Mitä ihmettä tällaisessa tilanteessa voi tehdä?? Asumme siis vielä saman katon alla ainoastaan siitä syystä, ettei kumpikaan ole löytänyt vielä ahkerasta hakemisesta huolimatta omaa vuokra-asuntoa. Olemme molemmat päävuokralaisina, joten en voi pakottaa miestä pihalle tuosta vain, vaikka oloni on lähes joka päivä sietämätön.
Päätökseni eroon johtuu pääosin miehen saamattomuudesta, alkoholin käytöstä ja väkivallasta (henkisestä ja fyysisestä). Kuinka voikaan olla mahdollista rakastaa toista niin paljon vielä fyysisen toistuvan väkivallan jälkeenkin..? Olemme kuitenkin pättäneet jatkaa suhdetta, vaikkemme yhdessä enää asuisikaan, ja tämä muuttoajatus raastaa varmasti molempien hermoja.
Elämä on kuin vuoristorataa ja todella nopeatempoisella vaihtelulla. Yhtenä päivänä kaikki on hyvin ja olemme ommellisia yhdessä ja niinkuin ennenkin ja seuraavana emme puhu toisillemme sanaakaan. Viikonloppuisin (ja joskus viikollakin) saan pelätä kriisitilanteita, juomista, väkivaltaa ja auttavat ihmiset ovat kovin vähissä. Tällainen siksakki repii minut rikki toisina päivinä aivan kokonaan ja tahtoisin vain pian pois entisestä yhteisestä 'kodistamme' mutta en voi vuokra-asuntojen saatavuudelle mitään. Eräs ehdotti turvakotia, mutta jotenkin sinne menemisen kynnys on minulle suuri.
Haluaisin olla rauhassa omassa kodissani, mutta toinen tekee oloni välillä hyvin turvattomaksi, surulliseksi, masentuneeksi ja vaikeaksi, enkä jaksaisi enää päivääkään tällaista. Kuka meitä autttaa?
Päätökseni eroon johtuu pääosin miehen saamattomuudesta, alkoholin käytöstä ja väkivallasta (henkisestä ja fyysisestä). Kuinka voikaan olla mahdollista rakastaa toista niin paljon vielä fyysisen toistuvan väkivallan jälkeenkin..? Olemme kuitenkin pättäneet jatkaa suhdetta, vaikkemme yhdessä enää asuisikaan, ja tämä muuttoajatus raastaa varmasti molempien hermoja.
Elämä on kuin vuoristorataa ja todella nopeatempoisella vaihtelulla. Yhtenä päivänä kaikki on hyvin ja olemme ommellisia yhdessä ja niinkuin ennenkin ja seuraavana emme puhu toisillemme sanaakaan. Viikonloppuisin (ja joskus viikollakin) saan pelätä kriisitilanteita, juomista, väkivaltaa ja auttavat ihmiset ovat kovin vähissä. Tällainen siksakki repii minut rikki toisina päivinä aivan kokonaan ja tahtoisin vain pian pois entisestä yhteisestä 'kodistamme' mutta en voi vuokra-asuntojen saatavuudelle mitään. Eräs ehdotti turvakotia, mutta jotenkin sinne menemisen kynnys on minulle suuri.
Haluaisin olla rauhassa omassa kodissani, mutta toinen tekee oloni välillä hyvin turvattomaksi, surulliseksi, masentuneeksi ja vaikeaksi, enkä jaksaisi enää päivääkään tällaista. Kuka meitä autttaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
"pakottaa miestä pihalle" tai mie pakottaa sinua ?
Etsi itsellesi asunto toiselta paikkakunnalta ja vain lähdet puhumatta sanaakaan.
Ehkä viimeisenä keinona ennen sitä kirjoita miehellesio kirje, siinä on mhelpompi sanoa asiat jotka painavat
Lähtökohtana on mielestäni se, ettei väkivaltaa tarvitse sulattaa missään sen muodossa. Jos miehesi hakkaa sinua humalapäissään ja on selvinpäin aivan OK on kyseessä miehesi alkoholi/personallisuushäiriö. Tällöin on erilleen muutto erittäin ajankohtainen asia. Auttajia on harvassa, siksipä minä sinuna hakeutuisin viranomaisten pakeille, vaikkapa sosiaalitoimi voisi järkätä sinulle jonkinlaisen luukun ensialkuun.
Tiedäthän sen, että pahoinpitely on aina viranomaisasia, tapahtuipa se kotona tai julkisella paikalla.
Jos ja kun tuota pahoinpitelyä jatkuu riittävän kauan olet itse lopulta niin rikki, ettet jaksa tai osaa pyytää apua miltään taholta ja loppulaskentasi voi alkaa.
Nämä ovat tämän elämän julmia realiteetteja ja näiden mukaan me joudumme oman elämämme sovittamaan.
Toivon sinulle levollisempaa tulevaisuutta.
terv. seppo
Hei.
Kyllä sinun kannattaa olla yhteydessä turvakotiin ja mennä sinne. Siellä saat apua ja mahdollisuuden uudelle alulle. Väkivaltaan ei saa alistua. Pää pystyyn sinä upea nainen, elämä järjestyy ja oikea kunnollinen mies löytyy elämääsi...
kannattaako sinun jatkaa suhdetta? Elät vain tämän yhden elämän ja se ketä sinun pitäisi rakastaa, olet sinä itse.Hän voi puhua, että rakastaa sinua jne mutta epäilen, ettei hän tiedä rakkaudesta mitään.Hän voi vedota surkeaan lapsuuteen, alkoholiin ym ja olla todella säälittävä ja katuvainen.Neuvoni on että, älä usko. Hän ei sisimmissään kadu mitään. paitsi jos hän menettää teoillaan jonkun asian, josta olisi hyötynyt.Keskity ymmärtämään sitä ihmistä, jota sinun tulisi rakastaa, eli itseäsi.Älä turhaan sääli ja yritä ymmärtää häntä.Hän kyllä säälii itseään sinunkin puolesta.
Yleensä väkivaltainen mies ei asunnosta lähde, vaan nainen pienten lasten kanssa. Tässäkin näkyy tämä katumisen oikea luonne!Luulenpa hyvinkin,että se turvakoti olisi paras ratkaisu.
Niin.. muista että vakavimmat ja hengenvaarallisimmat tilanteet syntyvät yleensä silloin, kun uhri lopulta saa voimia lähteä.Ole siis varovainen ja parempi ettet hälle puhuis mitään lähdöstä.
Toivon todella, että saat voimia lähteä, sillä ansaitset varmasti hyvän elämän.Hänen kanssa sinulla ei ole toivoakaan sellaisesta.