikoista ei ole kuin hämäräpuuhiin, niin jäljelle jää lääkärit ja sosiaalipuoli, jostakin olisi apua saatava sillä mikään ei ole niin tärkeää kuin lapset.
Politikot voisivat vaikka keksiä uuden veron, joka otetaan niiltä työnantajilta ja kiinteistöjen omistajilta jotka sairastuttavatkin henkilökuntaansa, opiskelijoita jne. ja sillä verolla maksettaisiin ainakin kotipalvelua tms. sairastuneille joilla on alaikäisiä lapsia.
Vähintäänkin perheille joilla on alaikäisiä lapsia!
En tiedä missäpäin asut, mutta toivottavasti haet jaksamiseesi apua. Tarvitset jatkuvaa apua, jotta saat perheen pyöritettyä ja itse luvan sairastaakin. Yritä saada ihan säännöllistä apua, kaupassakäynteihin, ruoanlaittoon, lasten ulkoiluun, harrastuksiin tms. - ÄitiEiJaksa
)()()( kirjoitti:
jos mitään ei löydy, niin pyydä tutkimaan kilpirauhanen. Minulla tässä hässäkässä alkoi kilpirauhanen kasvamaan, tai siellä on "pesäkkeitä", joita on tutkittu ja niistä osa leikataan syksyllä päiväkirugisesti pois samalla kuin puolet kilpparistanikin.
Kurkkukipu ja äänen menetys ovat todella tuttua kauraa työpaikaltani. Kaulani kipuili aina kun olin enemmän sairas, joten jos ei löydy mitään tavallista kurkkutulehdusta, niin minulla ainakin nuo pesäkkeet joita kasvoi, painoi ja painaa kurkkua ja tuota putkistoa kasaan aiheuttaen myös särkyä korviin.
Iselläni crp ei kohoa juuri koskaan yli sen arvon mitä lääkärit pitävät merkittävänä osoituksena jostakin. Crp on korkeimmillaan ollut 11 ja matalin mitattu arvo noissa labroissa näyttäisi olevan 5.8
Jos sinulle tulee vastaan nuori lääkäri jolle pikacrp kertoo kaiken, ja jos se on normaali, voit potea flunssaasi vaikka maailman tappiin asti.
Nimimerkkisi on kuvaava, olen joskus kirjoittanutkin että en ymmärrä miten äidit jaksavat tehdä työt, sairastaa ja vielä hoitaa kodin ja lapset. Se on täysin mahdoton yhtälö ja siihen pitäisi myös lääkäreiden herätä. Äitien pitää saada apua, sosiaalipuoli pitäisi aktivoida, jotta äiti saa levätä ja lapsille pitää taata äidin sairastelusta huolimatta turvallinen ja niin normaali lapsuus mitä äidin sairastelusta huolimatta voidaan tehdä. Mutta reagoimatta äidin tilanteeseen on edessä aivan hillittömiä tilanteita, tai isän ja äidin tilanteeseen, vanhempien tilanteeseen, sillä sama se kumpi vanhemmista sairastaa vakavasti ja hirveintä on jo molemmat vanhemmat sairastuvat.
Sairaana ei osaa hakea apua, joten sitä apua on järjestettävä ja tarjottava siihen mahdollisuus silloinkin kun sairas ei sitä osaa pyytää tai jaksa ajatella.
Meillä on vauras yhteiskunta ja se alkaa näyttää yhä enemmän läpimädältä. Kun politikoista ei ole kuin hämäräpuuhiin, niin jäljelle jää lääkärit ja sosiaalipuoli, jostakin olisi apua saatava sillä mikään ei ole niin tärkeää kuin lapset.
Politikot voisivat vaikka keksiä uuden veron, joka otetaan niiltä työnantajilta ja kiinteistöjen omistajilta jotka sairastuttavatkin henkilökuntaansa, opiskelijoita jne. ja sillä verolla maksettaisiin ainakin kotipalvelua tms. sairastuneille joilla on alaikäisiä lapsia.
Vähintäänkin perheille joilla on alaikäisiä lapsia!
En tiedä missäpäin asut, mutta toivottavasti haet jaksamiseesi apua. Tarvitset jatkuvaa apua, jotta saat perheen pyöritettyä ja itse luvan sairastaakin. Yritä saada ihan säännöllistä apua, kaupassakäynteihin, ruoanlaittoon, lasten ulkoiluun, harrastuksiin tms.viestistäsi, ja olet aivan oikeassa. Lapsetkin vaistoavat että joku on pielessä, ja oireilevat myös henkisesti.
Kurkkukipuni äityi sellaiseksi, etten meinannut kestää, syljeskelin kippoon kun en voinut niellä, ja puhe kuulosti mukavalta.
Nyt aamulla se on vain arka, mutta olo on heikko ja oksettaa.
Yöllä jopa sängyssä huimasi.
Soitan lääkärille heti kahdeksalta ja vaadin kunnon tutkimuksia, eihän tätä jaksa hullukaan.
Ja työnantaja ei varmaan myöskään tykkää jos jään taas s-lomalle..
Eilen uutisissa puhuttiinkin työstä lintsaamisesta ja niistä joilla usein s-lomia... toivottavasti mua ei olla leimattu sellaiseksi koska per..le vie olen ihan oikeasti sairas! - )()()()(
ÄitiEiJaksa kirjoitti:
viestistäsi, ja olet aivan oikeassa. Lapsetkin vaistoavat että joku on pielessä, ja oireilevat myös henkisesti.
Kurkkukipuni äityi sellaiseksi, etten meinannut kestää, syljeskelin kippoon kun en voinut niellä, ja puhe kuulosti mukavalta.
Nyt aamulla se on vain arka, mutta olo on heikko ja oksettaa.
Yöllä jopa sängyssä huimasi.
Soitan lääkärille heti kahdeksalta ja vaadin kunnon tutkimuksia, eihän tätä jaksa hullukaan.
Ja työnantaja ei varmaan myöskään tykkää jos jään taas s-lomalle..
