Varhaiskeski-ikä ja arvomaailmani

Olen prosessoinut ikäkriisiä ja huomaan, että haluaisin hellittää ja luovuttaa naiseuden suhteen.Nuorena oli ulkonäköpaineita aina bulimiaan asti ja nyt tuntuu, että EVVK enää pyrkiä naisena olemaan perfect.

Kun täytän 35 alkaa esimenopaussi eli menopaussin esiaste.

Kehon rasvaosuus muuntautuu suuremmaksi iän myötä ja bodystä tulee taikinamainen.

Tutkimuksien mukaan suurin osa 45 miehistä haaveilee nuoremmasta (alle 30v) vaimosta, mutta jos ei tällaista saa, tyytyy ikätoveriin koska ei osaa itse pestä pyykkiä jne.

Voisin ylijäämäsinkkuna olla ihan tyytyväinenkin.Aion satsata uraan ja harrastuksiin jotka tuntuisivat mielekkäiltä.Huulipunan käyttöä jatkan ja jos mies tulisi kuvioihin, voisin ihastuakin jos juttu tuntuisi pysyvältä.

Onko paljon muitakin jotka kokevat että ikä helpottaa ulkonäköpaineita, kunon vähän "game over" anyway?Game overilla tarkoitan, että parhaat on viety päältä ja kakkoskierroksella eronneet silmäilevät nuorempia.
12906
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Joo, kun en kelvannut hoikkana enkä hieman pyöreänä, vaikka kasvot on ok, niin en nyt keski-iässä viitsi enää sen takia itseäni näännyyttää tiukalla ruokavaliolla ja treenillä että muka sillä sitten miehen saisin. Joka tapauksessa miehet etsivät itseään 10v nuorempaa naista niin en siinä kisassa pärjää hoikkanakaan.

Nuorena paino pysyi kurissa normaalilla ruokavaliolla ja liikunnalla. Iän mittaan joutuu tekemään rankkaa treeniä että pysyisi kiinteänä, ja syömisestä tulee nightmare kun koko ajan täytyy olla tiukkana. Miksi pitäisi tehdä elämästään helvettiä miesten takia, kun normaalilla ruokavaliolla ja liikunnalla ON ITSE TYYTYVÄINEN itseensä, vaikkakin on ne jenkkakahvat.

Mummovuosia odotellessa.

Äänestä

Ulkonäköpaineita oli ja on vähäsen yhä, mutta niille on oppinut viittaamaan kintaalla ja toteamaan että korvien välissä on se mikä ratkaisee. Eihän tuo ulkonäkö asiaa haittaa, tietenkään. En pyri olemaan täydellinen, vaan riittävän hyvä. Naisena, vaimona, äitinä.

Game over ei tällä hetkellä tunnu ajankohtaiselta koska sillä kierroksella ollaan ja on kohtalaisen realistista toivoa ettei sille toiselle kierrokselle tarvitse lähteä ensinkään. Luulen kyllä että miehet, ikätoverit sekä vanhemmatkin, miksei nuoremmat myös, arvostavat yhä enemmän pintakiillon sijaan niitä oikeita ominaisuuksia. Kuka jaksaa oikuttelevaa pikkuprinsessaa, oli miten kaunis vain?

***

Äänestä

Kirjoituksesi oli täyttä puppua.

Äänestä

"Kun täytän 35 alkaa esimenopaussi eli menopaussin esiaste"

What? Sellaisesta kyllä olen kuullut, että miesten vaihdevuodet alkavat jo nelikymppisenä.

"Tutkimuksien mukaan suurin osa 45 miehistä haaveilee nuoremmasta (alle 30v) vaimosta"

Näytä ne tutkimukset.

Mutta muuten pitää paikkansa, että naisilla ulkonäköpaineet eivät enää vaikuta niin iän myötä. Suomalaisilla naisilla ihanneikä onkin noin 40 vuotta. Suomalaisilla miehillä oma ihanneikä on sen alle.

Äänestä

...ulkonäköasioissa ehkä.

