Olemme muutaman vuoden seurustelleet ja aika riitainen pari. Uskottomuudesta ja mustasukkaisuudesta riitoja ei ole pahimmin ollut.
Puolisoni löysi uuden juoksuharrastuksen ja työpaikalla syntyi ns. juoksuporukka viime kesänä. Nyt sitten valkeni, että hän on jo jonkin aikaa juossut kimpassa vain yhden vastakkaisen sukupuolen omaavan henkilön kanssa, josta minulle ei ole kerrottu yhtään mitään. Ja aikovat myös HE edelleen juosta ja aikatauluttavat mm. MEIDÄN viikonloppumenoja...
Miten suhtautua asiaan? Pelkään pahinta, jos ei nyt niin joskus myöhemmin. Puolisoni vastaparina on myös seurusteleva kaveri.
Jos tämä on mielestänne ok niin onko ok myös se, että myös minä etsin omiin harrastuksiini kaveriksi vastakkaisen sukupuolen edustajan kun puolisoni ei niistä minun harrastuksista pätkääkään välitä, suorastaan vihaa? Ihan vaan kaverimielellä niinkuin sanotaan.
Puolisoni löysi uuden juoksuharrastuksen ja työpaikalla syntyi ns. juoksuporukka viime kesänä. Nyt sitten valkeni, että hän on jo jonkin aikaa juossut kimpassa vain yhden vastakkaisen sukupuolen omaavan henkilön kanssa, josta minulle ei ole kerrottu yhtään mitään. Ja aikovat myös HE edelleen juosta ja aikatauluttavat mm. MEIDÄN viikonloppumenoja...
Miten suhtautua asiaan? Pelkään pahinta, jos ei nyt niin joskus myöhemmin. Puolisoni vastaparina on myös seurusteleva kaveri.
Jos tämä on mielestänne ok niin onko ok myös se, että myös minä etsin omiin harrastuksiini kaveriksi vastakkaisen sukupuolen edustajan kun puolisoni ei niistä minun harrastuksista pätkääkään välitä, suorastaan vihaa? Ihan vaan kaverimielellä niinkuin sanotaan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
mutta enemmän minua vaivaa se, ettei hän ole sitä kertonut. Ja kun sitä kysyit niin arvatenkin vastasi; no en viitsinyt kun kuitenkin olisit ymmärtänyt väärin. Sinuna maksaisin takaisin, miehiä kun raastaa mustasukkaisuus, hehän tuntevat lajitoverinsa :) ja tietysti "ihan vain kaverina".
Onko miehesi ollut normaalia onnellisempi, ostanut uusia vaatteita, mahdollisesti laihduttanut, käyttää enemmän partavettä.. Siinä näitä ensivinkkejä.
pari. Sillä se asia ratkeaa.
jonkun potentiaalisen uuden kumppanin kanssa (eli kyseessä ei olisi mikään 70v papparainen), niin antaisin kaksi vaihtoehtoa:
1) jatkat juoksemista sinkkuna
2) keksit paremman harrastuksen
Olenkin suoraan sanonut naiselleni, että en hyväksy ainuttakaan miespuolista kaveria jota tapaillaan säännöllisesti. Tämän olen kertonut siksi, että avovaimoni työskentelee miehisellä alalla ja hänen kaikki työkaverit ovat miehiä. Voin kuvitella että sekä suoria, että epäsuoria, seksi- ja kaveriehdotuksia tulee aivan varmasti. Etsikööt kaverinsa muualta.
Vanhan luokkakaverin tapaaminen kun se on kaupungissa yms. vastaavat "harmittomat" tapaamiset ovat tottakai ok, mutta mitään viikottaista terassi/kahvittelu/harastuskaveria en siedä. Enkä etenkään kun kyseessä olisi työkaveri, jota näkee muutenkin paljon -> riski romanssille on ilmeinen.
Ja jos minun ehdot ei kelpaa, niin en minä mitenkään estele, keltaisilta sivuilta löytyy muuttofirmojen numeroita.
Sinulla nyt on selvästi semmoinen ongelma, ettei asiasta ole etukäteen puhuttu mitenkään.
olisi yhtä ahdaskatseinen kuin sä, alkaisin melkoisen pian katsella niitä keltaisia sivuja.
Onko avokkisi vika, että on miesvaltaisella alalla? Miksi "kostat" hänelle sitä, ettet osaa luottaa toiseen ihmiseen? Onko avokkisi mielestäsi niin aivoton kananen, ettei osaa pitää puoliaan ehdotuksien edessä, vaan on valmis lankeamaan..? Henk.koht. en voisi elää miehen kanssa, joka ei minuun luottaisi - totta kai siinä on riskinsä, mutta sellasta elämä on. Oma ukkoni näkee harrastuksen puitteissa paria naispuolista työkaveriaan, mutta en siitä mitään haloota nosta, vaan luotan siihen, että mies osaa pitää asiat erillään. Luottamus kun kulkee kahteen suuntaan: on osattava luottaa, ja toisen on haluttava olla sen luottamuksen arvoinen.
