Oon tuntenu pian 1,5 vuotta erään miehen, jonka kanssa ollu aika läheiset välit n. vuoden. Ehdin kuitenkin vuosi sitten keväällä seurustellakin jo toisen miehen kanssa, kun en "kelvannut" tälle toiselle.
Syynä tähän "kelpaamiseen" on ollut aina, että hän on työnarkomaani, ettei oo aikaa tyttöystävälle jne.. Kuitenkin tällä miehellä on aivan järjetön omistushalu mua kohtaan, mikä on tietenkin miesten tapauksessa joissain määrin aivan normaalia, se on huomattu..
Mutta aina, varsinkin humalassa saan kuulla häneltä, että kuinka tärkeä ihminen oon sille ja kuinka ihana ja kiltti oon jne. Eikä oo pilluvonkauspuheita, koska se tietää saavansa muutenkin :)
Mutta haluaisin voittaa tän miehen sydämen, miten se onnistuu? Tiedän, että se on mulle se oikea, aina on tuntunut siltä...
Voiko miehen päätä kääntää tekemättä sitä vonkaamalla tai jankkaamalla..?
Syynä tähän "kelpaamiseen" on ollut aina, että hän on työnarkomaani, ettei oo aikaa tyttöystävälle jne.. Kuitenkin tällä miehellä on aivan järjetön omistushalu mua kohtaan, mikä on tietenkin miesten tapauksessa joissain määrin aivan normaalia, se on huomattu..
Mutta aina, varsinkin humalassa saan kuulla häneltä, että kuinka tärkeä ihminen oon sille ja kuinka ihana ja kiltti oon jne. Eikä oo pilluvonkauspuheita, koska se tietää saavansa muutenkin :)
Mutta haluaisin voittaa tän miehen sydämen, miten se onnistuu? Tiedän, että se on mulle se oikea, aina on tuntunut siltä...
Voiko miehen päätä kääntää tekemättä sitä vonkaamalla tai jankkaamalla..?
Vastaukset 3
Vanhimmat
ihan selkee mukava, vähän perässävedettävä tavallinen tossu tapaus. Mies, joka kyllä lähtee mukaasi kunhan ensin hoidat varusteet, aikataulut, selvittelet ja ratkaiset ongelmat, järjestelet asiat käytännössä, luovut tarvittaessa omista tärkeistä asioista, teet kaiken hänelle selväksi ja helpoksi, petaat kaiken häntä varten valmiiksi niin sitten tuo saattaapi kentiesehkämahdollisestijossainolosuhteissa hetken ollakin tyytyväinen.
Ei ymmärrä, ettei se ole muillakaan välttämättä yhtään sen helpompaa. Tai oikeasti on joku perfektionisti työn ja suhteenkin suhteen, et jos ei näissä olosuhteissa, juuri tällä tavalla, juuri näillä edellytyksillä näytä 200%:sti taatulta ja varmistetulta joka ikinen asia, niin antaapa olla.
Itse annoin juuri pakit ihan mukavalle miehelle, joka kyllä alkoi kaikkeen mukaan sen jälkeen kun itse järjestit, suunnittelit, teit kaiken valmiiksi, mutta itse hänellä ei ollut pienintäkään oma-aloitteisuutta mihinkään koskaan. Mitäpä sellaisella miehellä tekisin, koirastakin on enemmän iloa. :) Ei sillä että olis kiinostanutkaan, mutta tuokin asia häiritsi hänessä.
"ihan selkee mukava, vähän perässävedettävä tavallinen tossu tapaus. Mies, joka kyllä lähtee mukaasi kunhan ensin hoidat varusteet, aikataulut, selvittelet ja ratkaiset ongelmat, järjestelet asiat käytännössä, luovut tarvittaessa omista tärkeistä asioista, teet kaiken hänelle selväksi ja helpoksi, petaat kaiken häntä varten valmiiksi niin sitten tuo saattaapi kentiesehkämahdollisestijossainolosuhteissa hetken ollakin tyytyväinen.
Ei ymmärrä, ettei se ole muillakaan välttämättä yhtään sen helpompaa. Tai oikeasti on joku perfektionisti työn ja suhteenkin suhteen, et jos ei näissä olosuhteissa, juuri tällä tavalla, juuri näillä edellytyksillä näytä 200%:sti taatulta ja varmistetulta joka ikinen asia, niin antaapa olla. "
Kuvailit juuri aika tarkkaan jopa pelottavan suurta osaa naisista juuri.
Nyt ymmärrät miltä miehistä tuntuu.
"Itse annoin juuri pakit ihan mukavalle miehelle, joka kyllä alkoi kaikkeen mukaan sen jälkeen kun itse järjestit, suunnittelit, teit kaiken valmiiksi, mutta itse hänellä ei ollut pienintäkään oma-aloitteisuutta mihinkään koskaan. Mitäpä sellaisella miehellä tekisin, koirastakin on enemmän iloa. :) Ei sillä että olis kiinostanutkaan, mutta tuokin asia häiritsi hänessä."
Mikä yhteensattuma. Tein juuri saman jonkin aikaa sitten yhdelle naiselle ja samoista syistä.
Ihmiset ovat vain erilaisia. Harmittaa vain tietysti jos kyseessä olisi muuten ollut lupaava kumppani, eikö vain?
mä olen itsekin sortunut vähän jotenkin odottelemaan, et mitähän sitä kehittyis, mut ihan vaan siksi, että mä luulin eräästä väärästä tiedosta miehestä, et se ei pidä siitä, et nainen on oma-aloitteinen ja hermostuu, jos sitä häiritsee. Väärä luulo, mikä sitten tietysti kusi.
Ja syy oli yhden kieroilevan naisen. Niihin ei voi luottaa. :)
Mutta totta on, et oma-aloitteisuus on ku sata jänistä, mikshän se pitää kantapään kautta oppia. Tämä tämänkertainen tapaus ei olis ollut lupaava, tai ehkä jollekkin, ihan mukava muuten, yksi tuttu vain, mut mulla on ihan muu mies mielessä. Ja ei harmita. :)