Kun en silloin parikymppisenä hoikkana, ihan ok-näköisenä kelvannut, niin en jaksa enää nipoilla noiden kilojen kanssa. Haluan pysyä normaalipainoisena ihan vaan jo itseni takia, mutta kiinteän vartalon eteen en enää viitsi nähdä vaivaa. Jos en kelpaa tällaisenä, niin anti olla vaan.
Sitäpaitsi suuri osa miehistäkin on keskivertoheppuja ulkonäöltään. Kun on normaali ulkonäkö, niin pään sisin ratkaisee. En tarvitse sellaista miestä, jonka ulkonäköä kaikki naiset ihailevat. Ja vaikka mies ei sellainen olisikaan, voi hän silti sytyttää. Ja uskon, että näin kolmikymppisenä useimmat miehet ovat haudanneet missisuunnitelmansa puolison suhteen, ainakin kaikki yhtään järkevät miehet.

Kummasti siinä myös käy niin, että kun on rennompi oman kuorensa suhteen, niin hyväksyy toisellekin enemmän "virheitä" tai oikeastaan ihmiset muuttuvat omissa silmissä paljon kivemman näköisiksi. Eli oma kauneuskäsitykseni on laajennut, kun en ole ollut niin ankara itsellenikään.

Mutta haluan painottaa kuitenkin sitä, että haluan joka tapauksessa pysyä normipainoisena ja sen verran muodikkaasti pukeutuneena, etten ole ihan "täti-Monika". Ja ihan vaan jo itseni takia.

Äänestä

luovuta kun pääset 40v huomaat kuinka paljon helpottaa ei tarvitse painiskella kelpaanko tai kuuluttaa lehtien palstoilla niin kuten eräät "lunnon " kauniit.

naiset muista aina huulipuna myös kun viet roskapussin huom! ole itsellesi kelpaava jos annat periksi tyyliin ! mitä välii! ei aikaakaan kun huomaat kulkevasi katepillari sandaaleissa löysä pusero demi farkkujen päällä ja mikä helpompaa poikatukka " se helppo hoitoinen jne.

nainen joka on jo 40v paremalla puolella tietää oman arvonsa sitä ei tarvitse miehiltä kysellä, nainen tietää myös sen että vähät välittää muiden katseista....ole itsellesi kivan, huolitelun näköinen !

tai voithan tietysti etsiä jonkun ponsorin joka kehuu sinua jopa mis maailmaksi ja jopa alat uskomaan ! sitten ei tarvitsekkaan muuta kuin usko että ihan totta mä oo niin hyvä jne...mutta todellisuus on toinen asia ! kuka fanittaa Jenni Vartiaista ! ole Jenni enenmin kuin satukirjan prinsessa.

Äänestä

Oma kumppania valittaessa kannattaa vähän kiinnittää huomiota mitä hän naisensa ulkonäöltä vaatii ja mitä itse miehen ulkonäöltä vaatii. Ymmärrettävästi liikunnallinen ihminen arvostaa fyysiä, eli ulkonäöllisiä seikkoja keskimäärin enemmän kuin joku ei ollenkaan liikunnallinen. Sama pätee myös ruokavalion kanssa. Turha sitten jälkikäteen ihmetellä kun adonis mieheni tai timmi kissa ei enää olekaan niin tyytyväinen kun toinen veltostuu ja plösähtää. Näin ei tietenkään aina tapahdu, mutta on myös ymmärrettävä jos näin saattaa tapahtua.

Minä ainakin näin miehenä jaksa pitää kunnostani huolta kun olen jo tottunut siihen nuoresta asti. Ikää on 28 vuotta tänä kesänä. Kummpanini ja minä olemme molemmat melko liikunnallisia, mutta koko elämämme ei todellakaan pyöri sen ympärillä. Aikaa jää rutkasti viihteeseen, työntekoon ja muihin harrastuksiin (lukeminen, taiteet,..). En kuitekaan yhtään ihmettelisi jos tästä plösähtäisin ja kumppanini ei olisi tyytyväinen jenkkakahvoihini ja kaksoisleukaani.

Miksi muuten monet naiset valittavat sitä ruokavalion ja kunnostaa huolenpidon rankkuutta? No tottakai se voi vähän ottaa voimille liikkua ja vähän takkaila mitä syö. Kerran viikossa voi syödä vaikka kaksikiloa suklaata ja joka päiväkään ei tarvi vetää mitään maratoonia. Suosittelisin vaikka opiskelemaan ihan perustietoa terveysliikunnasta.

