Ei ole, jos ulkonäöt noin suurin piirtein on samanlaisia. Ettei toinen (nainen) ole vanhan näköinen ja toinen nuoren näköinen.
0Äänestä
on!
Riippuu tietenkin mitä suhteesta haluaa,pysyvää toimivaa suhdetta tuosta tuskin tulee!Naisella äidin vaistot ja mies tahtoo äitihahmon.Luonnon vastaista,toisinpäin toimii.
0Äänestä
ollenkaan
Ei enää tossa (tässä) iässä mitään merkitystä. Oikeastaan yli 30-kymppisiä kun aletaan olemaan, ikäero on vain numero, jos molemmilla on elämänkokemusta muutakin kuin hurvittelu:)
0Äänestä
kokemus,
anoppi otti 10v nuoremman miehen,kauheeta kattoa sitä reppanaa ku anoppi komentelee sitä kun lasta!Ei voi kun sääliä heppua.
0Äänestä
tarinani
Olen itse alle 30-v ja miesystäväni on 7 vuotta nuorempi. Olemme seurustelleet useamman vuoden ja asumme avoliitossa. Olen ollut aiemmin avoliitossa itseäni vanhemman miehen kanssa ja tämä nuorempi on PALJON aikuismaisempi kuin vanhempi oli. Meillä on samat elämänarvot,haaveet ja tavoitteet sekä ulkopuoliset eivät ikäeroamme ulkonäöstä huomaa. Kyse on yksilöistä, ei numeroista.
Kyyniset (tai kateelliset?) ihmiset sanovat miehen pakosti saavan ns. menovaiheen jossain vaiheessa. Mikäli he ovat oikeassa, niin mielestäni on parempi mitä aiemmin äijä lähtee nuoremman perään kuin että omanikäinen saisi sen paljon mainostetun viidenkympin villityksen kymmenien vuosien liiton jälkeen: pettymyksestä toipuminen ainakin pääsee alkamaan nopeammin.
Elämää ei voi kuitenkaan elää varmanpäälle ja jos on tavannut ihmisen, jonka kanssa on todella hyvä olla, niin kannattaa ottaa riski. Mielummin rakastaa täysillä edes lyhyen ajan kuin ei olisi koskaan rakastanut. Yksinäisyyttä pelkäävät eniten ihmiset, jotka tietävät tällöin jäävänsä huonoon seuraan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei ole, jos ulkonäöt noin suurin piirtein on samanlaisia. Ettei toinen (nainen) ole vanhan näköinen ja toinen nuoren näköinen.
Riippuu tietenkin mitä suhteesta haluaa,pysyvää toimivaa suhdetta tuosta tuskin tulee!Naisella äidin vaistot ja mies tahtoo äitihahmon.Luonnon vastaista,toisinpäin toimii.
Ei enää tossa (tässä) iässä mitään merkitystä. Oikeastaan yli 30-kymppisiä kun aletaan olemaan, ikäero on vain numero, jos molemmilla on elämänkokemusta muutakin kuin hurvittelu:)
anoppi otti 10v nuoremman miehen,kauheeta kattoa sitä reppanaa ku anoppi komentelee sitä kun lasta!Ei voi kun sääliä heppua.
Olen itse alle 30-v ja miesystäväni on 7 vuotta nuorempi. Olemme seurustelleet useamman vuoden ja asumme avoliitossa. Olen ollut aiemmin avoliitossa itseäni vanhemman miehen kanssa ja tämä nuorempi on PALJON aikuismaisempi kuin vanhempi oli. Meillä on samat elämänarvot,haaveet ja tavoitteet sekä ulkopuoliset eivät ikäeroamme ulkonäöstä huomaa. Kyse on yksilöistä, ei numeroista.
Kyyniset (tai kateelliset?) ihmiset sanovat miehen pakosti saavan ns. menovaiheen jossain vaiheessa. Mikäli he ovat oikeassa, niin mielestäni on parempi mitä aiemmin äijä lähtee nuoremman perään kuin että omanikäinen saisi sen paljon mainostetun viidenkympin villityksen kymmenien vuosien liiton jälkeen: pettymyksestä toipuminen ainakin pääsee alkamaan nopeammin.
Elämää ei voi kuitenkaan elää varmanpäälle ja jos on tavannut ihmisen, jonka kanssa on todella hyvä olla, niin kannattaa ottaa riski. Mielummin rakastaa täysillä edes lyhyen ajan kuin ei olisi koskaan rakastanut. Yksinäisyyttä pelkäävät eniten ihmiset, jotka tietävät tällöin jäävänsä huonoon seuraan.