Eilen uutisissa puhuttiinkin työstä lintsaamisesta ja niistä joilla usein s-lomia... toivottavasti mua ei olla leimattu sellaiseksi koska per..le vie olen ihan oikeasti sairas!Alkuun en ollut sairaslomalla, vaikka jos olisin vähänkään tajunnut tilannettani, sairausloma olisi ollut ainoa mahdollisuus, mutta eipä lääkärit tarjonneet, enkä minä tajunnut pyytää, olin hillittömän sairas. Työni oli kuitenkin sellaista, että kunhan työmatkoista selvisi, niin työpaikallaan pystyi olemaan, työt eivät ehkä aina niin sitten sujuneetkaan, mutta kun töihin käytti kaikki mahdollisen ajan myös kotona, sain ne aina ajoissa tehtyä ja tein jopa ylitöitäkin, siis töitä jotka eivät olisi minun toimenkuvaani mitenkään kuuluneetkaan. Todella tyhmää!
Sairausloma on OIKEUTESI ja sitä oikeutta tulee käyttää aina kun sitä tarvitsee ja täysin ilman oman tunnon tuskia tai mietintää miten siitä joku työpaikalla ajattelee.
Olin sairauslomalla ne maximit, kun tilanne karkasi käsistä ja kun vielä "kuntoutumaan" piti mennä kahteenkin kertaan homekohteeseen. Mikään ei ole yksinkertaista, eikä etuasi ajattele kukaan muu, jos olisi ajatellut et edes olisi sairastunutkaan.
Huimaus liittyneen jotenkin tukkoiseen oloon päässä. Näin ainakin itse uskoin, koska aina kun olin tai olen ihan tukossa, huimaus palaa takaisin.
Duact, Nasonex, Erdopect, Symbicort, Panacod, Spiriva... nyt ei mitään, mutta kun pef todetaan TTL:n tutkimuksissakin normaalia korkeammaksi, keuhkolääkärillä puhaltelin siitä sata pykälää alempia lukemia ja nyt lasku on jo siitäkin 100-150 pykälää. En tiedä onko onni, että pef on ollut niin korkea vaiko ei, mutta normaalialueella oleva pef olisi jo miltei loppunut näillä laskuilla. Olen siinä tilanteessa ja alemmassakin missä olin altistusten aikana.
Joten ajattele itseäsi, liikaa sairauslomaa et voi saada, liian vähän kyllä! Ja hanki apua kotiin, että voit myös sairastaa. Pärjäile. - homeahdistus1
)()()()( kirjoitti:
Alkuun en ollut sairaslomalla, vaikka jos olisin vähänkään tajunnut tilannettani, sairausloma olisi ollut ainoa mahdollisuus, mutta eipä lääkärit tarjonneet, enkä minä tajunnut pyytää, olin hillittömän sairas. Työni oli kuitenkin sellaista, että kunhan työmatkoista selvisi, niin työpaikallaan pystyi olemaan, työt eivät ehkä aina niin sitten sujuneetkaan, mutta kun töihin käytti kaikki mahdollisen ajan myös kotona, sain ne aina ajoissa tehtyä ja tein jopa ylitöitäkin, siis töitä jotka eivät olisi minun toimenkuvaani mitenkään kuuluneetkaan. Todella tyhmää!
Sairausloma on OIKEUTESI ja sitä oikeutta tulee käyttää aina kun sitä tarvitsee ja täysin ilman oman tunnon tuskia tai mietintää miten siitä joku työpaikalla ajattelee.
Olin sairauslomalla ne maximit, kun tilanne karkasi käsistä ja kun vielä "kuntoutumaan" piti mennä kahteenkin kertaan homekohteeseen. Mikään ei ole yksinkertaista, eikä etuasi ajattele kukaan muu, jos olisi ajatellut et edes olisi sairastunutkaan.
Huimaus liittyneen jotenkin tukkoiseen oloon päässä. Näin ainakin itse uskoin, koska aina kun olin tai olen ihan tukossa, huimaus palaa takaisin.
Duact, Nasonex, Erdopect, Symbicort, Panacod, Spiriva... nyt ei mitään, mutta kun pef todetaan TTL:n tutkimuksissakin normaalia korkeammaksi, keuhkolääkärillä puhaltelin siitä sata pykälää alempia lukemia ja nyt lasku on jo siitäkin 100-150 pykälää. En tiedä onko onni, että pef on ollut niin korkea vaiko ei, mutta normaalialueella oleva pef olisi jo miltei loppunut näillä laskuilla. Olen siinä tilanteessa ja alemmassakin missä olin altistusten aikana.
Joten ajattele itseäsi, liikaa sairauslomaa et voi saada, liian vähän kyllä! Ja hanki apua kotiin, että voit myös sairastaa. Pärjäile.minulla tuo huimaus on hyvänlaatuista asentohuimausta. Eli siis kiertävää huimausta; makuulla, ylös noustessa, kumartuessa, päätä kääntäessä jne. Kestää 2-3 kk kerrallaan, sitten tulee oireeton jakso. Ja sitten taas alkaa uudestaan jne. Pahoinvointia on myös.
Homeesta ei mainita missään mitään, mutta faktaa on, että huimaus alkoi ihan samaan aikaan kun muutkin homesairaudet.
Korvien tukkoisuudella ja poskiontelo-ongelmilla ei ole yhteyttä tähän asentohuimaukseen. Niistä tulee muuten vaan huimausta minulle, mutta ei tätä kiertohuimausta.
"Mukavinta" näissä huimauksissa, migreeneissä, epilepsiassa, mahaongelmissa ym. on että ne ovat tulleet ihan jäädäkseen. Eikun tuntuvat pahenevan ajan kanssa. Lehdissä kirjoitellaan taas turhista sairaslomista ja lintsauksesta. Joopa joo. Itse olen viime viikkoina ollut enemmän sairaana kuin töissä. Kun sairauksia on kymmenen ja ne kaikki pahenevat vuoron perään, niin mitä tehdä? Sain juuri mahan kuntoon ja nyt särkee niveliä niin, että tekisi mieli itkeä. Särkylääkkeet eivät oikein auta. Keuhkot pelittävät taas tosi huonosti, portaiden nouseminen aiheuttaa pahan olon tunteen pitkäksi aikaa.