Jos "vahinko" on tapahtuakseen, kyllä se sitten tapahtuu vaikka luokkakokousreisussa tms. Itse olet ilmeisesti kaiken tuollaisen yläpuolella... Vai onko sulla omakohtaista kokemusta "lankeamisista", koska toiselle niin hanakasti rajoja asettelet..?
itse ovat helppoja lankeemaan epäilevät siitä myös toista. Parasta olisi, että epäilijät löytäisivät toisensa ja luottavaiset toisensa, silloin vältyttäisiin monelta turhalta vainoharhaisuudelta.
"Jos mun mies olisi yhtä ahdaskatseinen kuin sä, alkaisin melkoisen pian katsella niitä keltaisia sivuja. "
Niin me emme selvästi sopisikaan yhteen eikä se minua haittaa tippaakaan. En edes halua seurustella sellaisen ihmisen kanssa, jolla on aivan päinvastaiset näkemykset maailmasta.
"Onko avokkisi vika, että on miesvaltaisella alalla?"
Öh, on? Kenen vika se muka sitten olisi? Ei kai kukaan pakota lähteä jollekin tietylle alalle? En minä ole käskenyt valitsemaan kaikista mahdollisista aloista sitä kaikkein miesvaltaisinta.
"Onko avokkisi mielestäsi niin aivoton kananen, ettei osaa pitää puoliaan ehdotuksien edessä, vaan on valmis lankeamaan..? "
Noin puolet naisista on tällaisia aivottomia kanoja, mutta kun naisten otsassa ei lue "olen huora, petän heti kun silmä välttää" tai "en petä vaikka mikä olis" niin minkäs teet.
"Jos "vahinko" on tapahtuakseen, kyllä se sitten tapahtuu vaikka luokkakokousreisussa tms."
Ei pidä paikkaansa. Tutkimusten mukaan oliko peräti puolet pettämisestä tapahtuu "koska oli mahdollisuus" eli jos tuo mahdollisuus poistetaan, prosentit tipahtaisivat dramaattisesti.
Etenkin naisilla on tapana ensin ihastua ja sitten vasta lähteä pettämään -> jos naisen ihastus katkaistaan heti alkuunsa, mitään petosta ei ehdi kehittyä. Miehillä on enemmänkin sellaista aivotonta "kännissä baariin ja yritän päästä paneen keetä vaan"-meininkiä, mitä ei juurikaan voi ennaltaehkäistä (muuten kuin rankkaamalla pilluhaukat heti kättelyssä ja pitämällä suhde kunnossa).
"Vai onko sulla omakohtaista kokemusta "lankeamisista", koska toiselle niin hanakasti rajoja asettelet..?"
Ikävä kyllä on. Useampi nainen on tehnyt minulle aika sikamaiset temput.
Siksipä luotto naisiin onkin nykyään melko nollissa ja jos rajat ei miellytä jotain naista, niin tämä voi suksia vittuun minun elämästä. En itke perään.
kommentteja lisää..!
Varsin erikoinen on käsityksesi parisuhteesta.Onko se parisuhde laisinkaan, jossa toinen sanelee ehdot about kaikkeen??? Loppukaneetissasi toteat, että jossei tämä malli kelpaa, suksikoon nainen vittuun - no sen hän tod.näk. tekeekin.
Olisiko naisesi pitänyt kysyä sulta lupa uravalintaansa? Siis oikeasti... Kuinka moni meistä laskelmoi alaansa valitessa, että menenpä nyt sellaseen duuniin, jossa ympärillä pyörii mahd.paljon vastakkaisen sukupuolen edustajia..? Töihin mennään lähinnä rahan ja itse työn mielenkiintoisuuden vuoksi, ei suhteita hankkimaan.
Älytön lause tuo "pettämistä tapahtuu, koska on tilaisuus" - no totta helvetissä näin on. Elämä on täynnä näitä valintoja ja tilaisuuksia, itsellensä vaan pitää tehdä asiat selviksi = olen sitoutunut tähän yhteen ihmiseen enkä muita suhteita tarvitse.
