Auttakaa mitä teen tähän mustasukkaisuuteen. Olen parisuhteessa itseäni 10 vuotta vanhemman miehen kanssa ja olen niin järkyttävän mustasukkainen että en itsekkään enää kestä tätä. Miehellä on aikaisemmasta suhteesta kaiksi lasta ja suhde on tokikin jo loppunut 11 vuotta sitten mutta en ymmärrä miksi olen mustasukkainen tästä vanhasta suhteesta ja siitä että heillä on yhteisiä lapsia. Mies ei ole juurikaan tekemisissä lapsiinsa ja edelliseen kumppaniinsa vielä vähemmän eli ei ollenkaan. Rakastan lapsia enkä ole miehen lapsille mustasukkainen vaan ehkäkin jotenkin koko tilanteelle. Mieheni ei tiedä tästä mitään ja mietin kannattaisiko ottaa tämä puheeksi joskus? tiedän todellakin ja ymmärrän että menneet ovat menneitä ja lapset tulevat omalla tavallaan aina mukana. Haluaisin itsekkin kovasti lapsia jonkin ajan päästä, en vaan tiedä/ymmärrä miten voin olla näin lapsellisesti mustasukkainen??itse en ole koskaan nähnyt mieheni lasten äitiä mutta silti sisällä kiehuu kun kuulenkin sanan hänestä. Mitä voi tehdä tälle???onko muilla vastaavia kokemuksia?
MUSTASUKKAISUUS
En itsekkään kestä
3665
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itselläni ei ole vastaavaa tilannetta, mutta yhden neuvon silti anna. Puhukaa asiasta ja puhukaa!!! kaikki asiat kannattaa ottaa esille... helpottaa sua ja sun miestä kun molemmat tietää missä mennään. Ei sellaista asiaa pitäisi olla, mitä ei voi omalle rakkaalleen sanoa. Tämä on vaan mun tyyli, luulis että siitä on apua.
Kaikkea hyvää teille!!! tsemppiä!=)
Ymmärrän hyvin tunteesi. Itse kärsin samasta vaivasta, mutta elämäntilanteeni on täysin erilainen. Kuten edellinen kirjoittaja sanoi niin puhu asiasta. Se voi jo avata aika paljon pahimpia solmuja. Mutta siitä mustasukkaisuus onkin niin rasittavaa, ettei kumppanin ns vakuuttelu välttämättä helpota asiaa. Eikä kumppanin tehtävä olekaan pönkittää toisen itsetuntoa loputtomiin.
Suurin työ on sinulla itselläsi. Mieti tuntojasi mistä ne nousevat ja onko niillä mitään "järjellistä" pohjaa. Kun asiaa pohtii tarpeeksi mielessään, niin uskon että pahimmasta pääset yli. Mutta kumppanin pitää ymmärtää ettei tuloksia tule hetkessä.
Toivotan sinulle mustasukkaisuudesta vapaata tulevaisuutta ja onnellista suhdetta :)
Minullakin on itseäni 10 v vanhempi mies. Kun menimme naimisiin, miehelläni oli edellisestä avioliitosta 5 vuotias tytär. Muistan kuinka itsekin olin jollakin tasolla kateellinen hänen ex-vaimolleen tästä tyttärestä joka johtui kyllä siitäkin että olisin itse halunnut lapsia mutta mieheni kieltäytyi. Hän tietysti oli saanut makua lapsiperheen elämästä ex-vaimonsa kanssa jolla oli jo ennen heidän naimisiin menoaan yksi tytär edell. avioliitosta. Tulin kyllä raskaaksi kaksi vuotta naimisiin menomme jälkeen jota raskautta mieheni ei voinut sietää. Hän sai raivokohtauksia aina kun otin raskauden esiin keskusteluissamme. Ulko-ovi paukkui hänen mennessään niin että taulut seinillä pomppivat.
Miehelläni oli huonot välit ex-vaimoonsa josta syystä tytär tuli meille ensimmäisen kerran kun hän oli jo 10 vuotias. Minusta ja hänestä tuli parhaat ystävät, me viihdyimme erinomaisesti keskenämme ja meillä oli hauskaa yhdessä.
Kun olimme olleet mieheni kanssa lähes 10 v naimisissa, meille syntyi ensimmäinen yhteinen lapsi. Sen perään sitten vielä kolme muuta melko lyhyin välein.