Olen NIIN kyllästynyt tähän jatkuvaan kierteeseen.
Tosiaan, Terveys Meni Jo. - -homekorva-
homeahdistus1 kirjoitti:
minulla tuo huimaus on hyvänlaatuista asentohuimausta. Eli siis kiertävää huimausta; makuulla, ylös noustessa, kumartuessa, päätä kääntäessä jne. Kestää 2-3 kk kerrallaan, sitten tulee oireeton jakso. Ja sitten taas alkaa uudestaan jne. Pahoinvointia on myös.
Homeesta ei mainita missään mitään, mutta faktaa on, että huimaus alkoi ihan samaan aikaan kun muutkin homesairaudet.
Korvien tukkoisuudella ja poskiontelo-ongelmilla ei ole yhteyttä tähän asentohuimaukseen. Niistä tulee muuten vaan huimausta minulle, mutta ei tätä kiertohuimausta.
"Mukavinta" näissä huimauksissa, migreeneissä, epilepsiassa, mahaongelmissa ym. on että ne ovat tulleet ihan jäädäkseen. Eikun tuntuvat pahenevan ajan kanssa. Lehdissä kirjoitellaan taas turhista sairaslomista ja lintsauksesta. Joopa joo. Itse olen viime viikkoina ollut enemmän sairaana kuin töissä. Kun sairauksia on kymmenen ja ne kaikki pahenevat vuoron perään, niin mitä tehdä? Sain juuri mahan kuntoon ja nyt särkee niveliä niin, että tekisi mieli itkeä. Särkylääkkeet eivät oikein auta. Keuhkot pelittävät taas tosi huonosti, portaiden nouseminen aiheuttaa pahan olon tunteen pitkäksi aikaa.
Olen NIIN kyllästynyt tähän jatkuvaan kierteeseen.
Tosiaan, Terveys Meni Jo.Huimauksesta.
Niin menieren taudissa on niitä huimausoireita. Onko tutkittu se.
Mä olen sitä mieltä, että huimaus liittyy korviin. Aina kun mulla on nenä enemmän tukossa, korvat poksuu ja huimailee. Kun nenä on auki, huimaus vähenee.
Tuttua on myös sellainen huimaus, joka tulee aina kun tekee äkkinäisiä asennonmuutoksia.
Olen jopa kaatunut 2 kertaa pahasti. Toisella kerralla hampaasta lohkesi puolet. NYYH - homeahdistus1
-homekorva- kirjoitti:
Huimauksesta.
Niin menieren taudissa on niitä huimausoireita. Onko tutkittu se.
Mä olen sitä mieltä, että huimaus liittyy korviin. Aina kun mulla on nenä enemmän tukossa, korvat poksuu ja huimailee. Kun nenä on auki, huimaus vähenee.
Tuttua on myös sellainen huimaus, joka tulee aina kun tekee äkkinäisiä asennonmuutoksia.
Olen jopa kaatunut 2 kertaa pahasti. Toisella kerralla hampaasta lohkesi puolet. NYYHminulla, on tutkittu. Asentohuimaus on myös sisäkorvassa, mutta ei ole läheskään yhtä vakavaa kuin meniere.
Asentohuimaus on tavallista, mutta niin voimakasta huimausta, että sen kyllä huomaa, jos sitä sairastaa. Useimmat kai kipaisevat (jos pysyvät pystyssä) heti lääkäripäivystykseen kun se ensimmäisen kerran alkaa.
Oikein hyvää lomaa teille!!!
Hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV)
Lääkärin käsikirja
14.6.2005
Mikael Ojala
Tavoitteet
Yleistä
Etiologia
Taudinkuva ja diagnoosi
Ennuste
Hoito
Kirjallisuutta
Tavoitteet
Tunnista tämä yleisin huimaustyyppi.
Vältä kalliita konetutkimuksia, turhia konsultaatioita ja tehottomia lääkkeitä.
Paranna potilas asentohoidolla.
Yleistä
Kaikista huimauspotilaista noin 20 %:llä on BPPV:tä, eli kyseessä on yleisin huimaussairaus. Tässä artikkelissa keskitytään posteriorisen kaarikäytävän asentohuimaukseen, joka on ehdottomasti yleisin tyyppi. Horisontaalisen kaarikäytävän BPPV:lle on omat testi- ja hoitoliikkeensä.
Tautia esiintyy kaikenikäisillä, useimmiten kuitenkin keski-ikäisillä tai iäkkäillä.
Sekä diagnosointi että hoito onnistuvat perusterveydenhuollossa.
Diagnoosin teko käy jopa paremmin ensihoitopaikassa kuin konsultaatiopisteessä, koska diagnostinen nystagmus voi olla jo poissa erikoislääkärille jonottamisen jälkeen.
Taudin yleisyys mahdollistaa yleislääkärillekin kokemuksen hankkimisen näistä potilaista.
Etiologia
Patogeneettisenä mekanismina on sakan kulkeutuminen toisen korvan (harvoin molempien korvien) tasapainoelimen taaempaan kaarikäytävään. Sakka aiheuttaa tietyissä asennonvaihdoksissa voimakkaan huimausoireen.
Joskus laukaisevana tekijänä voi olla vähäinen pään kolautus tai retkahdus, mutta suuressa osassa tapauksista laukaisevaa tekijää ei löydy.
Hoito perustuu sakan "häätämiseen" kaarikäytävästä.
Taudinkuva ja diagnoosi
Oireet
Oireet alkavat usein aamulla joko vuoteessa tai siitä noustessa.
Huimaus on kiertävää tai kallistavaa ja voimakasta. Mukana on usein pahoinvointia.
Potilas pystyy yleensä ensisäikähdyksestä toivuttuaan kävelemään normaalisti, mutta tietyt asennot (makuulle meno, siitä istualleen nousu, pään taivuttaminen eteenpäin esimerkiksi kasvojen pesun yhteydessä tai pään samanaikainen kierto ja ojentaminen seistessä) provosoivat taas huimauksen.