Niin ja vielä se että kun kerran plösahtää 100 kg naiseksi niin totta helvetissä se on yhtä piiraa varmaankin laihduttaa ja tuskin enää koskaa tulee siihen mitä joskus oli. Irtonahkaa jää isolla todennäköisyydellä roikkumaan ja osasta selluliittia on sitten lähes mahdoton päästä eroon. Sama pätee myös miehiin.

Minä ainakin aijon liikkua läpi elämäni ja olla keskimääräistä huomattavasti paremmmassa kunnossa. Kaikkien ei tietenkään ole pakko kulkea minun polkua, mutta se on oma valita ja sen ainaisen narinan voisi jo lopettaa.

Äänestä
  • Valitettavasti valtaosa naisista saa jenkkakahvat ja käytännössä kaikki naiset saavat selluliittia vaikka liikkuisi säännöllisesti. Nuorilla ei näytä olevan mitään käytännön käsitystä siitä miten elimistö muuttuu iän mittaan.

    Säännöllinen, aktiivinen liikkuminen ja suht normaali ruokavalio johon ei kuulu roskaruoka eikä herkut kuin viikonloppuisin ei riitä pitämaan kroppaa kiinteänä. Esimerkkejä voin luetella sekä itseni että useita ystäviäni/tuttaviani.

    Tyypillinen tapaus on keski-ikäinen muutaman lapsen synnyttänyt nainen joka tekee joka päivä tunnin reippaan hikilenkin kävellen ja sen lisäksi pelaa sählyä ja lentopalloa noin 2-3 krt/viikossa. Syö täysin normaalia kotiruokaa. Me keski-ikäiset emme harrasta mäkkärillä istumista, karkin mussuttamista, siiderin lipitystä ja limpparien juomista. Liikunnasta ja normaalista ruokavaliosta huolimatta painoindeksi on 24-26 ja jenkkakahvat, pallomaha selluliittia. Noita ylimääräisiä rasvakerroksi ei saa pois ilman elinikäistä salaatti/VLCD-ruokavaliota. Tästä on kokemusta jo nuorillakin naisilla koska joutuvat jatkuvasti tarkkailemaan syömisiään, jopa neuroottisesti. Vain harva ihminen omistaa sellaiset geenit ja aineenvaihdunnan että voisi edes normaalilla ruokavaliolla pitää kroppansa jenkkakahvattomana.

    Minulla on myös kaveri joka juoksee. Siis ihan kunnolla juoksee, eikä mitään hölkynkölkynhölkkää. Koko ikänsä on juossut ja kunto on kova. Ei maratontasoa, mutta kovaa keskitasoa kuitenkin. Siitä huolimatta nuo mitat on 173/75. Pallomaha löytyy. Hänkään ei saa mahaansa pois ilman elinikäistä VLCD-ruokavaliota.

    Itse painoin 80kg(172cm) vaikka kävin tunnin reippaalla kävelylenkillä 5-7 krt/vko ja uimahallilla uimassa 1.5-2 km 2 kt/vkossa. Jenkkakahvat, selluliittia ja pallomaha oli. Ruokavalio normaali, kylläkin hieman enemmän roskaruokaa kuin mitä saisi olla(eli ranskanperunoita tms pari kertaa viikossa, ja rasvaisia juustoja päivittäin). Olin tyytyväinen itseeni ja peruskuntooni, mutta miehille se ei riittänyt. Piti olla 65 kg että olisi saanut miesseuraa. Erään herran kanssa olin ihan parisuhteessakin yli puoli vuotta ja suuri syy välien katkeamiseen oli minun ylipainoni, vaikka painoindeksi kiikkui 25-26:ssa. Mies itse ei harrastanut lainkaan liikuntaa. Löysi sitten hoikan naisen ja ovat vähemmän onnellisesti yhdessä. No, joka tapauksessa ainon pysytellä lihavana vastaisuudessakin ja liikkua peruskuntoilutasolla. En rupea nälkäkuurille enkä kestävyysurheilijaksi sen vuoksi että sitten ehkä saisin miehen. Kun miesten päähän ei mene että keski-iässä nainen ei pysy timminä ilman rääkkiä, niin en voi asialle mitään.

