mitä mieltä?

Ei sitten yhtään mitään. Hei pahvi kihlat ovat lupaus avioliitosta! Toki mikään ei estä teitä menemästä kihloihin kun sillä ei piirunkaan merkitystä jos eroatte. Tai no molemmat saa pitää sormuksensa.

Kihlaus on sopimus avioliitosta. Voittehan merkata toisenne sormuksin, mutta se ei ole sama kuin kihlaus, jos ette ole menossa naimisiin. Kihloissa voi olla myös ilman sormusta.

palstan vaihto ei auttanut, kyllä täälläkin "buuataan teinikihloille"... kihlaus=avioliittolupaus, eli kihloissa ette voi olla ilman että naimisiin menosta on sovittu.

jos kerran niin kovasti uskotte avoliittoon niin miksi ette "vain" eläisi avoliitossa? miksi teidän pitäisi todistaa muille olevanne "ihan tosissanne" (teinikihlat)?

se ei muille kuulu, jos haluatte mennä kihloihin menemättä ikinä naimisiin. perinteisessä mielessä kihlaus toki on avioliittolupaus, mutta teille itsellenne se voi olla tunnemielessä suuri juttu, juurikin merkki lopullisesta sitoutumisesta, ilman naimisiinmenoa. onnea teille! :)

Itse olen kihloissa vaikka minulla ei mitään haluja ole mennä naimisiin. Onhan se tietysti niin että kihlaus on lupaus avioliitosta, mutta koen silti olevani kihloissa. Kihlaus merkitsee minulle ihan sitä samaa kuin naimisiin meneminen. Sitoutumista toiseen loppuiäksi! Avoliitto toimisi ihan hyvin, mutta itse ainakin halusin jolloin tapaa suhteesta virallisemman. Tämä sormus merkkaa mulle loppuelämää. Se on ihan juu se sama mitä joku muu ajattelee. Tärkeintä se, että itsellä on hyvä olla.

Eli tässä haetaan kuitenkin takaa tätä sitoutumista ja että näytetään muille sormusta, että ollaan vakavasti yhdessä? Eiks kannata nyt mennä sinne naimisiin siinä tapauksessa?=) Ei se niin hirveetä voi olla. Jos ette taas halua naimisiin, niin ei myöskään kihloihin. Sitten teiltä on kaikki kysymässä, et millon meette naimisiin ym..ei siinäkään ole järkeä.

Kihlaus on vain ja ainoastaan lupaus avioliiton solmimisesta.

Voitte kyllä ihan vapaasti hankkia sormuksia ja sopia millaisesta sitoutumisesta tahansa, mutta älkää uskotelko olevanna kihloissa.

Menkää ihmeessä kihloihin. Kuten huomaa, kihloja ajatellaan vieläkin lupauksena avioliitosta, mutta samalla myös kihloissa olevaa paria pidetään toisiinsa sitoutuneina, ns. oikeana parina. Liian usein saa ehdotuksia miehiltäkin koska seurustelen vakavasti mutta en ole kihloissa. Suhde ei siis ole vakava ja varteenotettava ellei konkreettisia sitoutumisen merkkejä näy. Täytyy myös sanoa että tuttuni haki asuntoa poikakaverinsa kanssa opiskellessaan. Opiskelijapariskunta otettiin tosissaan vasta kun olivat kihloissa, eivät kuitenkaan ole naimisiin menossa vaan halusivat tuoda julki että ovat ihan oikea tosissaan oleva avopari!
Ei siinä ole mitään pahaa mennä kihloihin ilman avioliitto aikeita. Hyväksyvätpä ulkopuolisetkin liiton paremin.

Mikä teitä ihmisiä vaivaa?? Täällä tuputatte omaa mielipidettänne ja yritätte saada ajattelemaan tahtomallanne tavalla?

Teinikihlat käsitteen ymmärtää kyllä, sillä kun pikku neiti tulee räpytteleen "mun ihq poikakaveri anto mulle sormuksen, me ollaan kato niin tosissaan *räps räps*"

Mutta se, että pari lupautuu toisilleen lopun elämäkseen on ihanaa, ja varsinkin jos se aloite on mieheltä. Mikä teitä vaivaa, että ensimmäisenä tulee mieleen, että on näyttämisen halu? Kyllä varmaan kolmeenkymmeneen ikään mennessä on näyttämisen halut jo vähän muualla, esim lapsen koulumenestyksellähän sitä kehutaan...

Luoja!Miten teitä onki noin moneen junaan... Sei tarkoita naimisiin menoa välttämättä vaikka ihmiset alkavatkin automaattisesti siitä udella.

Ja ainahan saa kihloissa olla, se ei nykypäivänä ole entisenlainen käsite. Ja ainahan suhteen voi virallistaa ilman häitäkin ;)