Potilaat välttelevät provosoivaa asentoa ja pyrkivät nukkumaan puoli-istuvassa asennossa.
Diagnoosi
Diagnoosiepäilyn herättää yllä kuvattu anamneesi, ja se varmennetaan kliinisellä tutkimuksella.
Muut löydökset ovat normaaleja, mutta kallistusprovokaatio antaa diagnoosin.
Potilasta kehotetaan pitämään silmät auki. Hänet kiepautetaan ripeästi makuulle siten, että pää on ojennettuna ja samalla toiselle puolelle kierrettynä. 2–20 sekunnin kuluttua tulee voimakas huimaus, ja samalla todetaan selvä rotatorinen nystagmus, joka vähitellen sammuu. Kun potilas nousee tästä istumaan, huimaus uusii. Kun sama kallistus uusitaan, huimaus ja nystagmus tulevat esille lievempinä kuin ensi kerralla. Huimaus ilmenee maksimaalisesti pää oikealle kierrettynä (tai oikealla kyljellä maatessa), jos vika on oikeassa korvassa.
Diagnoosiin ei tarvita konetutkimuksia. ENG ei näytä tämän taudin rotatorista nystagmusta kunnolla.
Erotusdiagnoosi
Yleisimpiä virhediagnooseja ovat
TIA (melko iäkkään potilaan äkillisesti alkanut huimaus)
niskaperäinen huimaus (epäillään asentosidonnaisuuden takia, mutta nystagmus ei kuulu niskaperäiseen huimaukseen)
vestibulaarineuroniitti (jossa menee alkuvaiheessa myös seisomatasapaino).
Epätyypillisissä tapauksissa (epäselvä nystagmuslöydös, huono habituoituminen toistetuissa kallistuksissa, oireiden pitkittyminen hoidosta huolimatta) kannattaa harkita korvalääkärin tai neurologin konsultaatiota.
Ennuste
Oireisto kestää ilman hoitoa keskimäärin 10 viikkoa, mutta vaihtelu on laajaa.
Suurella osalla potilaista oireisto uusiutuu.
Hoito
Lääkehoidosta ei ole hyötyä.
Ensin selitetään potilaalle vaivan hyvänlaatuinen luonne ja sitten neuvotaan omatoiminen asentohoito.
Potilas tekee (esim. viikon ajan) viisi kertaa päivässä viiden peräkkäisen kallistuksen sarjan siihen asentoon, jossa huimaus provosoituu.
Voidaan myös käyttää varsin tehokasta kertaluontoista asentomanööveria (joko Semontin tai Epleyn menetelmällä) B, mutta sen menestyksellinen toteutus onnistuu vain asiaan perehtyneeltä fysioterapeutilta. - -homekorva-
homeahdistus1 kirjoitti:
minulla, on tutkittu. Asentohuimaus on myös sisäkorvassa, mutta ei ole läheskään yhtä vakavaa kuin meniere.
Asentohuimaus on tavallista, mutta niin voimakasta huimausta, että sen kyllä huomaa, jos sitä sairastaa. Useimmat kai kipaisevat (jos pysyvät pystyssä) heti lääkäripäivystykseen kun se ensimmäisen kerran alkaa.
Oikein hyvää lomaa teille!!!
Hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV)
Lääkärin käsikirja
14.6.2005
Mikael Ojala
Tavoitteet
Yleistä
Etiologia
Taudinkuva ja diagnoosi
Ennuste
Hoito
Kirjallisuutta
Tavoitteet
Tunnista tämä yleisin huimaustyyppi.
Vältä kalliita konetutkimuksia, turhia konsultaatioita ja tehottomia lääkkeitä.
Paranna potilas asentohoidolla.
Yleistä
Kaikista huimauspotilaista noin 20 %:llä on BPPV:tä, eli kyseessä on yleisin huimaussairaus. Tässä artikkelissa keskitytään posteriorisen kaarikäytävän asentohuimaukseen, joka on ehdottomasti yleisin tyyppi. Horisontaalisen kaarikäytävän BPPV:lle on omat testi- ja hoitoliikkeensä.
Tautia esiintyy kaikenikäisillä, useimmiten kuitenkin keski-ikäisillä tai iäkkäillä.
Sekä diagnosointi että hoito onnistuvat perusterveydenhuollossa.
Diagnoosin teko käy jopa paremmin ensihoitopaikassa kuin konsultaatiopisteessä, koska diagnostinen nystagmus voi olla jo poissa erikoislääkärille jonottamisen jälkeen.
Taudin yleisyys mahdollistaa yleislääkärillekin kokemuksen hankkimisen näistä potilaista.
Etiologia
Patogeneettisenä mekanismina on sakan kulkeutuminen toisen korvan (harvoin molempien korvien) tasapainoelimen taaempaan kaarikäytävään. Sakka aiheuttaa tietyissä asennonvaihdoksissa voimakkaan huimausoireen.
Joskus laukaisevana tekijänä voi olla vähäinen pään kolautus tai retkahdus, mutta suuressa osassa tapauksista laukaisevaa tekijää ei löydy.
Hoito perustuu sakan "häätämiseen" kaarikäytävästä.
Taudinkuva ja diagnoosi
Oireet
Oireet alkavat usein aamulla joko vuoteessa tai siitä noustessa.
Huimaus on kiertävää tai kallistavaa ja voimakasta. Mukana on usein pahoinvointia.
Potilas pystyy yleensä ensisäikähdyksestä toivuttuaan kävelemään normaalisti, mutta tietyt asennot (makuulle meno, siitä istualleen nousu, pään taivuttaminen eteenpäin esimerkiksi kasvojen pesun yhteydessä tai pään samanaikainen kierto ja ojentaminen seistessä) provosoivat taas huimauksen.
Potilaat välttelevät provosoivaa asentoa ja pyrkivät nukkumaan puoli-istuvassa asennossa.
Diagnoosi
Diagnoosiepäilyn herättää yllä kuvattu anamneesi, ja se varmennetaan kliinisellä tutkimuksella.
