miten jaksais

Kun jo edellisenä iltana tuntuu, että miten selviäis seuraavasta alkavasta päivästä.. Pää on puuroa, olen tarponut avomieheni kanssa jo vuoden tosi vaikeita aikoja ja yrittänyt ja yrittänyt. Olemme olleet eron partaalla jo useampaan otteeseen, mutta aina palattu kuitenkin yrittämään. Kaikki kaatuu päälle, enkä ymmärrä miks, kun olen aina ollut todella vahva ihminen. Eilen oli sitten sellanen loppuriita, että mitään ei olis enää tehtävissä, enkä varmaan haluiskaan.. En tiedä miks mulla on ollut jo pidemmän aikaa tällänen tunne ja kaikki tuntuu tosi raskaalle. Oli meillä hyviäkin aikoja, mutta riidoissa tuli sanottua molempien tosi pahoja loukkauksia.
En tiedä oliko mulle vaan liikaa eilinen riita kaiken paskan keskellä, kun mies haukkui mut ja mun ulkoisen olemuksen, niin en ollut oma itseni, joku napsahti päässä ja kaivoin kaikki lääkkeet kaapista ja valmistelin poismenoa, koska tuntui oikeesti siltä, että en nää enää mitään valoa ja helpotusta. Poikanikin oli sanonut mulle ennen nukkumaanmenoa vihaavansa mua ja haluavansa mun poismuuttoa!

Mies tuli sitten helvetillisen illan päätteks aivan sattumalta makkariin, vaikka olin heittänyt sen petivatteet olkkariin hakemaan jotain ja huomas purnukat, heitti ne vessanpöntöstä. Nyt ajateltuna onneks, vaikka sillä hetkllä suutuin hänelle, kun paukkas makkariin ja pilas mun suunnitelmat.... Mikä mua vaivaa, onko muilla ollut vastaavia kokemuksia? En ole ikinä ennen voinut edes kuvitella tekeväni tollasta ja ihan kun en olis ollut oma itseni... Mulla on kyllä yks lääkekuuri ihon takia ja siitä on sanottu jotain, että sattais vaikuttaa mielialaan, mutta enpä usko!
Se mitä pelkään, niin että jos mulle tulee uudelleen tollasia ja mä haluun kuitenkin yrittää jaksaa ja päästä onnellisen elämän alkuun, kunha toi mies muuttais pois. Tänään sanoi mulle, että voi, kun olisin tappanut vaan itseni. Eipä mitään uutta. Aion yrittää kärviastellä ainakin poikani tähden, joten jos teillä olis vinkkejä ja kokemuksia, niin tosi mielelläni niitä lukisin. Miten pääsis paskasta olosta eroon...
1480
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

pääsee kakkimalla siihen,mut sitä ei täys järkinen ihminen pysty tekemään ja se joutuu siitä syyttä kärsimään. miks kohtlo haluu niin,kertoisimme jos tietäisimme sen.Älä satuta itseäsi olet elämisen arvoinen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mennä eteenpäin kirjoitti:

Kun jo edellisenä iltana tuntuu, että miten selviäis seuraavasta alkavasta päivästä.. Pää on puuroa, olen tarponut avomieheni kanssa jo vuoden tosi vaikeita aikoja ja yrittänyt ja yrittänyt. Olemme olleet eron partaalla jo useampaan otteeseen, mutta aina palattu kuitenkin yrittämään. Kaikki kaatuu päälle, enkä ymmärrä miks, kun olen aina ollut todella vahva ihminen. Eilen oli sitten sellanen loppuriita, että mitään ei olis enää tehtävissä, enkä varmaan haluiskaan.. En tiedä miks mulla on ollut jo pidemmän aikaa tällänen tunne ja kaikki tuntuu tosi raskaalle. Oli meillä hyviäkin aikoja, mutta riidoissa tuli sanottua molempien tosi pahoja loukkauksia.
En tiedä oliko mulle vaan liikaa eilinen riita kaiken paskan keskellä, kun mies haukkui mut ja mun ulkoisen olemuksen, niin en ollut oma itseni, joku napsahti päässä ja kaivoin kaikki lääkkeet kaapista ja valmistelin poismenoa, koska tuntui oikeesti siltä, että en nää enää mitään valoa ja helpotusta. Poikanikin oli sanonut mulle ennen nukkumaanmenoa vihaavansa mua ja haluavansa mun poismuuttoa!

Mies tuli sitten helvetillisen illan päätteks aivan sattumalta makkariin, vaikka olin heittänyt sen petivatteet olkkariin hakemaan jotain ja huomas purnukat, heitti ne vessanpöntöstä. Nyt ajateltuna onneks, vaikka sillä hetkllä suutuin hänelle, kun paukkas makkariin ja pilas mun suunnitelmat.... Mikä mua vaivaa, onko muilla ollut vastaavia kokemuksia? En ole ikinä ennen voinut edes kuvitella tekeväni tollasta ja ihan kun en olis ollut oma itseni... Mulla on kyllä yks lääkekuuri ihon takia ja siitä on sanottu jotain, että sattais vaikuttaa mielialaan, mutta enpä usko!
Se mitä pelkään, niin että jos mulle tulee uudelleen tollasia ja mä haluun kuitenkin yrittää jaksaa ja päästä onnellisen elämän alkuun, kunha toi mies muuttais pois. Tänään sanoi mulle, että voi, kun olisin tappanut vaan itseni. Eipä mitään uutta. Aion yrittää kärviastellä ainakin poikani tähden, joten jos teillä olis vinkkejä ja kokemuksia, niin tosi mielelläni niitä lukisin. Miten pääsis paskasta olosta eroon...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu