9 toukokuuta tuli kutsumaton vieras, joka erotti meidät. Tunkeilija vei vaimoni kaamealle kuoleman virralle. Tuohon virtaan puolisoni joutui kaikkien muiden lailla astumaan.
Tuossa hetkessä suurin osa ihmisistä astuu "suureen tuntemattomaan" -todellisuudessa he astuvat ikuiseen toivottomuuteen.
Mutta näin ei ollut Soilen suhteen. Kuoleman pistin oli yrittänyt jo monta kertaa rusikoida häntä.
Nyt hän, joka näyttää olevan voitettu, sai voiton osan. Kun Soilen jalat koskettivat synkkää virtaa, niin kuolema kauhuissaan pakeni ja rakkaani saattoi riemuiten huudahtaa : Kuolema missä olet! Missä on pistimesi (1kor 15:53-57)
Kuoleman ota oli murtunut ja voittajahuomasi astelevansa Elämän virran rannalla Jumalan paratiisissa.
Miksi näin? Soile oli vaeltanut Jeesuksen seurassa lähes 56 vuotta. Jeesus oli kulkenut edellä kuoleman virtaan ja voittanut ristin kuolemassaan tuon vihollisista viimeisen.
Soile kulki Jeesuksen jalanjäljissä ja hän peri sen voiton, jonka Jeesus oli saanut synnistä ja kuolemasta.
Nyt Soile odottaa minua paratiisissa, Jumalan ihanassa puutarhassa. Minä seuraan pian puolisoni perässä.
Ainoa turvani kuoleman kauhuja vastaan on Mestarini, jota minäkin olen seurannut 56 vuotta.
Soile on nyt kotona Jumalan luona! Minä jäin yksin- ypöyksin! Suruni on käsittämättömän syvä. Perillä Elämän virralla minunkin kyyneleeni pyyhitään pois.
Näin kirjoitti saarnaaja Osmo Haavisto 11/6. 008 RV lehden sivulla 15.
Tuossa hetkessä suurin osa ihmisistä astuu "suureen tuntemattomaan" -todellisuudessa he astuvat ikuiseen toivottomuuteen.
Mutta näin ei ollut Soilen suhteen. Kuoleman pistin oli yrittänyt jo monta kertaa rusikoida häntä.
Nyt hän, joka näyttää olevan voitettu, sai voiton osan. Kun Soilen jalat koskettivat synkkää virtaa, niin kuolema kauhuissaan pakeni ja rakkaani saattoi riemuiten huudahtaa : Kuolema missä olet! Missä on pistimesi (1kor 15:53-57)
Kuoleman ota oli murtunut ja voittajahuomasi astelevansa Elämän virran rannalla Jumalan paratiisissa.
Miksi näin? Soile oli vaeltanut Jeesuksen seurassa lähes 56 vuotta. Jeesus oli kulkenut edellä kuoleman virtaan ja voittanut ristin kuolemassaan tuon vihollisista viimeisen.
Soile kulki Jeesuksen jalanjäljissä ja hän peri sen voiton, jonka Jeesus oli saanut synnistä ja kuolemasta.
Nyt Soile odottaa minua paratiisissa, Jumalan ihanassa puutarhassa. Minä seuraan pian puolisoni perässä.
Ainoa turvani kuoleman kauhuja vastaan on Mestarini, jota minäkin olen seurannut 56 vuotta.
Soile on nyt kotona Jumalan luona! Minä jäin yksin- ypöyksin! Suruni on käsittämättömän syvä. Perillä Elämän virralla minunkin kyyneleeni pyyhitään pois.
Näin kirjoitti saarnaaja Osmo Haavisto 11/6. 008 RV lehden sivulla 15.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Turhaan sinä, Osmo, kuolemaa pelkäät. Ei siinä ole mitään pelättävää - kunhan luottaa Jumalaan ja muistaa että Hän pitää lapsistaan huolta.
Ei kuolema ole mitään muuta kuin muutos - muutos parempaan ja tämän maallisen vaelluksen jälkeinen kotiinpaluu.
Ei se ole kuoleman virta.
Eikä se ole "suuri tuntematon".
Eikä se ole ikuinen toivottomuus, paitsi niille, jotka ovat tavalla tai toisella tietoisesti onnistuneet järjestämään itsensä eroon Jumalasta.
Eikä se myöskään ole mikään kauhu, paitsi niille, jotka eivät ymmärrä päästää irti.