Muut löydökset ovat normaaleja, mutta kallistusprovokaatio antaa diagnoosin.
Potilasta kehotetaan pitämään silmät auki. Hänet kiepautetaan ripeästi makuulle siten, että pää on ojennettuna ja samalla toiselle puolelle kierrettynä. 2–20 sekunnin kuluttua tulee voimakas huimaus, ja samalla todetaan selvä rotatorinen nystagmus, joka vähitellen sammuu. Kun potilas nousee tästä istumaan, huimaus uusii. Kun sama kallistus uusitaan, huimaus ja nystagmus tulevat esille lievempinä kuin ensi kerralla. Huimaus ilmenee maksimaalisesti pää oikealle kierrettynä (tai oikealla kyljellä maatessa), jos vika on oikeassa korvassa.
Diagnoosiin ei tarvita konetutkimuksia. ENG ei näytä tämän taudin rotatorista nystagmusta kunnolla.
Erotusdiagnoosi
Yleisimpiä virhediagnooseja ovat
TIA (melko iäkkään potilaan äkillisesti alkanut huimaus)
niskaperäinen huimaus (epäillään asentosidonnaisuuden takia, mutta nystagmus ei kuulu niskaperäiseen huimaukseen)
vestibulaarineuroniitti (jossa menee alkuvaiheessa myös seisomatasapaino).
Epätyypillisissä tapauksissa (epäselvä nystagmuslöydös, huono habituoituminen toistetuissa kallistuksissa, oireiden pitkittyminen hoidosta huolimatta) kannattaa harkita korvalääkärin tai neurologin konsultaatiota.
Ennuste
Oireisto kestää ilman hoitoa keskimäärin 10 viikkoa, mutta vaihtelu on laajaa.
Suurella osalla potilaista oireisto uusiutuu.
Hoito
Lääkehoidosta ei ole hyötyä.
Ensin selitetään potilaalle vaivan hyvänlaatuinen luonne ja sitten neuvotaan omatoiminen asentohoito.
Potilas tekee (esim. viikon ajan) viisi kertaa päivässä viiden peräkkäisen kallistuksen sarjan siihen asentoon, jossa huimaus provosoituu.
Voidaan myös käyttää varsin tehokasta kertaluontoista asentomanööveria (joko Semontin tai Epleyn menetelmällä) B, mutta sen menestyksellinen toteutus onnistuu vain asiaan perehtyneeltä fysioterapeutilta.Kerron lomasta sitten tarkemmin palattuani suomeen.
Homeahdistus, etkö sinä ehdi lomailla ollenkaan? - homeahdistus1
-homekorva- kirjoitti:
Kerron lomasta sitten tarkemmin palattuani suomeen.
Homeahdistus, etkö sinä ehdi lomailla ollenkaan?jospa siellä sitten kuntoutuisi. Mökillä ei ole ainakaan hometta, kuten kotona ja työpaikalla saattaa olla. Siellä sisäilma = ulkoilma. Jos ei sada paljon, minun pitäisi tulla parempaan kuntoon niiden oireiden osalta jotka vielä ovat ohimeneviä.
Turvallista matkaa teille. Muista ottaa omat lääkkeet mukaan. - -homekorva-
homeahdistus1 kirjoitti:
jospa siellä sitten kuntoutuisi. Mökillä ei ole ainakaan hometta, kuten kotona ja työpaikalla saattaa olla. Siellä sisäilma = ulkoilma. Jos ei sada paljon, minun pitäisi tulla parempaan kuntoon niiden oireiden osalta jotka vielä ovat ohimeneviä.
Turvallista matkaa teille. Muista ottaa omat lääkkeet mukaan.Pohdin tässä, kannattaako ottaa vara Zithromax kuuri mukaan. Kun juuri kesäkuun alussa söin samaa viikon.
Onko liikaa, jos saman kuukauden aikana ottaa 2 kuuria.
Oli aika paha otsa/poskiontelotulehdus.
Lääkkeestä tuli: korvien soiminen, toisesta korvasta meni kuulo pariksi päiväksi, oksetus, maha/suolisto oireilu, yms..
Hyvää Juhannusta näin etukäteen!
Onko sun kissat olleet myös mökillä, tai ovatko kotosalla? - homeahdistus1
-homekorva- kirjoitti:
Pohdin tässä, kannattaako ottaa vara Zithromax kuuri mukaan. Kun juuri kesäkuun alussa söin samaa viikon.
Onko liikaa, jos saman kuukauden aikana ottaa 2 kuuria.
Oli aika paha otsa/poskiontelotulehdus.
Lääkkeestä tuli: korvien soiminen, toisesta korvasta meni kuulo pariksi päiväksi, oksetus, maha/suolisto oireilu, yms..
Hyvää Juhannusta näin etukäteen!
Onko sun kissat olleet myös mökillä, tai ovatko kotosalla?antibioottia noin lyhyen ajan sisällä. Jos tarviit, mene paikalliseen lääkäriin.
Kissat lomailevat toisistaan :-) Toinen mökkeilee, toinen vahtii kotipihaa. Järjestely tuntuu sopivan heille erittäin hyvin.
Hyvää juhannusta ja toivottavasti sinun ei lomalla tarvitse kärsiä enää pöpöistä!
- ÄitiEiJaksa
Angiinaa ei tiettävästi ole, kurkku kuitenkin tosi kipeä.
Säteilee korviin ja vielä tuli nuha, allergiaoireiden lisäksi.
Jokohan nyt työterveyslääkäri lähtisi tutkimaan, mistä toistuvat ylähengitystieinfektiot johtuvat?
Mites muuten remontit työpaikalla, niistähän tulee kamalasti kaikenlaista pölyä. Voiskohan se olla syynä kurkkukipuuni.- )()()()(
Meillä työpaikalla tehtiin vuosia remontteja. Henkilökunnan piti tottua ja hyväksyä kaikki. Ainoa mikä muutti remonttia tai suojauksia oli, kun tietokoneet yms. kalliit laitteet olivat vaarassa rikkoutua pölyn vaikutuksesta. Siinä kohdassa suojauksia lisättiin, meidän terveyden vuoksi ei.