    Kun siis monilla keski-ikäisillä tavallinen kuntoliikunta ei riitä pitämään kroppaa timminä, vaan siihen vaaditaan nälkäkuuri ja armoton treeni(kestävyysurheilutasolla), niin on sekä kurjaa että kohtuutonta kun monet keski-ikäisetkin miehet vaativat naiselta timmiä kroppaa vaikka eivät itse sellaista omista. Toinen ärsyttävä asia on se että tällaiset naiset jotko oikeasti liikkuvan aktiivisesti päivittäin, joutuvat sitten kelpuuttamaan kumppaniksi miehen joka vain ja ainoastaan löhöää sohvalla eikä liiku ollenkaan. On iso ero siinä että toinen käy lenkillä joka päivä ja toinen on allerginen liikunnalle. Lenkkeilystä huolimatta naisella on jenkat, pömppömaha ja selluliittia, joka tipauttaa hänet kokonaan pois urheilevien miesten kriteereistä.

    Äänestä

  • keski-ikäinen nainen kirjoitti:

    Valitettavasti valtaosa naisista saa jenkkakahvat ja käytännössä kaikki naiset saavat selluliittia vaikka liikkuisi säännöllisesti. Nuorilla ei näytä olevan mitään käytännön käsitystä siitä miten elimistö muuttuu iän mittaan.

    Säännöllinen, aktiivinen liikkuminen ja suht normaali ruokavalio johon ei kuulu roskaruoka eikä herkut kuin viikonloppuisin ei riitä pitämaan kroppaa kiinteänä. Esimerkkejä voin luetella sekä itseni että useita ystäviäni/tuttaviani.

    Tyypillinen tapaus on keski-ikäinen muutaman lapsen synnyttänyt nainen joka tekee joka päivä tunnin reippaan hikilenkin kävellen ja sen lisäksi pelaa sählyä ja lentopalloa noin 2-3 krt/viikossa. Syö täysin normaalia kotiruokaa. Me keski-ikäiset emme harrasta mäkkärillä istumista, karkin mussuttamista, siiderin lipitystä ja limpparien juomista. Liikunnasta ja normaalista ruokavaliosta huolimatta painoindeksi on 24-26 ja jenkkakahvat, pallomaha selluliittia. Noita ylimääräisiä rasvakerroksi ei saa pois ilman elinikäistä salaatti/VLCD-ruokavaliota. Tästä on kokemusta jo nuorillakin naisilla koska joutuvat jatkuvasti tarkkailemaan syömisiään, jopa neuroottisesti. Vain harva ihminen omistaa sellaiset geenit ja aineenvaihdunnan että voisi edes normaalilla ruokavaliolla pitää kroppansa jenkkakahvattomana.

    Minulla on myös kaveri joka juoksee. Siis ihan kunnolla juoksee, eikä mitään hölkynkölkynhölkkää. Koko ikänsä on juossut ja kunto on kova. Ei maratontasoa, mutta kovaa keskitasoa kuitenkin. Siitä huolimatta nuo mitat on 173/75. Pallomaha löytyy. Hänkään ei saa mahaansa pois ilman elinikäistä VLCD-ruokavaliota.

    Itse painoin 80kg(172cm) vaikka kävin tunnin reippaalla kävelylenkillä 5-7 krt/vko ja uimahallilla uimassa 1.5-2 km 2 kt/vkossa. Jenkkakahvat, selluliittia ja pallomaha oli. Ruokavalio normaali, kylläkin hieman enemmän roskaruokaa kuin mitä saisi olla(eli ranskanperunoita tms pari kertaa viikossa, ja rasvaisia juustoja päivittäin). Olin tyytyväinen itseeni ja peruskuntooni, mutta miehille se ei riittänyt. Piti olla 65 kg että olisi saanut miesseuraa. Erään herran kanssa olin ihan parisuhteessakin yli puoli vuotta ja suuri syy välien katkeamiseen oli minun ylipainoni, vaikka painoindeksi kiikkui 25-26:ssa. Mies itse ei harrastanut lainkaan liikuntaa. Löysi sitten hoikan naisen ja ovat vähemmän onnellisesti yhdessä. No, joka tapauksessa ainon pysytellä lihavana vastaisuudessakin ja liikkua peruskuntoilutasolla. En rupea nälkäkuurille enkä kestävyysurheilijaksi sen vuoksi että sitten ehkä saisin miehen. Kun miesten päähän ei mene että keski-iässä nainen ei pysy timminä ilman rääkkiä, niin en voi asialle mitään.

