Olemme hankkimassa ensimmäistä vaunua. Miten eroavat eri akselityypit vetotavoiltaan,yksiakseli,tai teli eli kaksiakseli? Hyvät ja huonot puolet kiinnostavat.Mikä näistä sopisi parhaiten etuvetoisen 1500kg auton vedettäväksi. Vaunun kokoa tai merkkiä emme ole vielä päättäneet,mutta tästä aloitetaan. Voi suositella hyviä vaihtoehtoja,tai kertoo myös huonoista vaihtoehdoista.
veto.ominaisuudet
uusvaunuilijat
131896
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
ja suurin ero on tämä:
1-akseli on helppo siirtää käsin kun se kääntyy helposti, mutta ajonaikana se heiluu.
2-askeli on ajettava autolla paikalle (ylensä) mutta ajon aikana kulkee kuin juna.
1-akseli antaa tilaa enemmän sisään
2-akseli pyörät vie kaappitila huomattavasti enemmän.
Yhteenveto minä pidän 2-akseli vaunuista mutta ei kaikki.
Kyllä 1 akselinen on parempi tuossa painoluokassa. Oikeilla rengaspaineilla ja kuormauksella ei 1-akselinenkaan huoju eikä heilu. Jos huojuu, niin vetoauton takajousitusta kannattaa jäykistää, että kantaa kuorman paremmin.
Yleensä vaunut on vakaampia vedettäviä paketti- tai maastoautolla juuri jäykemmästä juosituksesta johtuen.
Teliakseli olisi paras, mutta on kovin harvinainen... Kaksiakselinen on ikävä töyssyissä, heiluttaa autoa pahasti. Kuopista taas ylittää mukavasti. Lisäksi polttoainetta menee enemmän.
Yksiakselinen kitkavetopäällä on ihan hyvä vetää, jos kuormaus on tehty oikein.
- 1-akselinen on ketterämpi ahtaissa käännöksissä
- 1-akselinen ei ole yhtä vakaa tiellä ja myös heitot tiessä heiluttaa sitä enemmän
- ja sama toisinpäin......
Molemmat ovat ihan siedettäviä vedettäviä jos:
- renkaiden kantavuus riittää
- kun ei ole liikaa kiloja kyydissä
- rengaspaineet ovat kunnossa
- kuormaus on tehty oikein (autossa sekä vaunussa)
- ajo-/tilannenopeudet pidetään kohdallaan
- kun on malttia mukana
Mutta tuo etuvetoinen veturi vähän arveluttaa:
- märällä nurmikolla tai pehmeällä alustalla (varsinkin ylämäessä) sillä ei tahdo saada edes tyhjää vaunua liikkeelle.
Mutta jos liikut vain kestopäällysteellä ja kovalla alustalla, niin sitten ei ole suurempia ongelmia etuvedon kanssa.
Asia joka ei aina tule mieleen, on myös vaunun pyörien tasapainotus. Silläkin on melkoinen vaikutus jos on yksikin pyörä oikein pahasti epäbalanssissa.
Ei etuvetoisuus ole mikään ongelma vaunua vedettäessä. Ihan hyvin pääsee liikkumaan yleisillä teillä ja alueilla etuveto auton kanssa vaikka olisi vaunukin perässä.
Suurin osa vetoautiosta on nykyään etuvetoisia, niin myös itselläni ja hyvin on kulkenut.
Jostakin on tullut sellainen käsitys että etuvetoisella ei pysty vetämään kunnolla. Ylensä tästä puhu ja kirjoittaa sellaiset jolla ei ole itsellä kokemusta etuvedosta.
Itselläni on 11 vuoden kokemus maktailuvaunun vedosta, sekä taka- että etuvedolla, Enkä ole huomannut mitään merkittävää eroa niissä. 4-veto kokemusta minulla ei ole.
Itselläni on menossa eka kausi vaunuillessa ja veturina tämänvuotinen etuvetoinen Mondeo 2.0TDI ja perässä 1700kg Adria 613PKV .
Puhtia autossa on kyllä piisannut ja sellainen tyypillinen rekka-90-nopeus suoriutuu hienosti mäessä kuin mäessä. Eli kun tien päälle pääsee, melkein 4 tonnin yhdistelmä menee kuin juna. Mutta sitten ne liikkeellelähdöt... Tyypillinen leirintäalue tarjoaa nurmella tai metsämaapohjalla varustetun pläntin, johon se systeemi pitää saada laskeutumaan. Rauhassa kun sompailee, kaappi kyllä taipuu omaan koloseensa. Mutta viime reissulla lauantain ja sunnuntain välillä pudotti vettä taivaan täydeltä ja nurmisavikko muuttui liejuradaksi. Vaunun pyörät upposivat useamman sentin pehmeään maahan ja vetävässä autossa kitkapintaa on vain parin kämmenen kokoiset pläntit.
Ekalla yrittämällä molemmat etupyörät sutivat armotta tyhjää. Jos traction-controllia käyttää, auto sammuu lopulta luiston seurauksena. Onnistuin kaivamaan tienpenkasta karkeaa hiekkaa metrin matkalle auton vetävien pyörien alle ja jonkin matkaa myös pyörien eteen. TC pois päältä varovaisesti luistattamalla ja pitämällä kierrokset juuri sammumisrajan yläpuolella revitin yhdistelmän pois savikosta, mutta jätin 15m pitkät ojat vetävien pyörien leveydelle. Tiukoille otti.
