Olen 'seurustellut' kohta viisi vuotta ikäiseni miehen kanssa (kohta olemme viisikymppisiä). Hän on asunnut äitinsä kanssa, alussa odotin kutsua kylään, kun vihdoin kävimme ensimmäisen kerran hänen luonaan, 'anoppi' kyseli minulta todella ihmeellisiä asioita, kun seuraavalla kerralla jäin hänen kanssa kahden, olisi minun pitänyt mennä perkkaamaan siskon kasvimaata, jota hän piti asioit mielessä. Eipä kiinnostanut.
Kävin todella harvoin miesystäväni luona, kun kahden vuoden kuluttua kävin ensimmäisen kerran hänen omassa huoneessa, katsoimme videokuvaa lomamatkalta, anoppi tuli koputtamatta huoneeseen. Se riitti. En ole käynyt kuin muutaman kerran pihalla, työverstaalla.
Nyt tilanne on se, että anoppi on sairaalassa, miesystäväni kysyin viikonlopun aikana usemman kerran luokseen, en osaan mennä.
Koko suhde on katkolla minun puolelta, mietin pitäisikö meidn erota, miesystäväni voisi nyt 'vapaana' miehenä aloittaa uuden suhteen ilman anopin rasitetta.
Itse olen eronnut, noin kymmenen vuotta sitten, edelleen kaipaan ex-miestäni, lasteni isää, lapset ovat kyllä maailmalla. Miesystäväni on yksinäinen, kaikki aikaisemmat seurustelusuhteet on minun mielestä kaatuneet siihen ettei naiset ole alkaneet jakaa miestä anopin kanssa.
Kävin todella harvoin miesystäväni luona, kun kahden vuoden kuluttua kävin ensimmäisen kerran hänen omassa huoneessa, katsoimme videokuvaa lomamatkalta, anoppi tuli koputtamatta huoneeseen. Se riitti. En ole käynyt kuin muutaman kerran pihalla, työverstaalla.
Nyt tilanne on se, että anoppi on sairaalassa, miesystäväni kysyin viikonlopun aikana usemman kerran luokseen, en osaan mennä.
Koko suhde on katkolla minun puolelta, mietin pitäisikö meidn erota, miesystäväni voisi nyt 'vapaana' miehenä aloittaa uuden suhteen ilman anopin rasitetta.
Itse olen eronnut, noin kymmenen vuotta sitten, edelleen kaipaan ex-miestäni, lasteni isää, lapset ovat kyllä maailmalla. Miesystäväni on yksinäinen, kaikki aikaisemmat seurustelusuhteet on minun mielestä kaatuneet siihen ettei naiset ole alkaneet jakaa miestä anopin kanssa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nyt on niin, että olet käynyt anopin kotona kyläilemässä ja vierailemassa hänen poikansa luonaan.
Katsos, kun näkökulma on tämä, anopin kannalta katsoen.
Hän ei ole sinänsä tehnyt mitään väärää astuessaan koputtamatta kotinsa yhteen huoneeseen.
Ymmärrän sinunkin näkökulmasi, sinun joka olet synnyttänyt lapsia, ja jolla on ollut oma perhe, ja joka olet irtaantunut lapsuuden kodistasi ajat sitten.
Perheitä vaan on monenlaisia, niin kuin miesystäväsi "perhe". Se on muodostunut äidistä ja aikuisesta pojasta.
Ota lähtöasetelmaksi tämä, niin et koe, että oikeuksiasi olisi loukattu. Ei niitä ole loukattu tarkoituksella.
Anoppi on toista sukupolvea, ehkä sellaisesta yhteisöstä kotoisin, missä miniät ovat hierarkiassa alisteisia, ja joiden velvollisuuksiin kuuluu auttaminen arkiaskareissa.
Anopin silmissä olet kokenut nainen, jolla on menneisyys. Sinulla on aikuiset lapset ja ex-mies. Tuskin enää tekisit anopille lapsenlapsia.
Anopin toiveissa on saattanut olla tulevaisuudessa mahdolliset lapsenlapset.
Valitettavasti et ole ollut hänelle ns. toiveminiä. Toisentyyppiselle anopille voisit olla mitä parhain miniä.
Et voi syyttää anoppia sen enempää kuin miesystävääsi heidän elämänvalinnoistaan. He ovat valinneet tämän tavan elää ja sillä siisti. Mikä kukaan on heitä arvostelemaan, koska perheitä on niin moneen junaan.
Olet itse lähtenyt leikkiin mukaan, ja nähnyt nyt tällaisen pelikuvion kuin on anopilla ja miesystävälläsi.
Jos kaiken kukkuraksi kaipailet ex-miestäsi, niin olet alitajunnassasi tarkoituksella ottanut "mahdottoman" miesystävän. Sellaisen suhteen, johon sitoutuminen ei onnistu.
Olisi paras antaa nykyiselle miesystävälle vapaus etsiä uusi tyttöystävä. Näin sivullisen silmissä asenteesi ja miesystäväsi elämäntilanne eivät ole yhteneviä.
Joten lähde etsimään parempaa onnea muualta. Suomi on täynnä yksinäisiä miehiä.
Tarvitset kokeneempaa miestä, jolla on enemmän samanatapaista taustaa kanssasi. Eronnut ja itsenäisempi mies voisi olla parempi ratkaisu kuin anopinpoika.
Siis mitä sen ikäinen mies tekee äitinsä helmoissa? meilläpäin itsenäistytään jo parikymppisinä.
Menee vaan yli ymmärryksen. Miksei mies ole perustanut omaa kotia - ja elämää? Todella outoa.
Haloo, tiedät jo itsekin mistä kiikastaa! Anna sen miehen ja anopin olla jo ihan rauhassa.
Mietipä, haluaisit sen miehen mutta hän ei irti pääse, eikä äitikään (anoppi), päästä pojastaan irti...
Mitä tässä miehessä on mitä sinä haluat, sinä aikuinen nainen? Onko tämä mies sinun vertaisesi vai haetko vain epätoivoisesti jotain miestä kun ei muita juuri nyt tullut kohdallesi?