    Kun siis monilla keski-ikäisillä tavallinen kuntoliikunta ei riitä pitämään kroppaa timminä, vaan siihen vaaditaan nälkäkuuri ja armoton treeni(kestävyysurheilutasolla), niin on sekä kurjaa että kohtuutonta kun monet keski-ikäisetkin miehet vaativat naiselta timmiä kroppaa vaikka eivät itse sellaista omista. Toinen ärsyttävä asia on se että tällaiset naiset jotko oikeasti liikkuvan aktiivisesti päivittäin, joutuvat sitten kelpuuttamaan kumppaniksi miehen joka vain ja ainoastaan löhöää sohvalla eikä liiku ollenkaan. On iso ero siinä että toinen käy lenkillä joka päivä ja toinen on allerginen liikunnalle. Lenkkeilystä huolimatta naisella on jenkat, pömppömaha ja selluliittia, joka tipauttaa hänet kokonaan pois urheilevien miesten kriteereistä.

    "Lenkkeilystä huolimatta naisella on jenkat, pömppömaha ja selluliittia, joka tipauttaa hänet kokonaan pois urheilevien miesten kriteereistä."

    Entisenä aktiivi-kestävyysjuoksijana voin sanoa, että jenkat lähtee juoksemalla. Itsellä ei ole asiasta omakoht. kokemusta, mutta sen verran monessa juoksukisassa olen pesupaikoilla nähnyt 40-50 v. naisia alasti suihkussa, että ei niillä mitään jenkkakahvoja ole. Eivätkä nämä naiset silti (välttämättä) miltään anorektikoilta näytä.

    Osa miehistä ei hyväksy ns "tasoistaan" naista vaan vaatii ns. "parempaa". Valtaosa näistä miehistä jää rannalle ruikuttamaan ja nuolemaan näppejään.
    Kummallekin sukupuolelle toisen ulkonäön merkitys laskee vuosien karttuessa, ainakin useimmiten. Aina on tietysti keskenkasvuisia poikkeuksia, mutta heitä on vähän.

    Ei nipoilla itsellemme tai toisille, ja koetaan pysyä terveellisissä mitoissa. Se lisää todennäköisyyttä onneen.

    Äänestä

  • en luovuta elämässä kirjoitti:

    "Lenkkeilystä huolimatta naisella on jenkat, pömppömaha ja selluliittia, joka tipauttaa hänet kokonaan pois urheilevien miesten kriteereistä."

    Entisenä aktiivi-kestävyysjuoksijana voin sanoa, että jenkat lähtee juoksemalla. Itsellä ei ole asiasta omakoht. kokemusta, mutta sen verran monessa juoksukisassa olen pesupaikoilla nähnyt 40-50 v. naisia alasti suihkussa, että ei niillä mitään jenkkakahvoja ole. Eivätkä nämä naiset silti (välttämättä) miltään anorektikoilta näytä.

    Osa miehistä ei hyväksy ns "tasoistaan" naista vaan vaatii ns. "parempaa". Valtaosa näistä miehistä jää rannalle ruikuttamaan ja nuolemaan näppejään.
    Kummallekin sukupuolelle toisen ulkonäön merkitys laskee vuosien karttuessa, ainakin useimmiten. Aina on tietysti keskenkasvuisia poikkeuksia, mutta heitä on vähän.

    Ei nipoilla itsellemme tai toisille, ja koetaan pysyä terveellisissä mitoissa. Se lisää todennäköisyyttä onneen.

