Onko muilla samaa ongelmaa - minua tympii kun mulla ei saisi olla yhtään ainutta miespuolista KAVERIA, siis todellakin pelkkää kaveria, heti on olevinaan pelissä jotain muutakin...eikä tosiaan ole. Välillä olisi vaan ihan kiva vaihdella ajatuksia miestenkin kanssa - muuallakin kuin töissä, josta itse asiassa olen nämä miespuoliset kaverit "saanutkin".
Itse en näe tässä mitään väärää ja mieheni pelot ovat todellakin aivan turhia.
Itse sallisin myös hänelle naispuoliset ystävät jos niitä vain olisi.
Itse en näe tässä mitään väärää ja mieheni pelot ovat todellakin aivan turhia.
Itse sallisin myös hänelle naispuoliset ystävät jos niitä vain olisi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Että, oikea miehen ja naisen välinen kaverisuhde ei ole mahdollinen kuin kolmessa tapauksessa:
1) Mies on homo
2) Mies ei pidä sinua haluttavana/on impotentti, aseksuaali tai vaari-ikäinen
3) Mies pitää sinua haluttavana, mutta hänellä on jo sinua parempi nainen. Tai ainakin on sitoutunut parisuhteeseensa.
Ja miehesikin tietää tämän, joten jos miespuoliset kaverisi eivät toteuta mitään noista vaihtoehdoista, niin he tn. haluaisivat jotain muutakin kuin kaverimeininkiä. Hämmentävää tässä on vain se, että vieläkin löytyy naisia jotka sinisilmäisesti luulevat että platoniset mies-nais kaveruus on oikeasti mahdollisia.
Naiset ovat niin vitun tyhmiä, etteivät vain tajua noin päivänselvää asiaa.
Sinkkukaverimiehet kyllä vetävät heti viikseen, kun vain antaa. Miehet nimittäin eivät juurikaan kaveeraa "ei pantavien" naisten kanssa.
Ihan omakohtaisten kokemusten opettamana realiteetti on se, että nainen ja mies eivät voi olla vain kavereita, vaan vähintään toisella osapuolella on jotakin jännitettä ja yritystä taustalla ennemmin tai myöhemmin. Nainen ja kai joskus mieskin voi tosin kuvitella homman pelkäksi ystävyydeksi, jos hän itse ei satu olemaan se muutakin toivova osapuoli. Aivan samaa mieltä olen noista komesta tilanteesta, joissa kaveruus on mahdollista, mutta muuten ei.
Mulla on kavereina myös miehiä, ja mahdollisesti jokunen heistä olisi valmis hyppäämään kanssani sänkyyn. Sinkku tai varattu, sillä ei tässä ole niinkään suurta merkitystä. Kyllä kaveruussuhteeseenkin mahtuu seksuaalisia jännitteitä, ne vaan pidetään tilanteeseen sopivalla tavalla ruodussa.
Eli en mä nyt vain anna, eivätkä kaverit siihen painosta. Jos painostaisivat, eivät olisi kavereita. Ja tästä syystä en hyväksyisi sitä, jos puolisoni pyrkisi kieltämään kaveruussuhteeni.
"Hämmentävää tässä on vain se, että vieläkin löytyy naisia jotka sinisilmäisesti luulevat että platoniset mies-nais kaveruus on oikeasti mahdollisia."
Vielä hämmentävää on se että löytyy miehiä jotka kuvittelevat että miehen tulee olla homo jos ei höylää tai ainakin pyri höyläämään (tai ole impotentti tavalla tai toisella) jokaista naista jota kohtaa.
Olen mies enkä näe mitään ongelmaa asian suhteen. Kyllähän jokainen omat rajansa osaa asettaa tai sitten ei mies osaa ollakaan.
En hyväksyisi sitä että mies määrää mun kaverit. Sen verran olen jäärä että vaikka toista rakastankin niin mun maailmaan kuuluu silti myös muita ihmisiä, niin miehiä, naisia kuin lapsiakin.
Minun paras ystäväni on mies (homo) ja toinen hyvä miesystäväni on onnellisesti naimisissa ERITTÄIN kauniin naisen kanssa, kaikki muut miehet toivovat pääsyä huosuihini tai "ystävyys" hiipuu. Näin se on.
Miesystävälläni on paljon naisupolisia ystäviä ja se on minun mielestäni ok. Tosin hän ei vietä heidän kanssaan paljon aikaa, muuta kuin töiden merkeissä, ja joskus muutenkin. Minulla taas ei saa olla miespuolisia ystäviä. Jos edesmainitsen jonkun mies puolisen nimen hänellä nousee karvat pystyyn ja silmiin syttyy hirmuinen katse.
Olisi kai se ihan kohtuullista, että minäkin saisin puhua vastakkaista sukupuolta olevien kanssa, ilman että pelkään miesystävän hyökkäävän heidän kimppuunsa.
On tietysti kurjaa jos mies joutuu epäilemään rakkaansa suhdetta muihin miehiin. Itse voin kokemuksesta sanoa, että vuosien varrella miespuolisia kavereita on tullut aika paljon, eikä edes kolmasosan kanssa niistä ole ollut minkäänlaista romanttisempaa latausta. Oon kasvanu perheessä, jossa miehillä on ollu ylivoima joten jätkien kanssa tulee helpommin juttuun. Jos mies ei hyväksy miespuolisia kavereitani, ni suhde ei voi toimia. Varsinkaan jos ne todella ovat pelkkiä kavereita! Sekoitetaan tilannetta nyt vielä sen verran, että kaheksan vuoden ajan elämässäni on ollu mies, paras ystävä mikä mulla on koskaan ollu. En kiistä, etteikö meije välillä ois ollu mitää muuta ku ystävyyttä jossain vaiheessa, mut tunne ei ollu niin vahva et oltais haluttu pilata hyvää ystävyyssuhdetta. Eli kyllä nainen ja mies voivat olla pelkkiä ystäviä. Se siitä.
Miehesi on todella mustasukkainen. En itse ainakaan välitä ovatko tyttöystäväni kaverit miehiä vai naisia kunhan niitä on.
Ja on todellakin mahdollista olla vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä, ilman, että mikään mainituista vaihtoehdoista täyttyy. Itselläni on naispuolisia ystäviä/kavereita/tuttavia paljon.
Ehkä miehesi kuuluu tuohon joukkoon, joka ei usko vastakkaisten sukupuolten ystävyyteen.
ovat eri asioita eli nyt oli puhe läheisestä ystävästä. Esim. harrastuskaveri voi toki olla ja joku tuttava töistä tmv.
Niin kuin aiemminkin esitin, että ON mahdollista olla vain kavereita ilman että pyrkii mihinkään, mutta sillä tiettyjä ehtoja. Ja niin kuin sinunkin viestistäsi voi päätellä, niin sinäkin ja tyttöystäväsi kuulutte luokkaan varatut (tai "on jo löytänyt parempaa"). Kysymys kuuluukin, että olisiko esim. tyttöystäväsi miespuoliset kaverisi vain kavereita jos hän EI seurustelisi kanssasi? Ja miten olisi omalta osaltasi, eikö naiskaverisi kiinostaisi jos et seurustelisi?
Niin monta kertaa nähty ja kuultu että aina siinä on jotain jännitystä ilmassa,niin noissa viesteissä myös lukee kyllä se on 97% mahdoton ajatus.Minulle myös kävi niin että oli vaimon "henkinen" tuki ja viimein se olikin "sänkyinen tuki" t:aisankannattaja