Etkä sinä, Osmo, ole yksin. Soile todellakin odottaa sinua Jumalan luona, siinä olet ihan oikeassa - mutta hän on koko ajan läsnä, vaikket sinä häntä huomaisikaan.
Ihan hyvä muistokirjoitus, mutta miksi se on niin täynnä pelkoa, ahdistusta ja kauhua? Eikö uskon pitäisi olla iloinen asia - ei kauhun eikä pelon, eikä myöskään pelottelun?
Hellävaraisestipa sinä aloitat tuon käännytyksen jälleensyntymäoppiin. Kohta jo kertoilet astraalilennoista ja muusta hömpän pömpöstä.
Jeesus Kristus on totuus, tie ja elämä.
jeesuskristus on vain kirja, ei mitään muuta.
Kirja? Mitä tarkoitat? Raamattua?
Argeologitkin ovat jo kaivaneet esiin niitä paikkoja mistä raamatussa kerrotaan.
Onko sinullakin sama tyyli kuin esimerkiksi tällä Arittalla, tahallaan jankutetaan ja väitellään vastaan. Mitä se kehittyminen josta jaksatte jauhaa sitten on?
Toinen asia mitä teette on että väännätte joka sanan kirjoittajaa vastaa. "Te" luulette meitä tyhmiksi mutta tuollaisiin tyhmyyksiin kuin "te" sorrutte ei meistä ole.
Hauskaa astraalilentoa vaan sinne ja hyviä lentosäitä.
ja jotkut eivät, nimittäin lentämään.
Ja kukaan ei pysty todistamaan "sitä kirjaa" totuudeksi.
Juuri sitä. Kirjoitan tänne siksi, että tarvitaan tasapainoa jatkuvalle kristinusko jauhamiselle. Yritän saada ihmiset miettimään oikeita vaihtoehtoja.
Enkä luule mitään vaan tiedän.
ja ymmärtäväinen ja väitin vain uskovani, mutta minkäs minä sille voin että tiedän. :-) En viitsi siis olla enää tekopyhä ja turhanpäiten kohtelias. Eipä minullekaan olla kohteliaita.
Miksi teitä kristinuskovaisia leimaa hirvittävä pelko, kauhu ja tuska?
Uskonhan pitäisi olla iloinen asia ja sen pitäisi tuoda elämänvarmuutta ja toivoa elämään. Itse menetin oman kuolemanpelkoni aivan täysin, kun jo kerran kuolin. En aio kertoa mitään astraalilennoista, koska minulla ei ole niistä mitään kokemusta eikä myöskään mitään havaintoja niiden todenperäisyydestä.
Jeesus on toki tie, totuus ja elämä, joskaan ei ainoa - miksi sitten kaikki tuo pelko ja kauhu?
Mistä keksit tämän? Tätä te aina jaksatte toitottaa.
tasolla, joilla ei toivoa ole.
"Tuossa hetkessä suurin osa ihmisistä astuu "suureen tuntemattomaan" -todellisuudessa he astuvat ikuiseen toivottomuuteen."
Sen jäkeen Osmo."Mutta näin ei ollut Soilen suhteen" Kun Soilen jalat koskettivat synkkää virtaa, niin kuolema kauhuissaan pakeni ja rakkaani saattoi riemuiten huudahtaa : Kuolema missä olet! Missä on pistimesi (1kor 15:53-57)
Miksi näin? Soile oli vaeltanut Jeesuksen seurassa lähes 56 vuotta. Jeesus oli kulkenut edellä kuoleman virtaan ja voittanut ristin kuolemassaan tuon vihollisista viimeisen.
Soile kulki Jeesuksen jalanjäljissä ja hän peri sen voiton, jonka Jeesus oli saanut synnistä ja kuolemasta.
Nyt Soile odottaa minua paratiisissa, Jumalan ihanassa puutarhassa. Minä seuraan pian puolisoni perässä.
Ainoa turvani kuoleman kauhuja vastaan on Mestarini, jota minäkin olen seurannut 56 vuotta.
Soile on nyt kotona Jumalan luona! Minä jäin yksin- ypöyksin! Suruni on käsittämättömän syvä. Perillä Elämän virralla minunkin kyyneleeni pyyhitään pois.
Kuten huomaat Jeesus antaa meille tulevaisuuden ja myös toivon. Todella ihana asia.
Tänään saamme Soijen kanssa yhdessä yhtyä (Ilm 7:12-17) kaikkien pyhien yhteiseen ylistykseen.
