Aloitin tossa viime tammikuussa laihdutuskuurin (16 v. tyttö alkupaino 73kg) ja hieman olen lipssuillut.
Välillä söin roskaruokaa,leivonnaisia ja join limsaa (en syönyt kuin 2 karkkia), mutta sitten tossa maaliskuussa se makeanhimo katosi, nyt kun ajattelenkin karkkia yms, alan voimaan pahoin ja kuvittlen kun syön karkkia, miten turpoan kun pulla uunissa,ja se käy ällöttämään.
Nyt olen syönyt terveellisesti 5 pientä ateriaa päivässä lautasmallin mukaan enkä oo retkahtanut herkkuihin,ja välillä on tullut liikunta into puuskia ja olen käynyt kuntoilemaan, mutta koko aikana en ole liikkunut yhtään säännöllisesti, ehkä 5 kertaa kk.
Nyt paino on 65kg ja olo tuntuu hieman kevyemmältä,mutta tavoitteena on elokuun loppuun mennessä painaa 55-58 kg ja aloitan säännöllisen liikkumisen..kuullostaako järkevältä?
Ja onko kellään samanlaisia kokemuksia?,kertokaa ihmees. :) hyvää kesää.
Välillä söin roskaruokaa,leivonnaisia ja join limsaa (en syönyt kuin 2 karkkia), mutta sitten tossa maaliskuussa se makeanhimo katosi, nyt kun ajattelenkin karkkia yms, alan voimaan pahoin ja kuvittlen kun syön karkkia, miten turpoan kun pulla uunissa,ja se käy ällöttämään.
Nyt olen syönyt terveellisesti 5 pientä ateriaa päivässä lautasmallin mukaan enkä oo retkahtanut herkkuihin,ja välillä on tullut liikunta into puuskia ja olen käynyt kuntoilemaan, mutta koko aikana en ole liikkunut yhtään säännöllisesti, ehkä 5 kertaa kk.
Nyt paino on 65kg ja olo tuntuu hieman kevyemmältä,mutta tavoitteena on elokuun loppuun mennessä painaa 55-58 kg ja aloitan säännöllisen liikkumisen..kuullostaako järkevältä?
Ja onko kellään samanlaisia kokemuksia?,kertokaa ihmees. :) hyvää kesää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuullostaa hienolta! Tosin toi 55 on ehkä jo sitten liiankin pieni paino, riippuen tietenki kuinka pitkä oot ja minkä rakenteinen noin yleensä.
Mut näin se menee, ei siinä tarvita mitään vippaskonsteja, muuta kun lujaa tahtoa ja hyvää ruokaa monta kertaa päivässä, jottei aineenvaihdunta lopahda.
pituutta 164 cm
Teki mieli naapurin akkaa, mutta kun tipahdin kylmään veteen, kyllä mieliteot häipyi. Vähäksi aikaa.
voi kun minäkin pääsisin tohon että makea alkaisi ällöttämään. Tällä hetkellä se enemmänkin houkuttaa kuin ällöttää. Vaikka en kyllä rehellisesti sanottuna usko että tulisi aika jolloin en tykkäisi syödä makeaa. Kunhan vaan löytäisi jonkun kohtuuden, kultaisen keskitien.
Karkkipäivä on mielestäni hyvä keino makean syönnin hillitsemiseen. Tiedän itse, että jos en asettaisi rajaa, niin söisin sitä joka päivä. Nyt tiedän että on yksi päivä viikossa jolloin saan mässäillä, niin ajattelen sitä aina kun iskee karkinhimo. Olen myös huomannut että mitä vähemmän sokeria syö, sitä vähemmän siihen on himo. Sokeri tekee riippuvaiseksi.
en mä ainakaan tarvitse karkkipäivää ku ei ees tee miel mtn herkkuja. tulee vaa paha olo, mikä on hyvä! :)