Laihduin -6kg 6kk sisään eli suht hitaasti olen pudottanut painoa. Nyt haluaisin vähän nopeuttaa tahtia, eli -500g tai 1kg viikossa pois. Mutta kuinkas kävikään,en kerennyt edes aloittaa kun jostain kumman syystä olen ahminut sunnuntaista asti! popcornia, suklaata, lasagnea. ym ym. Painoa tullut lähes kilo takaisin,turvottaa ja ahdistaa,Tuntuu että en pääse takaisin ruotuun saatika tavoitteeseeni! Voi kumpa en olisi repsahtanut! Meinaa ihan itku päästä.. Onko teillä muilla ollut koskaan näin... epätoivoinen olo? Kestää varmaan aikansa mutta...en aijo luovuttaa, kunhan saan itseni kasaan,toivon niin..
Ei ole kivaa ei!
i hate my self!!!
19972
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
No sinä itse tiedostat, mikä meni vikaan joten sittä onkin helppo jatkaa, eli nuo mainitsemasi jutut kertakaikkiaan pois.
Niitä et kertakaikkiaan tarvitse,vaan siirryt kuitupitoiseen ravintoon, ja kasviksiakin pitää syödä, itse saat valita mistä tykkäät, ja täysjyvä ruista, jos leipää syöt.
Ja sitä liikuntaa, sitten, sitä ei nykyihmiset vaan jostain syystä ymmärrä, miten iso merkitys sillä on, sitä kun laihtuu ihan vaan sillä et kuluttaa enemmän kuin syö, se on pelkkää matematiikkaa.
Käytä kalorilaskureita apuna, niistä ainakin minulle on ollut suuri hyöty, ja sinulle tsemppiä kovasti, kyllä se siitä !!
Onnea ensinnäkin siitä, että olet tuon 6 kg saanut pois ja vieläpä hyvällä tavalla, eli hitaasti! Nyt olet "repsahtanut", sekin ihan jees, mutta kuten huomaat olo on huono, turvonnut ja "lihava", eikö niin? Jos sulla on vielä jäljellä jotain niin heitä roskiin, etkä osta uutta moskaa kaupasta vaan jatkat aikasempaan malliin, niin hyvä tulee!
Ei tuo repsahtaminen mitenkään katastrofi ole, se kuuluu elämään, mutta nyt on hyvä jo jatkaa eteenpäin. Suurin osa tuosta kilosta on kuitenkin nestettä jota on elimistöösi kertynyt, paino tippuu nopeasti takaisin, kunhan lopetat liian syömisen, ei hätää, tsemppiä!!!
hirveät määrät herkkuja, joita olen ahminut kolmatta päivää. Tänään heitän kaikki loput roskiin, vaikka muu perhe sanookin, ettet heitä, he muka syövät niitä. Ei niitä kumminkaan kukaan syö kuin minä. Mullakin on itsekuri pettänyt 12 kilon jälkeen. Tuntuu että mopo on nyt pahasti karannut käsistä. Suorastaan v
No paino voi toki nousta hetkellisesti vaikka parikin kiloa kun oikein mässäilee, mutta ei se välttämättä tarkoita että läskiä olisi tullut lisää kaksi kiloa.
Sulla on iso osa siitä ruoasta vielä suolessa, jossa se tottakai vaikuttaa vaa'an lukemaan. Ja toiseksi monet noista herkuista turvottaa ja kerää nestettä, esim. hiilihydraatit ja osa painonnoususta on sitä nestettä.
Eli oikeasti et varmasti ole LIHONUT yhtään.
Tsemppiä ja jatka vaan sinnikäästi tästä eteenpäin laihdutusta. Tollaisen mässäilypäivän tai päivien jälkeen on vaikea päästä taas kevyeen ruokavalioon, kun kehon aineenvaihdunta on mässäilyn takia vähän kiihtynyt, ja sen takia keho huutaa ruokaa koko ajan. Tarvitset nyt rautaista itsekuria!
Minä taas olen melkein alkoholisti tai paremminkin "olutholisti".
Luulen, että minulla on samanlainen viha/rakkaus-suhde keskiolueen kuin sinulla kaikenlaisiin herkkuruokiin. :)
Joskus pärjään viikon ilman keppanaa, mutta sitten sorrun juomaan 1-2 pulloa bisseä (kuten viime lauantaina tuttavan kesämökillä) ja sitten ei olekaan mitään rajaa! 10-15 pulloa tai tölkkiä saattaa mennä yhtä kyytiä kurkusta alas.
Ja morkkis on seuraavana päivänä valtava.