Meidän talon rakenteista löytyi myös asbestia, mutta siitä on vaiettu lähes täysin. Itsekin sain kuulla siitä toiselta sairastuneelta, joka taasen oli kuullut siitä sisäilmatyöryhmään silloin kuununeelta henkilöltä. Yhdessäkään lukemassani raportissa ei työpaikkani sisäilmasta tai rakenteista ole kuitenkaan löydetyn asbestia.
Kun olin hillittömän sairas, pyysi sisäilmatyöryhmään kuulunut henkilö, että ymmärtäisin tilannetta, kukaan ei halua työpaikallemme ongelmia, sen jakamista osiin tms. Siksi työryhmässä toimiva kertoi, että nyt pitäisi pitää matalaa profiilia, ongelmista ei pitäisi puhua, eikä tietoa saisi levittää, koska tieto kääntyisi työpaikkaamme vastaan.
Nyt luen työpaikkani Intrasta, että remonttia suunnitellaan jälleen, väistötiloja ja suojauksia mietitään... On vaikea ymmärtää miten rakennus jossa on ollut kaikkialla ja kaikenlaisia kosteusvaurio-ongelmia, milloin mistäkin syystä sekä kellaritilat täysin kostuneet, siten että on tiedotettu ettei kellareihin saa viedä tavaroita säilytykseen yms., voidaan korjata mitenkään kuntoon...
Mutta niin kyllähän niin voi tehdä, remontti ja siinä se, maaperän ongelmat, kellarin kosteusongelmat, viemäreiden ongelmat, seinien kosteusongelmat, ikkunapuitteiden, rakenneongelmat, kattovuodot, ilmastoinnin suunnittelu ja toteutusongelmat, liitäntäsauman aiheuttamat ongelmat, käytöstä aiheutuvat ongelmat, tilojen väärästä suunnittelusta ja sopivuudesta käyttöönsä aiheutuvat ongelmat.
Kaikki voidaan helposti ja kätevästi hoitaa osittaisella remontilla. Remontilla joka kattaa vain osan taloa, ehkä sen osan missä suurikenkäisimmät sitten työskentelisivät, mitä väliä on muista.. - ei saa tulla
tippaakaan ihmisten hengitysilmaan. Korjattava alue on erotettava ilmatiiviisti muista tiloista ja alipaineistettava. Purkujätteetkin pitää kuljettaa suljetuissa astioissa sieltä pois ja työntekijöiden tulee vaihtaa vaatteensa poistuessaan korjattavista tiloista. Näin määrätään Ratu-kortissa, joka koskee kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkua.
Tässä myös tietoa:
http://www.rakennusliitto.fi/rakentaja-lehti/rakentaja_nro_2_24_1_2007/tyoterveyslaitos_varoittaa_raken/ - tuttua että...
)()()()( kirjoitti:
Meillä työpaikalla tehtiin vuosia remontteja. Henkilökunnan piti tottua ja hyväksyä kaikki. Ainoa mikä muutti remonttia tai suojauksia oli, kun tietokoneet yms. kalliit laitteet olivat vaarassa rikkoutua pölyn vaikutuksesta. Siinä kohdassa suojauksia lisättiin, meidän terveyden vuoksi ei.
Meidän talon rakenteista löytyi myös asbestia, mutta siitä on vaiettu lähes täysin. Itsekin sain kuulla siitä toiselta sairastuneelta, joka taasen oli kuullut siitä sisäilmatyöryhmään silloin kuununeelta henkilöltä. Yhdessäkään lukemassani raportissa ei työpaikkani sisäilmasta tai rakenteista ole kuitenkaan löydetyn asbestia.
Kun olin hillittömän sairas, pyysi sisäilmatyöryhmään kuulunut henkilö, että ymmärtäisin tilannetta, kukaan ei halua työpaikallemme ongelmia, sen jakamista osiin tms. Siksi työryhmässä toimiva kertoi, että nyt pitäisi pitää matalaa profiilia, ongelmista ei pitäisi puhua, eikä tietoa saisi levittää, koska tieto kääntyisi työpaikkaamme vastaan.
Nyt luen työpaikkani Intrasta, että remonttia suunnitellaan jälleen, väistötiloja ja suojauksia mietitään... On vaikea ymmärtää miten rakennus jossa on ollut kaikkialla ja kaikenlaisia kosteusvaurio-ongelmia, milloin mistäkin syystä sekä kellaritilat täysin kostuneet, siten että on tiedotettu ettei kellareihin saa viedä tavaroita säilytykseen yms., voidaan korjata mitenkään kuntoon...
Mutta niin kyllähän niin voi tehdä, remontti ja siinä se, maaperän ongelmat, kellarin kosteusongelmat, viemäreiden ongelmat, seinien kosteusongelmat, ikkunapuitteiden, rakenneongelmat, kattovuodot, ilmastoinnin suunnittelu ja toteutusongelmat, liitäntäsauman aiheuttamat ongelmat, käytöstä aiheutuvat ongelmat, tilojen väärästä suunnittelusta ja sopivuudesta käyttöönsä aiheutuvat ongelmat.
Kaikki voidaan helposti ja kätevästi hoitaa osittaisella remontilla. Remontilla joka kattaa vain osan taloa, ehkä sen osan missä suurikenkäisimmät sitten työskentelisivät, mitä väliä on muista..On pidettävä matalaa profiilia... asioista ei saisi puhua... ollaan nyt vaan hiljaa...
Remontteja tehdään ja pölyn seassa työskennellään ja sitten ihmetellään, kun työntekijät sairastaa niin kovasti. Ja vielä vuosien päästä tuosta remonttipölystä aiheutuu terveysongelmia, jos ja kun pölyn joukossa on homeita, aktinomykeettejä, asbestia ja muuta mukavaa. Kuka pelastaisi ihmiset remontin keskeltä? - voivat itse
tuttua että... kirjoitti:
On pidettävä matalaa profiilia... asioista ei saisi puhua... ollaan nyt vaan hiljaa...