Onko reilua naistasi kohtaan, että kostat hänelle tällä "vapauden riistolla" aiemmat pieleen menneet suhteesi?? Onko hänen vikansa, että olet aiemmin joutunut petetyksi? Oletko ajatellut, että omalla käyttäytymiselläsi saatat ajaa hänet samaan? Omaa riittämättömyyttäsikö pelkäät asettaessasi hänelle näitä "kivoja" rajoituksia? Ehkä on kaukaa haettua kysyä, että miltä susta tuntuisi, jos naisesi toteasi sulle, että seksi ex:n kanssa oli niin kurja kokemus, että eiköhän tässä sunkin kanssa yritetä tulla mahdollisimman vähällä toimeen..?!
"Onko se parisuhde laisinkaan, jossa toinen sanelee ehdot about kaikkeen??? "
About kaikkeen...? Harvalla naisella oikesti on mitään miessydänystäviä, joten tiedän että nainen tulee hyvin toimeen ilman niitä. Ja koska naisella ei ollut merkittäviä miesystäviä silloin kun tavattiin, niin sellaisen kuvioihin ilmestyminen ei ole mikään normaali tapahtuma.
"Töihin mennään lähinnä rahan ja itse työn mielenkiintoisuuden vuoksi, ei suhteita hankkimaan. "
...joten ihmisellä ei ole mitään syytä kaveerata työkavereiden kanssa satunnaista kanssakäymistä lukuunottamatta työajan ulkopuolella.
"Onko reilua naistasi kohtaan, että kostat hänelle tällä "vapauden riistolla" aiemmat pieleen menneet suhteesi??"
En minä sitä kosta. Totesinpa vain edellisessä suhteessa kokeellisesti, että ei-mustasukkainen strategia ei vain toimi ja että kaverimiehet kannattaa pitää etäällä.
"Elämä on täynnä näitä valintoja ja tilaisuuksia,"
Kummassa tapauksessa valintoja on mielestäsi enemmän:
a) mies käy vuosittain kaveriporukalla Tallinnassa/Thaimaassa
b) mies käy em. reissuilla vain vaimonsa kanssa
" itsellensä vaan pitää tehdä asiat selviksi = olen sitoutunut tähän yhteen ihmiseen enkä muita suhteita tarvitse."
En ole telepaatikko, vitustako tiedän missä vaiheessa naisen (tai miehen) päässä vipu käänty asentoon "tämä suhde mättää, pitänee kokeilla jotain uutta". Tässä vaiheessa se oman miehen harjoittava miesystävien dissaaminen alkaakin "yllättäen" tuntumaan ahdistukselta. Kyllähän se ahdistaa kun ei saa vapaasti kokeilla mitä olisi tarjolla. Kun tällainen ahdistus iskee, saa minun puolestani lähteä menemään.
"Omaa riittämättömyyttäsikö pelkäät asettaessasi hänelle näitä "kivoja" rajoituksia?"
Ei se siitä ole kiinni, vaan siitä että mikään suhde ei ole täydellinen. Kaikissa suhteissa on aina kriisejä ja tällöin kaveripojat ovat valmiina tarjoamaan lohdutusta. Ei kaveripoikia -> ei houkutusta.
kanssasi. Uusia toisen sukupuolen kavereita en kaipaa suhteeseen. Vanhat jo olemassa olleet ja nämä henkilöt toisille esitellyin on sitten aivan eri juttu.
Kirjoitin tahalleen tilanteen, että se voi olla ihan kumminpäin vain ja moni näköjään luulee heti automaattisesti että tämä lenkkeilijä on mies...
ps. Tuossa alkutalvesta oli suunnitteilla syksylle juoksuporukan maratonmatka jonnekin euroopan kaupunkiin. Samoin on alkanut kiinnostamaan firman järjestämät viikonlopun kestävät virkistäytymismatkat "tyttöporukalla", joihin koskaan aiemmin ei ole kiinnostusta ollut. Kaikkien tiedossa on, että nämä reissut on pelkkiä ryyppäys, juhlinta ja ...reissuja. Vaikka teemana on muka urheilusuoritukset.
Eiköhän noissa mun kirjoituksissa ollut aivan selkeät toimintaohjeet tällaisiin tapauksiin.
Tiukka linja. Joko lenkkeily loppuu tai suhde loppuu. Ihan kummin päin vain.
Mikäli syytä epäilyyn ei ole, niin ei tuosta suututa. Mikäli on, edessä on raivokohtaus mallia "mitensäkehtaatepäillä" -> hyökkäys on paras puolustus ja selvä peli.
Ja vitut on !
meneillään , on oikein että löydät itsellesikin kaverin , mutta epäilen kuitenkin että teidän kannattaisi nyt meiehen kanssa mennä perhe terapiaan ,jos haluatte liittonne jatkuvan tasapainoisena , olette selkeästi kasvamassa eri suuntiin .