Pitää vaan taistella eteenpäin ja vannoa olevansa vahvempi jatkossa.
Olisit onnellinen. Moni ei älyä miksi se olut on keksitty.
Reippaita keskustelutuokioita, jne. saunomista, makkaraa,...
Se on oikeaa laatuelämää ja siksi älä helvetissä muuta tapojasi.
Jos jostain pitää tinkiä, tingi ruuasta hieman. Se on se vaarallinen asia, kun ryllität.
Maksa ei selviä sekä rasvasta että alkoholista.
Kevyt kaljoitteluhan on taas ihan ok muuten vaan. Se on rentouttavaa kuntojuomaa.
Ei ihan joka päivä suosittelen, mutta joka kolmas vaikka esim. 2..3 pulloa illassa. Ja joskus kavereiden kanssa reilusti.
Se on elämää, jota halutaan elää, mutta työt rajoittaa.
Ei mitään vaikutusta painoon. Se on se ruoka mikä lihottaa.
kun ongelma on mulla se, että yleensä sitä bisseä tulee juotua ihan liikaa - monesti yli 30 pikkutölkillistä viikossa!
Ei kaljoittelu ole enää mukava jos annosmäärät alkaa nousta epäterveelliselle tasolle. Tulee usein bisseä juodessa mieleen, että nyt menee överiksi tää homma ja silloin ei enää maistu kalja niin hyvältä.
No, pitää vaan yrittää vähentää keppanan juontia, aluksi vaikkapa lähemmäs 20 annosta/viikko.
Osta tästä lähtien vain hyvänmakuisia oluita, jolloin ajan myötä makusi kehittyy ja et enää pysty juomaan Koffin, Karjalan ja Olvin kissankusen makuisia "oluita". Sitten kun ne ei enää uppoa, ja tuontioluet taas maksaa hehehe...maltaita, niin johan jää pakostakin oluen litkiminen vähemmälle. Se rajoittaa ainakin meikäläisellä oluen juonnin 2-3 pulloon viikossa.
Ongelma on siinä, että - niinkuin aiemmassa viestissa kerroin - olen niin paljon alkoholisoitunut tai paremminkin koukussa keppanaan, että en pysty pudottamaan oluenkulutusta paljoa alle 20 pulloon viikossa, ainakaan lähikuukausina. Varsinkaan jos sattuu tulemaan kuuma kesä (miä just nyt ei näytä todennäköiseltä)
Vastaisen varalle laitan linkkisi korvan taakse. Varmaan 5-10 pulloa laadukasta tuontiolutta viikossa, eikä lainkaan kotimaisia litkuja, olisi minulle ihannetilanne.
sanoa. Laihdutin vaan läskit pois ja sillä siisti.
Tuo on väärä kikka, jos haluat nopeuttaa sitä tahtia. Vai mitä meinaat?
Itse en ollut koskaan ja en ole vieläkään epätoivoinen. Laihdutus on vaan yksi projekti. Mulla on ollut paljon vittumaisempiakin projekteja.
Läski lähtee aina kun laihduttaa. Luuletko, että se nyt pysähtyy se laihdutus, jos lopetat sen mässyttämisen? Kyllä se laihtuminen jatkuu se on saletti, jos palaat ruotuun.
Mikä siinä ahdistaa ja miksi? Kilo sinne tänne. Sen verran vaihtelee ihmisen paino muutenkin.
Ruoka viihtyy pelkästään suolistossa 1,5vrk. Nesteetkin kertyy ja poistuu,....
Voi olla, että seuraavan kakkareissun jälkeen olet taas lähes samoissa lukemissa.
Mutta laihdutus on varmaa pitkässä juoksussa.
Kannattaako lopettaa laihdutus, kun et viikossa pääse tavoitteeseen? Ei kukaan pääse voit lohduttautua.
Sulla on kyllä huonot näkymät jatkoa ajatellen, jos olet muka laihiksella ja kolmepäivää olet epähuomiossa ahminut. Aika erikoinen muistikatkos ja vaikuttaa hieman valikoivalta muistilta. Kyllä sen muistaa yleensä kokoajan, jos laihduttaa. Olo on sen verran erikoinen. Miksi se muuten olisi niin vaikeaa, jos olotilassa ei olisi mitään eroa?
Oletko kenties lukenut aloittajan viestin vain osaksi? Vai miksi vastauksesi on suorastaan vammainen? Minä ja näköjään muutkin ymmärsivät hänen viestinsä ja tarkoituksensa.