Näiden kokemusten perusteella en usko olevan suurta eroa etu ja takavetoisen välillä - painoa vetävillä pyörillä kun lienee melko lailla saman verran - mutta vaunun ollessa lähempänä auton painoa neliveto varmasti puollustaa paikkaansa veturina.
Kertokaapa kokeneemmat, onko teillä vinkkejä millä vastaavista tilanteista helpoiten selviää? Hiekka auttaa yllättävän paljon, mutta virittelettekö lautoja vaunun pyörien alle leirintäalueen "suopaikoille" peruuttaessanne tms?
Kävi myös mielessä, että jos auton olisi ajanut ilman vaunua vieressä menevälle tielle (ilman vaunua se tulee kyllä liejustakin pois) ja sen jälkeen nykinyt vaijeritaljalla vaunu pois ahdingosta vetokoukkuun kiinitetyllä vaijerilla. Onko tuollaisista tempuista kokemuksia?
Entäpä sitten nämä PowerMoverit? Jos vaunussa on omat paikoitus-sähkömoottorit käytössä, tuleeko se liejusta pois omin voimin? Väittävät että voimaa noissa liikuttimissa on pilvin pimein, mutta painon ollessa pääasiassa vaunun pyörillä auttaako tuo merkittävästi kokonaisyhdistelmän vedättämiseen verrattuna?
Vetoauton perusmitat vaikuttavat myös melkoisesti siihen, että miten se vaunun veto sujuu. Ei pelkät sallitus vetokilot tai moottoritehot vielä tee autosta hyvää veturia.
Pitempi akseliväli parantaa suuntavakavuutta vaunun kanssa. Ja ehkä vieläkin ratkaisevampi mitta on se koukun nupin "takaylitys" eli kohtisuora etäisyys taka-akselista.
Kaksi ääriesimerkkiä menneiltä vuosilta olivat henkilömallin Sierra ja Golffi. Sierrassa koukun takaylitys suhteessa akseliväliin oli todella suuri ja sillä oli vaunun kuormaus ja rengaspaineet oltava just kohdallaan, muuten oli vetäminen yhtä tuskaa (ja vaappumista). Tehot riittivät kyllä, mutta muut ominaisuudet eivät, tämän sanon noin 400 thkm sierrakokemuksella. Onneksi siitä vain pieni osa vetohommista, huh...
Golffissa taas se koukun takaylitys oli mahdollisimman pieni, siitä ei ole omia vetokokemuksia.
Saa etuvetoinenkin vaunun nurmikolla liikkeelle, kannattaa muistaa että useimmissa autoissa edessä on kuitenkin enemmän painoa ja tätämyöten myös enemmän pitoa, tyhjä etuveto auto voi saada vaunun jopa paremmin liikkeelle mitä tyhjä takaveto auto, olettaen että aisapaino on normaali rajoissa.
Pehmeässä on toki järkevää laitta ne yleensä mukana olevat laudanpätkät vaunun pyörien alle, niin pääsee paremmin liikkeelle.
Jos vaun pyörät ovat jo valmiiksi kuopassa, niin se on varma tie vaikeuksiin.
Etuvetoisella, jos tila salliin, niin radan voi tehdä peruuttamalla ensin hieman ja sitten tasaisesti vedättäen eteenpäin.
Toinen keino on lähteä ei suoraan vaan vinoon, jolloin vaunun pyörät nousevat kuopistaan yksi kerrallaan . Siksakkia ajellen voi päästä etenemään helpommin kuin suoraan jo valmiiksi kuraista jälkeä ajaen.
Jos olet ilman apuvoimia, niin etuvetoinen auto ympäri ja naru koukkuun, jolloin voit vetää vaunun pois. Yleensä pakki on pienin vaihde ja peruutten lyhyellä narulla saa eniten painoa vetäville pyörille.
Pitkällä narulla taas saattaa löytää jo pyörien alle muuta kuin mutaa.
Minkähänlainen veturi olisi corolla verso 1.8bensa? sillä saa vetää max. 1300kg vaunua esim. joku Hobby 500. Onko kokemuksia?
otetaan mahdollisimman pieni ja heikkotehoinen vetoauto. Sitten sen perään ostetaan velaksi vähintään 3 kertaa vetoauton painoinen laho vesivahinkoinen kuselle haiseva lasikuitulaatikko. Sitten ajellaan keskellä tietä vähintään 30 alle rajoituksen ja nautitaan kun 3 kuritonta äpärää, ylipainoinen muija ja kaheli anoppi tappelevat koko matkan.
Kuselle haiseva anoppi.
Tänne ei sinunkaan olisi kannattanut kirjoittaa mitään omista perheasioistasi. Joku joskus käyttää kaikkea saamaansa tietoa hyväkseen, sinua vastaan. Pidä nuo tiedot vain ominasi ja nauti hiljaa onnestasi. Miksi muuten pidät muijasi äpäriä matkassa? Etkö ole kyennyt tekemään omia lapsia? Heräsi mielenkiinto. Näin se käy kun vieraille alkaa paljastaa omia salaisuuksiaan. Tahtovat vain tietää lisää.