    Minä puhuinkin normaalista juoksemisesta ja liikunnasta, en kilpa ja kestävyysurheilusta! Tuolla kun käyn itse lenkillä, ohi viuhahtelee useitakin jenkkakahvallisia naisia. Näen kai sitten harhoja joko siitä että he juoksevat tai siitä että heillä on ne kahvat? Kyllä ne kahvat lähtee juoksemalla mutta keski-iässä se yleensä vaatii juuri sitä kilpatason vauhtia, jollaisia naisia sinäkin olet suihkussa nähnyt. Sekä ap. että minä ajoimme sitä takaa että ilman rääkkiä jos ei kahvat lähde, niin saavat olla. Joillekin kilpatason urheilu on jo liikaa. Me kahvalliset haluamme juosta rauhassa omalla pururadalla kahvoinemme, omaan tahtiin, emmekä kilpatasolla. Ja kahvat ei heikennä terveyttä ja elämänlaatua jos niistä huolimatta jaksaa juosta ja BMI alle 26. Kyllä kahvat saa jo matalammallakin BMI:llä jos on niihin taipuvainen.

    Äänestä

  • keski-ikäinen nainen kirjoitti:

    Valitettavasti valtaosa naisista saa jenkkakahvat ja käytännössä kaikki naiset saavat selluliittia vaikka liikkuisi säännöllisesti. Nuorilla ei näytä olevan mitään käytännön käsitystä siitä miten elimistö muuttuu iän mittaan.

    Säännöllinen, aktiivinen liikkuminen ja suht normaali ruokavalio johon ei kuulu roskaruoka eikä herkut kuin viikonloppuisin ei riitä pitämaan kroppaa kiinteänä. Esimerkkejä voin luetella sekä itseni että useita ystäviäni/tuttaviani.

    Tyypillinen tapaus on keski-ikäinen muutaman lapsen synnyttänyt nainen joka tekee joka päivä tunnin reippaan hikilenkin kävellen ja sen lisäksi pelaa sählyä ja lentopalloa noin 2-3 krt/viikossa. Syö täysin normaalia kotiruokaa. Me keski-ikäiset emme harrasta mäkkärillä istumista, karkin mussuttamista, siiderin lipitystä ja limpparien juomista. Liikunnasta ja normaalista ruokavaliosta huolimatta painoindeksi on 24-26 ja jenkkakahvat, pallomaha selluliittia. Noita ylimääräisiä rasvakerroksi ei saa pois ilman elinikäistä salaatti/VLCD-ruokavaliota. Tästä on kokemusta jo nuorillakin naisilla koska joutuvat jatkuvasti tarkkailemaan syömisiään, jopa neuroottisesti. Vain harva ihminen omistaa sellaiset geenit ja aineenvaihdunnan että voisi edes normaalilla ruokavaliolla pitää kroppansa jenkkakahvattomana.

    Minulla on myös kaveri joka juoksee. Siis ihan kunnolla juoksee, eikä mitään hölkynkölkynhölkkää. Koko ikänsä on juossut ja kunto on kova. Ei maratontasoa, mutta kovaa keskitasoa kuitenkin. Siitä huolimatta nuo mitat on 173/75. Pallomaha löytyy. Hänkään ei saa mahaansa pois ilman elinikäistä VLCD-ruokavaliota.

    Itse painoin 80kg(172cm) vaikka kävin tunnin reippaalla kävelylenkillä 5-7 krt/vko ja uimahallilla uimassa 1.5-2 km 2 kt/vkossa. Jenkkakahvat, selluliittia ja pallomaha oli. Ruokavalio normaali, kylläkin hieman enemmän roskaruokaa kuin mitä saisi olla(eli ranskanperunoita tms pari kertaa viikossa, ja rasvaisia juustoja päivittäin). Olin tyytyväinen itseeni ja peruskuntooni, mutta miehille se ei riittänyt. Piti olla 65 kg että olisi saanut miesseuraa. Erään herran kanssa olin ihan parisuhteessakin yli puoli vuotta ja suuri syy välien katkeamiseen oli minun ylipainoni, vaikka painoindeksi kiikkui 25-26:ssa. Mies itse ei harrastanut lainkaan liikuntaa. Löysi sitten hoikan naisen ja ovat vähemmän onnellisesti yhdessä. No, joka tapauksessa ainon pysytellä lihavana vastaisuudessakin ja liikkua peruskuntoilutasolla. En rupea nälkäkuurille enkä kestävyysurheilijaksi sen vuoksi että sitten ehkä saisin miehen. Kun miesten päähän ei mene että keski-iässä nainen ei pysy timminä ilman rääkkiä, niin en voi asialle mitään.

    Kun siis monilla keski-ikäisillä tavallinen kuntoliikunta ei riitä pitämään kroppaa timminä, vaan siihen vaaditaan nälkäkuuri ja armoton treeni(kestävyysurheilutasolla), niin on sekä kurjaa että kohtuutonta kun monet keski-ikäisetkin miehet vaativat naiselta timmiä kroppaa vaikka eivät itse sellaista omista. Toinen ärsyttävä asia on se että tällaiset naiset jotko oikeasti liikkuvan aktiivisesti päivittäin, joutuvat sitten kelpuuttamaan kumppaniksi miehen joka vain ja ainoastaan löhöää sohvalla eikä liiku ollenkaan. On iso ero siinä että toinen käy lenkillä joka päivä ja toinen on allerginen liikunnalle. Lenkkeilystä huolimatta naisella on jenkat, pömppömaha ja selluliittia, joka tipauttaa hänet kokonaan pois urheilevien miesten kriteereistä.

    mutta kohtaan

    "(eli ranskanperunoita tms pari kertaa viikossa, ja rasvaisia juustoja päivittäin)"

    täytyy todeta, että tämä ei kyllä vastaa normaalia terveellistä ruokavaliota, joten kokeilepa päästä noista niin ehkä se näkyvä tuloskin tulee jo kevyemmällä liikunnalla!

    Äänestä

  • keski-ikäinen nainen kirjoitti:

    Valitettavasti valtaosa naisista saa jenkkakahvat ja käytännössä kaikki naiset saavat selluliittia vaikka liikkuisi säännöllisesti. Nuorilla ei näytä olevan mitään käytännön käsitystä siitä miten elimistö muuttuu iän mittaan.

    Säännöllinen, aktiivinen liikkuminen ja suht normaali ruokavalio johon ei kuulu roskaruoka eikä herkut kuin viikonloppuisin ei riitä pitämaan kroppaa kiinteänä. Esimerkkejä voin luetella sekä itseni että useita ystäviäni/tuttaviani.

    Tyypillinen tapaus on keski-ikäinen muutaman lapsen synnyttänyt nainen joka tekee joka päivä tunnin reippaan hikilenkin kävellen ja sen lisäksi pelaa sählyä ja lentopalloa noin 2-3 krt/viikossa. Syö täysin normaalia kotiruokaa. Me keski-ikäiset emme harrasta mäkkärillä istumista, karkin mussuttamista, siiderin lipitystä ja limpparien juomista. Liikunnasta ja normaalista ruokavaliosta huolimatta painoindeksi on 24-26 ja jenkkakahvat, pallomaha selluliittia. Noita ylimääräisiä rasvakerroksi ei saa pois ilman elinikäistä salaatti/VLCD-ruokavaliota. Tästä on kokemusta jo nuorillakin naisilla koska joutuvat jatkuvasti tarkkailemaan syömisiään, jopa neuroottisesti. Vain harva ihminen omistaa sellaiset geenit ja aineenvaihdunnan että voisi edes normaalilla ruokavaliolla pitää kroppansa jenkkakahvattomana.

    Minulla on myös kaveri joka juoksee. Siis ihan kunnolla juoksee, eikä mitään hölkynkölkynhölkkää. Koko ikänsä on juossut ja kunto on kova. Ei maratontasoa, mutta kovaa keskitasoa kuitenkin. Siitä huolimatta nuo mitat on 173/75. Pallomaha löytyy. Hänkään ei saa mahaansa pois ilman elinikäistä VLCD-ruokavaliota.