"Sulla on kyllä huonot näkymät jatkoa ajatellen, jos olet muka laihiksella ja kolmepäivää olet epähuomiossa ahminut. Aika erikoinen muistikatkos ja vaikuttaa hieman valikoivalta muistilta. Kyllä sen muistaa yleensä kokoajan, jos laihduttaa. Olo on sen verran erikoinen. Miksi se muuten olisi niin vaikeaa, jos olotilassa ei olisi mitään eroa?"
eihän tuo liity koko viestiin mitenkään... saatika sitten
"Läski lähtee aina kun laihduttaa. Luuletko, että se nyt pysähtyy se laihdutus, jos lopetat sen mässyttämisen? Kyllä se laihtuminen jatkuu se on saletti, jos palaat ruotuun." ja tämä
"Tuo on väärä kikka, jos haluat nopeuttaa sitä tahtia."
Siis eihän nuo vastaukset liity mitenkään aloittajan juttuun! Opettele lukemaan!!!!!!!!!!
"Kestää varmaan aikansa mutta...en aijo luovuttaa, kunhan saan itseni kasaan,toivon niin.. "
Tuo edellinenhän on suoraa kommenttia tuollaisiin ajatelmiin.
Kaikesta paistaa, että on huonot näkymät jatkossa, jos yhtä repsahdusta noin paljon murehtii...
"en aijo luovuttaa, kunhan saan itseni kasaan.."
Niin mitä kasaamista siinä on jos on laidutuskuurilla? Se jatkuu vaan kokoajan, jos on sen päättänyt. Jos epäilee noin se ei onnistu ikipäivänä. Siinä olen samaa mieltä.
Siis jos laihduttaessa vähäänkään antaa periksi tai epäilee se ei onnistu koskaan. Yksi repsahdus sinne tänne ei muuta junan suuntaa. Se hidastaa korkeintaan.
Tuo hieman valittava sävy antaa selkeen kuvan, että homma ei ole oikein määrätietoista.
Huono ennuste.
hänellä on selvästi lannistunut olo, se että laihduttaa ei tarkoita etteikö se jatkuisi myös repsahduksen jälkeen! Tuossa oli selvästi nyt kyse lähinnä tunteista mitä pettyminen herättää ja siitä näköjään taas noustaan. Olen itse käynyt nuo läpi.
Olen helmikuun alusta laihtunut 10 kg. Tai se 10 kg tuli täyteen jo vappuna. Sen jälkeen ei mitään tapahdu. Harrastin liikuntaa tosi paljon mutta nyt alkaa ote lipsua siitäkin kun ei mitään tunnu tapahtuvan. Sitten nuo repsahdukset ruoissa. Yleensä olen sallinut viikonloppuna vähän repsahduksia, mutta nyt terassit ym. kiva kutsuu viikollakin. Eilenkin perhana söin pitzan ja join 3 siideriä ihan tuosta noin vaan ylimääräisenä. Mitähän tässä nyt pitäisi tehdä. Pari kiloa vielä pitäis saada veks ja senttejä vyötäröltä. Niin - pitzat ja siiderithän siihen auttaa!
ai että on laihtuminen pysähtynyt? No tottakai se pysähtyy kun alkaa mässäilemään. Tarvitseeko sitä edes ääneen sanoa että pizza ja kaljottelu ei kuulu laihduttajan arkeen.
Hänhän tarkoitti että mässäily alkoi sen JÄLKEEN kun laihtuminen pysähtyi ja motivaatio näköjään samalla... Hänelle sanon vain että lopeta mässäily, se kuuluu asiaan että paino välillä junnaa paikoillaan. Ja kun laihtuu niin kulutus samalla vähenee, jos ei sitä muista/tiedä niin tulee helposti syötyä liikaa. Laske kulutuksesi uudestaan ja jatka siitä! paljon tsemppiä! :)
no ei sen painon junnaamiseen ainakaan auta että sitten aletaan mässäilemään. Mä olen yllättynyt siitä miten helposti suomalainen lannistuu ja luovuttaa. Että kun yhden kerran mokaa, niin se on sit siinä ja koko homma menetetty...vaikka eihän se niin ole!
Paljonko olet itse laihtunut ja mistä painosta aloitit kun on varaa arvostella muita?
katsos kun ero on juuri siinä että toisilla ihmisillä on sen verran selkärankaa ettei pääse alunperinkaan lihomaan. Ylipainoinen en koskaan ole ollut. Mutta laihduttanut olen, nykyään paino-indeksi 19 ja rasvaprosentti siinä about 20. Tiedän kyllä mistä puhun, toisin kuin nämä jotka laihduttavat koko elämänsä oikeasti ikinä laihtumatta pysyvästi kiloakaan.