"Amen! Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja kunnia ja voima ja väkevyys meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti, amen!"
Ja yksi vanhimmista puhui minulle ja sanoi: "Keitä ovat nämä pitkiin valkeihin vaatteisiin puetut, ja mistä he ovat tulleet?"
Ja minä sanoin hänelle: "Herrani, sinä tiedät sen". Ja hän sanoi minulle: "Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.
Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä.
Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle,
sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä."
Myös meidänkin silmistä, jos me jatkamme Jeesuksen vaikuttamaa uskomista loppuun asti.
Aina te uskikset jaksatte toitottaa meidän mielipiteitä vstaan.
Otan osaa.
Jeesus Kristus on totuus, tie ja elämä mutta sen sinä tiedätkin.
Vaikka suru on suuri niin on myöskin pelastus johon uskot. Oikeita valintoja olette tehneet.
puolison yllättävä poistuminen jätti ikävän tunteen.
"Kuoleman ota oli murtunut ja voittajahuomasi astelevansa Elämän virran rannalla Jumalan paratiisissa.
Miksi näin? Soile oli vaeltanut Jeesuksen seurassa lähes 56 vuotta. Jeesus oli kulkenut edellä kuoleman virtaan ja voittanut ristin kuolemassaan tuon vihollisista viimeisen.
Soile kulki Jeesuksen jalanjäljissä ja hän peri sen voiton, jonka Jeesus oli saanut synnistä ja kuolemasta.
Nyt Soile odottaa minua paratiisissa, Jumalan ihanassa puutarhassa. Minä seuraan pian puolisoni perässä.
Ainoa turvani kuoleman kauhuja vastaan on Mestarini, jota minäkin olen seurannut 56 vuotta.
Soile on nyt kotona Jumalan luona! Minä jäin yksin- ypöyksin! Suruni on käsittämättömän syvä. Perillä Elämän virralla minunkin kyyneleeni pyyhitään pois."
(Psa 149:4-9) Sillä Herra on mielistynyt kansaansa, hän kaunistaa nöyrät pelastuksella.
Iloitkoot hurskaat, veisaten hänen kunniaansa, riemuitkoot he vuoteissansa.
Jumalan ylistys on heidän suussansa, ja heidän kädessään kaksiteräinen miekka,
että he kostaisivat pakanoille, kurittaisivat kansakuntia,
panisivat kahleisiin heidän kuninkaansa ja jalkarautoihin heidän ylhäisensä
ja täyttäisivät heissä tuomion, joka on kirjoitettu. Tämä on kaikkien hänen hurskaittensa kunnia. Halleluja
Tänään saamme Soijen kanssa yhdessä yhtyä (Ilm 7:12-17) kaikkien pyhien yhteiseen ylistykseen.
"Amen! Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja kunnia ja voima ja väkevyys meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti, amen!"
Ja yksi vanhimmista puhui minulle ja sanoi: "Keitä ovat nämä pitkiin valkeihin vaatteisiin puetut, ja mistä he ovat tulleet?"
Ja minä sanoin hänelle: "Herrani, sinä tiedät sen". Ja hän sanoi minulle: "Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.
Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä.
Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle,
sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä."
on riidoissa veljien (esim. ICEJ) kanssa? Puolison kuolema voi miehessä esiin tuoda kyynisyyden pihkakatajan... jonka vain Jeesuksen rakkaus ja armo voi taivuttaa taipuisaksi, sopuisaksi ja sävyisäksi...
Muuten niin hyvä veli, kun vain katsoisi tarkemmin Jeesuksen rakkauden kasvoja lähemmin... niin ei olisi aikaa ja tarvetta tuomioimaan messiaanisia kristittyjä ja heidän käsitystään maallisen Israelin olemassaolon oikeutuksesta. Maallinen Israeli on edelleen Jumalalle yhtä rakas kuin hengellinen Israel eli uudestisyntyneet (esim. vertaus tyhmistä ja viisaista neitsyistä olisi ajateltavissa maallisen Israelin ja nimikristittyjen sekä luopioiden olevan niitä tyhmiä neitsyitä, kun taas messiaaniset kristityt (esim. entiset muslimit tai uskoon tulleet palestiinalaiset tms.), pelastuneet pakanat ja uudestisyntyneet juutalaiset (jotka saavat noudattaa kulttuuriperintöään rauhassa sittenkin) ovat niitä viisaita neitsyitä.