"elän on-off suhteessa"

en tiedä mitä pitäisi tehdä. olen kihloissa mieheni kanssa. meillä menee ihan hyvin, mutta aina kun riitelemme jostain asioista hän haluaa eron. tunti tai pari niin hän on taas suhteen jatkamisen kannalla. olen yrittänyt kysyä miksi hän turvautuu riita tilanteissa eroon, mutta en ole saanut kunnollista vastausta. "en tiedä, menee vaan aina niin hermot". pitäisikö minun vaan lähteä ja jättää hänet, vai yrittää ymmärtää? rakastan häntä paljon ja hän luultavasti myös minua aina kun elämä hymyilee? kertokaa minulle mielipiteitänne tai kokemuksia samanlaisesta elämästä? kesän jatkoja! :)
4979
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Jokaisella tulee aikanaan omat rajat vastaan. Joku päivä vaan toteat että nyt on-off loppui ja se on off. Kurjaa on jos siihen menee monta vuotta, niitä menetettyjä vuosia ei takasin saa.

Äänestä

käyttäydyn samoin ja tunnen piston sydämessäni.Itselläni on takana rikkonainen lapsuus ja perusluottamusta ihmisiin ei ole koskaan päässyt syntymään. Olen siis kovin epävarma itsestäni ja riitatilanteessa koen, että olen huono ja vähäpätöinen ihminen, en kelpaa miesystävälleni... Siitä kai se juontaa juurensa. En sano että olisn oikeutettu käyttäytymään niin.
ehkä suojelen haavoittuvaa itseäni kun sanon että lopetetaan tähän. Että parempi itse lopettaa tai heitää se ajatus ilmaan, ennen kuin toinen kerkeää hylkäämään.

Oma parisuhteeni on menossa pilalle tämän asian takia tai on jo ilmeisesti loppunutkin sen takia. En tee sitä tahallani tai pahuuttani. Se on se epätoivoinen ihminen joka pelkää jätetyksi tulemista. Toivoisin kovasti itse, että pääsisin siitä tyylistä eroon, koska se pilaa ihmissuhteet...Karvaa hinnan olen joutunut itse maksamaan.

Juttele kumppanisi kanssa tästä asiasta, joko hän myöntää asian tai ei. Toivottavsti saatte asianne kuntoon, ennen kuin on liian myöhäistä.

Äänestä
  • En ole alottaja, mutta oma miesystäväni käyttää aina riidellessä ja välillä muutenkin kommenttia "mitä jos erottais". Tai ei noin, mutta vihjailee hyvin osuvasti siihen suuntaan. Sanoo, että ajattelee mun parasta jne. Olen miettinyt tähän syytä ja Sinun viestistäsi taisin löytää vastauksen! Tai, jotenkin se liittyy varmasti aikasempiin ihmissuhteisiin, eikä todellakaan tarkota, etteikö haluaisikaan minua enää!

    Toivottavsti saat luottamuksen ihmisiin takaisin, hyvän itsetunnon ja toimivan parisuhteen! Tätä toivon vilpittömästi!

    Äänestä

Tilanne kuulostaa kovin tutulta sillä usein pahimman riidan aikana tulee lopulta sanottua miehelle että "se on loppu nyt jos ei ala suunta muuttumaan". Syynä tähän koen olevan sen, että mies ei koskaan "luovuta" eikä myönnä olevansa väärässä vaikka varmasti tietää itsekin olevansa. Minusta tuntuu silloin siltä että on saatava sen turpa tukittua hinnalla millä hyvänsä , mutta myöskin siltä että todella haluan sllä hetkellä jättää moisen paskiaisen. Voiko teidänkin riidoissanne olla kyse samantyyppisestä ilmiöstä? Osaatko "olla hiljaa" ja kuunnella häntä kun teillä on erimielisyyksiä? Tuppaatko olemaan aina oikeassa ja viemään kantasi läpi viileän tyylikkäästi niin että toinen ei pääse koskaan " voitolle" ? Kokeile joskus olla hiljaa ja ikäänkuin antaa hänen päästä niskan päälle ja raivota aikansa. Älä ole voittamaton "besserwisser".
Itse olen kokenut että oivallinen pakoreitti tällä hetkellä on ollut mennä omaan asuntoon kun matsi yltyy tuolle tasolle. Tosin olen alkanut miettimään onko tässä suhteessa mitään järkeä , kun aina menee riidat tähän pisteeseen ja anteeksi ei osata pyytää. Haluaisin edes kerran että mies sanoisi olevansa väärässä, pyytäisi anteeksi ja sanoisi että älä mene. Se riittäisi. Edes kerran.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


sofiina kirjoitti:

en tiedä mitä pitäisi tehdä. olen kihloissa mieheni kanssa. meillä menee ihan hyvin, mutta aina kun riitelemme jostain asioista hän haluaa eron. tunti tai pari niin hän on taas suhteen jatkamisen kannalla. olen yrittänyt kysyä miksi hän turvautuu riita tilanteissa eroon, mutta en ole saanut kunnollista vastausta. "en tiedä, menee vaan aina niin hermot". pitäisikö minun vaan lähteä ja jättää hänet, vai yrittää ymmärtää? rakastan häntä paljon ja hän luultavasti myös minua aina kun elämä hymyilee? kertokaa minulle mielipiteitänne tai kokemuksia samanlaisesta elämästä? kesän jatkoja! :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu