Löysin hänet. Sitten kadotin. Tiedän etten löydä toista hänenkaltaistaan enää. En haluakaan. Olen päättänyt etten edes etsi ketään. Joku sanoi minulle että etsin sellaista joka on todella harvinaista tänä aikana. Löysin sen mutta menetin. Tiedän että on yksi. Siksipä antaa olla. Koska se on niin harvinaista niin millä todennäköisyydellä sellainen osuu kohdalle enää toiste? Jos en löydä, en tyydy huonompaankaan.
etsin vaan
löydänkö?
4788
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ja jotkut tutut ihmettelevät, miksen kävisi ulkona jonkun kanssa, kun tässä ei tällä hetkellä ainakaan ole mitään virallista. Itse vain yhä toivon. Minä en edes ole oikeastaan etsinyt, mutta sattui silti eräs kohdalle. Sellaisia tunteita ei ole tullut aiemmin, enkä näe itseäni ulkona muiden kanssa.. kun ei huvita. Kahdesti kävin, mutta mietin häntä silloinkin, eikä se ole oikein ketään kohtaan.
Joskus mietin, miten kertoisin hänelle tunteistani tai asioista, joita moni ei tiedä. Minä olisin halunnut hänet elämääni jo silloin, mutta mokasin, ja nykyisin tunteilen vielä enemmän.
Voimia sinulle!
rakastelimme,suutelimme yks kaks olit pois.Yritin olla toisen kans mut lopetin en voinut häntä pettää sillä et ajattelin koko ajan sua,nyt oon yksin korvessa ja juon suruuni.Vihaan itseäni vaikka ei olisi mitään syytä,tämä taitaa olla tämän miehen kohtalo.Miks kaikki nätti aina katoaa.Etsin vaan löydänkö,olet oikassa.
elämä on ihanaa, jos ei siitä tee itelle onkelmallista...esimerkiksi moraalittomalla käytöksellä...ei tää elämä ole ,et otetaan käytetään,viskataan käytettynä sivuun, kun vaan tuntuu siltä..... ei ihme jos ihmisillä mieli järkkyy!!!
nykyainakan vaan ollaan niin itsekeskeisiä, et ei enää huomata toisia.....
mihin on kadonnu se luottanus toiseen ja jatkuvuuteen ? toiset pitää tätä keskusteluukin pelikenttänä ,joka on väärin, kun taas ei ajatella kuinka toiset voi huonosti ja purkaavat itteensä tänne.toivoisin kaikille parempaa elämää ja vähemmän sydänsuruja ...
Mäkin löysin jotain ihanaa ja sitten myös kadotin sen. Unohdan ja muistelen, silti tuntuu että vain hän on se oikea. Hän oli niin oikea, sitä ei voi ja pysty selittää. Olen samaa mieltä, että on vaan yksi oikea, jos sen menettää ei voi olla toista oikeaa. Silti on vaan pakko jatkaa ja kai sitten yrittää etsiä. Elämä on vaan niin vaikeaa, eikä tätä ole kai helpoksi tehtykään.
http://www.youtube.com.abland.info/
Kuunnelkaa toi ja muistelkaa, se on rakkautta :o)