    Itse painoin 80kg(172cm) vaikka kävin tunnin reippaalla kävelylenkillä 5-7 krt/vko ja uimahallilla uimassa 1.5-2 km 2 kt/vkossa. Jenkkakahvat, selluliittia ja pallomaha oli. Ruokavalio normaali, kylläkin hieman enemmän roskaruokaa kuin mitä saisi olla(eli ranskanperunoita tms pari kertaa viikossa, ja rasvaisia juustoja päivittäin). Olin tyytyväinen itseeni ja peruskuntooni, mutta miehille se ei riittänyt. Piti olla 65 kg että olisi saanut miesseuraa. Erään herran kanssa olin ihan parisuhteessakin yli puoli vuotta ja suuri syy välien katkeamiseen oli minun ylipainoni, vaikka painoindeksi kiikkui 25-26:ssa. Mies itse ei harrastanut lainkaan liikuntaa. Löysi sitten hoikan naisen ja ovat vähemmän onnellisesti yhdessä. No, joka tapauksessa ainon pysytellä lihavana vastaisuudessakin ja liikkua peruskuntoilutasolla. En rupea nälkäkuurille enkä kestävyysurheilijaksi sen vuoksi että sitten ehkä saisin miehen. Kun miesten päähän ei mene että keski-iässä nainen ei pysy timminä ilman rääkkiä, niin en voi asialle mitään.

    Kun siis monilla keski-ikäisillä tavallinen kuntoliikunta ei riitä pitämään kroppaa timminä, vaan siihen vaaditaan nälkäkuuri ja armoton treeni(kestävyysurheilutasolla), niin on sekä kurjaa että kohtuutonta kun monet keski-ikäisetkin miehet vaativat naiselta timmiä kroppaa vaikka eivät itse sellaista omista. Toinen ärsyttävä asia on se että tällaiset naiset jotko oikeasti liikkuvan aktiivisesti päivittäin, joutuvat sitten kelpuuttamaan kumppaniksi miehen joka vain ja ainoastaan löhöää sohvalla eikä liiku ollenkaan. On iso ero siinä että toinen käy lenkillä joka päivä ja toinen on allerginen liikunnalle. Lenkkeilystä huolimatta naisella on jenkat, pömppömaha ja selluliittia, joka tipauttaa hänet kokonaan pois urheilevien miesten kriteereistä.

    korkeampi rasvapitoisuus kehossaan kuin miehillä, siis luontaisesti. En ymmärrä miehiä, joiden mielestä naisella ei saa olla rasvaa reisillä ja lantion seutuvilla. Se on ihan tutkitusti naiselle terveellistä, siis sellaiset päärynävartalon omaavat naiset ovat kaikista terveimpiä. Omituista tämä poikavartalon ihannointi naisella.

    Mutta ihan sama.

    En ymmärrä myöskään naisia, jotka rääkkäävät itseään saavuttaaksen poikavartalon, vain jonkun miehen takia. Vaan eipä mun tarvitsekaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


N27 1/2 = 28 pian kirjoitti:

Olen prosessoinut ikäkriisiä ja huomaan, että haluaisin hellittää ja luovuttaa naiseuden suhteen.Nuorena oli ulkonäköpaineita aina bulimiaan asti ja nyt tuntuu, että EVVK enää pyrkiä naisena olemaan perfect.

Kun täytän 35 alkaa esimenopaussi eli menopaussin esiaste.

Kehon rasvaosuus muuntautuu suuremmaksi iän myötä ja bodystä tulee taikinamainen.

Tutkimuksien mukaan suurin osa 45 miehistä haaveilee nuoremmasta (alle 30v) vaimosta, mutta jos ei tällaista saa, tyytyy ikätoveriin koska ei osaa itse pestä pyykkiä jne.

Voisin ylijäämäsinkkuna olla ihan tyytyväinenkin.Aion satsata uraan ja harrastuksiin jotka tuntuisivat mielekkäiltä.Huulipunan käyttöä jatkan ja jos mies tulisi kuvioihin, voisin ihastuakin jos juttu tuntuisi pysyvältä.

Onko paljon muitakin jotka kokevat että ikä helpottaa ulkonäköpaineita, kunon vähän "game over" anyway?Game overilla tarkoitan, että parhaat on viety päältä ja kakkoskierroksella eronneet silmäilevät nuorempia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu