Harkinta-aika alkaa olla täynnä. Mikään ei ole muuttunut. Tahdon nyt ainakin asumuseron, mutta mies ei ole suostuvainen mihinkään. Omistan asunnostamme 73%. Mietityttää, voinko miehen "häätää" asunnosta tai ostaa ulos vastentahtoisesti? En varmaankaan ainakaan ennen kuin vasta tammikuussa -09? Olen ihan kahden seinän välissä. Velkaa on, jota lyhennetään puoliksi. Ei olisi varaa mennä vuokrallekaan ja toisaalta en tahdo tästä asunnosta lähteä. Miten kaikki lähtee nyt eteenpäin?
Mies ei suostu lähtemään
mitä teen?
121869
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kakkua ei voi loputtomiin sekä syödä, että säästää. Jos todella tahdot eroon miehestä, voi olla että joudut luopumaan asunnosta. Omaisuuden ositus on joka tapauksessa edessä.
Mikä saa sinut ajattelemaan, että toisen pitää lähteä, miksi et voisi lähteä itse. Voithan laittaa osituksen käyntiin, jolloin puolisosi saa oman osuuden omaisuudesta. Muista, että avioehdottomassa avioliitossa kummankin ositusosuuden tulla olla yhtä iso, eli monesti toineen joutuu maksamaan tasinkoa.
Toiseksi, jos puoliso lähtee yhteisesti omistamasta kodista, on lähtijällä oikeus saada "vuokraa/hyvitystä" omasta osuudestaan.
pihatyöt ja mulle tuo puutarha on tärkeä. Hän ei muusta perusta kuin sohvasta ja oluesta ja onkin sanonut, että on ihan sama missä asutaan. Avioehto on kyllä. On nämä kiemurajuttuja. Varsinkin kun yksin saa kaiken hoitaa. Ositus siis käyntiin.
siis pitää puutarhasi kunnossa !! "lainaus erään valtiomiehen lausunnoista" Miehesi voi myös kyseenalaistaa osituksen (73 %) kohtuullisuuden jos siis makselette asuntolainaa puoliksi.
varat menee puoliksi. Onko sinulla varaa maksaa miehellesi tarpeeksi tasinkoa siten että talo jäisi sinulle?
Sitäpaitsi se on miehenkin koti. Ei toista voi noni vain kodistaan häätää "kun tuntuu siltä".
vieraasta, halusi heti eron ja mut heti ulos talosta, kadulle.
Lähden heti kun ositus on tehty ja mulla kädessä se mikä mulle kuuluu, oma osuuteni. ei enempää eikä vähempää. Ne on minun rahoja, ei sinun.
ja hakekaa kunpainenkin juristi,vaikka omistat talosta enempi niin 50/50 se menee,joudut maksaa tasinkoa miehellesi,jollei ole avioehtosopimusta.
Ei muutakui pistätte asunnon myyntiin tai sitten toinen ostaa toisenkin puoliskon.
Autot omat, asunto 73/28 jne. Olisin voinut sijoittaa rahani esim. osakkeisiin, mutta laitoin taloon ja sekin on tietty osake jonka arvo on noussut. Tähän luotinkin ja siksi laitoin varani asuntoon, ihan hyvää hyvyyttäni, ettei lainaa meillä sitten niin paljoa olisi? Vaikka loppulainaa lyhennetty puoliksi, niin käsittääkseni silti se on 73/28? En tiiä. Vois kai sen niinkin tehdä, että sijoittamani rahat päältä pois ja loput puoliksi? Silloinhan se olis oikeudenmukaista ilmeisesti. Tosin rahamääräni arvo on tietenkin vuosien saatossa noussut..
lopettamisen päätös! Käräjäoikeus katsoo kummalle asunto on tärkeämpi ja toinen saa "häädön" talosta! Jos ei lähde vapaa ehtoisesti niin poliisi tulee kaveriksi. Näin ukko lähtee kuin kuppa Töölöstä!
Asunto katsotaan sinulle kuuluvaksi ja sinulle ja lapsille, mies joutuu lähtemään käräjäoikeuden päätöksellä.
Me asuttiin vuokralla, mies muutti asuntoon jossa olin jo asunut vuokralla. Yritin erota aikaisemminkin, ja häätää miestä pois. Mies ei reagoinut, ja kuukausien saatossa luisuimme entiseen kun mies ei muuttanut pois. Tähän mies pyrkikin, mitätöimään eroaikeeni. Lopulta ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa itse pois.
Luultavasti myös sinun miehesi ei vain halua erota ja yrittää olla niin kuin ei mitää olisi tapahtunut. Ehkä sinun pitää lakiteitse yrittää häätää, teillä sentään on tuollaiset omistussuhteet asuntoon.
Asunnon omistus on ilmoittamassasi %-suhteessa, ja velka 50/50. Eli molemmat saavaat prosenttinsa mukaisen hyödyn asunnon arvonnoususta ja hyväkseen maksamansa osuuden lainasta. Ositus käyntiin.