Remontteja tehdään ja pölyn seassa työskennellään ja sitten ihmetellään, kun työntekijät sairastaa niin kovasti. Ja vielä vuosien päästä tuosta remonttipölystä aiheutuu terveysongelmia, jos ja kun pölyn joukossa on homeita, aktinomykeettejä, asbestia ja muuta mukavaa. Kuka pelastaisi ihmiset remontin keskeltä?pelastaa itsensä remontin keskeltä. Lain ja määräysten vastaisesti tehty remontti- ja purkutyö on lainvastaista ja vaarantaa ihmisten terveyden. Et varmaan anna kenenkään hakatakaan itseäsi sairaaksi tekemättä siitä rikosilmoitusta. Tätä kaikkea tapahtuu just niin kauan, kun ihmiset alistuvat siihen.
- peittää
voivat itse kirjoitti:
pelastaa itsensä remontin keskeltä. Lain ja määräysten vastaisesti tehty remontti- ja purkutyö on lainvastaista ja vaarantaa ihmisten terveyden. Et varmaan anna kenenkään hakatakaan itseäsi sairaaksi tekemättä siitä rikosilmoitusta. Tätä kaikkea tapahtuu just niin kauan, kun ihmiset alistuvat siihen.
sen, että tosiasiassa usein on vakavammasta kyse..
voidaan myös kutsua peruskorjaukseksi
eikä tarvita suojauksia..
ja työntekijät saa pölyt niskaan, vaikka purettais sokkelia..
nim. purkupölystä sairastunut - kukaan anna itseään hakatak...
voivat itse kirjoitti:
pelastaa itsensä remontin keskeltä. Lain ja määräysten vastaisesti tehty remontti- ja purkutyö on lainvastaista ja vaarantaa ihmisten terveyden. Et varmaan anna kenenkään hakatakaan itseäsi sairaaksi tekemättä siitä rikosilmoitusta. Tätä kaikkea tapahtuu just niin kauan, kun ihmiset alistuvat siihen.
mutta tässä on kyllä kyse vähän toisen tasoisista ongelmista eli usein tietämättömyydestä, työntekijöiden nöyryydestä tai siitä, että heidät on peloteltu hiljaisiksi ja edelleen siitä, että joku käy puhumassa työntekijöille soopaa koko tilanteesta. Joukoittain on aivan liian kilttejä työmyyriä, jotka nuolee haavansa hiljaisuudessa.
- kokijana
ei saa tulla kirjoitti:
tippaakaan ihmisten hengitysilmaan. Korjattava alue on erotettava ilmatiiviisti muista tiloista ja alipaineistettava. Purkujätteetkin pitää kuljettaa suljetuissa astioissa sieltä pois ja työntekijöiden tulee vaihtaa vaatteensa poistuessaan korjattavista tiloista. Näin määrätään Ratu-kortissa, joka koskee kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkua.
Tässä myös tietoa:
http://www.rakennusliitto.fi/rakentaja-lehti/rakentaja_nro_2_24_1_2007/tyoterveyslaitos_varoittaa_raken/monissa kouluremonteissa, en ole kertaakaan nähnyt, että olisi alipaineistettu, osastoitu tai edes kantahenkilökuntaa siiretty pois remontin alta. Siivoojat siellä siivoaa remontin keskellä ja sitten he sairastuvat yllättäen niistä siivousaineistaan.
- )()()()(
kokijana kirjoitti:
monissa kouluremonteissa, en ole kertaakaan nähnyt, että olisi alipaineistettu, osastoitu tai edes kantahenkilökuntaa siiretty pois remontin alta. Siivoojat siellä siivoaa remontin keskellä ja sitten he sairastuvat yllättäen niistä siivousaineistaan.
remontit, ei mitään alipaineistuksia, muovit lepattivat ja rempparyhmä kulki haalareissaan missä sattui, kävi ruokailemassa, jne. Myös osa henkilökunnasta oikaisi remonttipaikkojen lävitse, kun tietoa sen vaarallisuudesta ei ollut. Ei nuo remontit mitenkään erityisemmin suojattuja olleet.
Se remonttikohde joka löytettiin oman sairastumiseni aikana korjattiin siten, ettei kukaan tiennyt milloin se oli korjattu ja miten. Mutta kukkua että siellä olisi mitenkään sen ihmeemmin toimittu kuin edellistenkään remonttien yhteydessä.
Kun sitten sairastuin, ja jouduin jossakin vaiheessa tuohon sairassiiven työhuoneeseen ja sinne tuli liikuntasaumasta ne vedet sisään, remontti meni ihan saman kaavan mukaan. Ensin ilmoitettiin että maalataan kunhan kuivuu. Yksi sairastuneista sai hepulin ja sitten tuli parempi tiedote. Remppaa tekemään oli pyydetty lomalta yksi nainen, rempparyhmään kuuluva, mutta hän hämmästeli tuota tapaa kutsua töihin tosi paljon. No sitten se muovitettiin ja ne muovit lepattivat taas miten sattui ja kuljimme sen kohdan ohi jatkuvasti, osa kurkisteli mitä siellä tapahtuu tai tapahtuuko rempalle mitään, muovit lepattivat vähän enemmän päivä päivältä ja se kostean betonin haju oli hillitön. Mutta se oli täysin turvallinen, eikä mittauksista löytynyt mitään, en kyllä koskaan nähnyt mitään mittausraporttia, pitäisi varmaan kysyä miksei sitä ole julkaistu?
No jossakin vaiheessa oli jonkinlainen tiedotustilaisuus, paikalla tt-lääkäri, rempparyhmää ja sisäilmaryhmää ja kiinteistön omistajan edustajia, kiinteistön käyttäjäryhmien edustajia. Remonteista kertoi yksi käyttäjäryhmän edustaja, että he tekevät selkeät ohjeistukset miten remonttia saa tehdä ja miten se tulee suojata ja miten tuo suojaus myös remontin edetessä tarkastetaan toimivaksi. Alkoi aika moinen keskustelu siitä, että kuka senkin sitten taas maksaa ja miten paljon tuollainen toiminta hidastaa remontointia yms.
