Exät

Vaikka olen suuri rehellisyyden puolestapuhuja, niin tässä asiassa ei ehkä kannata paukuttaa kaikkea täydellä volyymilla... Rehellisyyskin on jalo taito, jota tulee osata käsitellä.

Eli kerro ihmeessä avoimesti pitkäaikaisesta parisuhteestasi, mutta muista että miehet ovat asioiden suhteen yhtä herkkiä kuin naisetkin, vaikka eivät sitä ehkä näytä... Yksityiskohtia ei kannata kertoa, vaikka toinen kysyisikin vaan melko ympäripyöreästi tärkeimmät seikat. Jokaisella aikuisella on menneisyytensä, eikä siitä saa olla mustasukkainen, jos se selkeästi on menneisyyttä. Mutta uudelle kumppanille ei kannata tilittää vanhan suhteen erikoisuuksia ja pieniä rakastavaisten sattumuksia, sitä varten ovat ystävät.

Itse tein se virheen, että tivasin kaikki yskityiskohdat poikaystäväni existä ja paska olohan siitä tuli. Toki pääpiirteissään on hyvä tietää, kuka missä ja miksi, mutta siihenpä informaation hyödyllisyys loppuukin.

Ja eihän entisillä suhteilla pitäisi olla merkitystä uudessa suhteessa, jos hampaankoloon ei ole jäänyt mitään. Poikkeuksiakin on ja siksi on hyvä käyttää järkeään tapauskohtaisesti.

Itselläni miehenä sama tilanne eli minulta joskus tiedusteltiin exieni tietoja niin kerroin kaiken mutta puolisoltani en ole tähän päivään mennessä kysynyt hänen entisistään (18v yhdessä), enkä tule koskaan utelemaankaan ( ei kuulu yleensä tapoihini).
Olen sitä mieltä että mennyt on mennyttä ja lähdetään puhtaalta pöydältä eteenpäin.

Meillä on uusi pari vuotta kestänyt suhde ja ollaan pääpiirteittän kerrottu toiselle entisistä suhteista. Kokemuksesta voin sanoa, ettei kannata kertoa liian yksityiskohtaisesti asioista. Minusta tuntuu, että tiedän liian paljon, toisaalta se on hyvä koska entiset suhteet ja niissä ilmaantuneet ongelmat, tapahtumat vaikkuttavat meidänkin suhteessa. Kukaan ei pääse menneisyyttään eroon. Se ehkä helpottaa ymmärtämään toisen käyttäytymista eri tilanteissa. Mutta joskus se tuntuu pahalta, koska enhän minä ole samanlainen kuin se ex.

Puuhastelija kirjoitti asiaa.
Mennyt on mennyttä, ja menneisyyttä on turha tuoda nykypäivään, siitä on useimmiten ikävä kyllä enemmän haittaa kuin hyötyä. Jotakin aina kumppaninsa menneisyydestä on hyvä tietää, ja jotakin varmasti haluaakin tietää.

Itse olen nainen, mutta...olen törmännyt kahteen tyyppiin miehiä, toinen halusi tietää existäni aivan kaiken, ja suoraan sanoen typeränä kerroin, vain saadakseni myöhemmin kaiken naamalleni tasaisin väliajoin vittuilun ja mustasukkaisuuden muodossa. Toinen, joka tällä hetkellä on aviomieheni, ei sen enempiä kysellyt, muuta kuin yleensä juteltiin entisistä suhteista, tyyliin kauanko kestivät ja miksi päättyivät (siis pitkät suhteet, lyhyistä suhteista emme ole tänä päivänäkään nähneet syytä keskustella ollenkaan), ja hyvä niin, kumpikin tietää vähän toisen taustaa, muttei kuitenkaan liikaa. Mennyt on mennyttä, ja siitä on syytä mainita vain se, mikä voi jollakin tavalla olla olennaista nykypäivään (meillä esim. molemmilla exien mustasukkaisuus, joka on jättänyt tietyt "jäljet" molempiin) jotta toinen osaa suhtautua.

Rehellisyys on kaiken a ja o, valehdella siis ei pidä, muttei kannata mennä ihan kaikkea laukomaankaan. Jos toinen kysyy, ja tuntuu että vastauksesta voi olla tulevaisuudessa enemmän haittaa kuin hyötyä, on parempi sanoa ettei sillä ole vaikutusta nykypäivään ja siirtyä seuraavaan kysymykseen (tyyliin oliko exäsi sitä tai tätä, tai tekikö niin tai näin ).

Se, että sinulla on pitkä suhde takanasi, kertoo lähinnä siitä, että olet kykenevä sitoutumaan, eli pelkästään positiivista.
Onnea suhteeseen :)