... sairastumisia vähäteltiin ja todettiin ettei pariin vuoteen ole ilmennyt sairastapauksia, vaikka itse olin sairastunut juuri ammattitautiini, mutta siitä ei ollut vielä tullut virallista paperia työsuojeluun kertoi työsuojelupäällikö kun kysyin tilaisuuden jälkeen asiasta, ei keskeneräisiä asioita voi tiedottaa. No hän ei sitten vähän myöhemmin ollut kuullut ollenkaan että olin sairastunut ammattitautiini, tuli ihan puuntakaa kun työsuojelupiirin henkilö teki tarkastuksen ja muuten kirjoitti raporttiin että sairastuneiden pitää tiedottaa esimiehilleen ja työnantajalle tarkemmin tilanteistaan ja sairastumisistaan.
Laitoin sitten hänelle sähköpostivaihtoani tuolle työsuojelupiirin henkilölle, ja sähköposteista kävi aivan selkeästi ilmi, että kyllä tieto kulki, mutta jos ei osaa lukea niin mikäs sille sitten voi. - kupletin juoni
)()()()( kirjoitti:
remontit, ei mitään alipaineistuksia, muovit lepattivat ja rempparyhmä kulki haalareissaan missä sattui, kävi ruokailemassa, jne. Myös osa henkilökunnasta oikaisi remonttipaikkojen lävitse, kun tietoa sen vaarallisuudesta ei ollut. Ei nuo remontit mitenkään erityisemmin suojattuja olleet.
Se remonttikohde joka löytettiin oman sairastumiseni aikana korjattiin siten, ettei kukaan tiennyt milloin se oli korjattu ja miten. Mutta kukkua että siellä olisi mitenkään sen ihmeemmin toimittu kuin edellistenkään remonttien yhteydessä.
Kun sitten sairastuin, ja jouduin jossakin vaiheessa tuohon sairassiiven työhuoneeseen ja sinne tuli liikuntasaumasta ne vedet sisään, remontti meni ihan saman kaavan mukaan. Ensin ilmoitettiin että maalataan kunhan kuivuu. Yksi sairastuneista sai hepulin ja sitten tuli parempi tiedote. Remppaa tekemään oli pyydetty lomalta yksi nainen, rempparyhmään kuuluva, mutta hän hämmästeli tuota tapaa kutsua töihin tosi paljon. No sitten se muovitettiin ja ne muovit lepattivat taas miten sattui ja kuljimme sen kohdan ohi jatkuvasti, osa kurkisteli mitä siellä tapahtuu tai tapahtuuko rempalle mitään, muovit lepattivat vähän enemmän päivä päivältä ja se kostean betonin haju oli hillitön. Mutta se oli täysin turvallinen, eikä mittauksista löytynyt mitään, en kyllä koskaan nähnyt mitään mittausraporttia, pitäisi varmaan kysyä miksei sitä ole julkaistu?
No jossakin vaiheessa oli jonkinlainen tiedotustilaisuus, paikalla tt-lääkäri, rempparyhmää ja sisäilmaryhmää ja kiinteistön omistajan edustajia, kiinteistön käyttäjäryhmien edustajia. Remonteista kertoi yksi käyttäjäryhmän edustaja, että he tekevät selkeät ohjeistukset miten remonttia saa tehdä ja miten se tulee suojata ja miten tuo suojaus myös remontin edetessä tarkastetaan toimivaksi. Alkoi aika moinen keskustelu siitä, että kuka senkin sitten taas maksaa ja miten paljon tuollainen toiminta hidastaa remontointia yms.
... sairastumisia vähäteltiin ja todettiin ettei pariin vuoteen ole ilmennyt sairastapauksia, vaikka itse olin sairastunut juuri ammattitautiini, mutta siitä ei ollut vielä tullut virallista paperia työsuojeluun kertoi työsuojelupäällikö kun kysyin tilaisuuden jälkeen asiasta, ei keskeneräisiä asioita voi tiedottaa. No hän ei sitten vähän myöhemmin ollut kuullut ollenkaan että olin sairastunut ammattitautiini, tuli ihan puuntakaa kun työsuojelupiirin henkilö teki tarkastuksen ja muuten kirjoitti raporttiin että sairastuneiden pitää tiedottaa esimiehilleen ja työnantajalle tarkemmin tilanteistaan ja sairastumisistaan.
Laitoin sitten hänelle sähköpostivaihtoani tuolle työsuojelupiirin henkilölle, ja sähköposteista kävi aivan selkeästi ilmi, että kyllä tieto kulki, mutta jos ei osaa lukea niin mikäs sille sitten voi.Kirjoitit, että sairastuneiden piti tiedottaa esimiehilleen ja työnantajalleen tarkemmin tilanteistaan ja sairastumisistaan. Tuo kyllä on juuri sitä, että vielä viimeisilläkin metreillä sairastunutta yritetään syyllistää ja syyllistää. Tarkemmin ajatellen, sehän on homeista sairastuneen vika, että koko talo remontoitiin ja niiden, jotka luulivat itseään terveiksi, elämä hankaloitui.
Toinen onkin tuo lukutaito, joka on työnantajalla ihan hakusessa. Asian mukaiset paperit toimitetaan työnantajalle, mutta niitä ei osata tai haluta lukea. No, suomenkieli on vaikea ja koukeroinen kieli, joten ymmärtäähän sen, että vaikeuksia on.
- ÄitiEiJaksa
täytti 11.( ja muuten syntyi täsmälleen perjantaina 13. päivä :D ) Olin nukkunut päivällä 4 tunnin unet, ottanut Duactia ja buranaa ja jotain muuta, ja sen jälkeen piti miehen vaatimuksesta viedä pojat Lintsille.
Olin ihan poikki, mutta lapsilla oli hauskaa, onneksi.
Lintsin kaikki nenäliinat taisi loppua!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 427085
- 323968
- 493406
- 412978
- 172746
- 372238
- 162206
- 412173
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons472137- 412090