tyhmin olen minä. Avioeron vaikeuksissa tutustuin uuteen ihanaan ihmiseen. Oma eroni oli jo selvää, mutta koin saavani uutta virtaa elämääni tämän ihanan ihmisen kautta ja kanssa. Viihdyimme hyvin yhdessä, ja takaraivossa tunsin koko ajan että tämä olisi liian hyvää jatkuakseen. Hän puhui ummet ja lammet jopa yhteisestä tulevaisuudesta jopa lapsista laskimme leikkiä. Tunsin kuinka paljon hän välitti minusta,oikeasti.
Kaikki muuttuikin yhtäkkiä ja hän halusi erota. Oma maailmani on romahtanut täysin, vaikken hänen varmaansa ole voinutkaan mitään varsinaisesti rakentaa. Hän sanoi välittäneensä minusta kovasti, mutta jokin minussa vain ärsyttää häntä...
Olen todella rikki, hukassa ja loukattu... En todellakaan voi ymmärtää miten hän voi loukata minua näin...Tunnen itseni tyhmäksi ja täysin omaa syytäni...
En koskaan tule luottamaan kehenkään...
Kaikki muuttuikin yhtäkkiä ja hän halusi erota. Oma maailmani on romahtanut täysin, vaikken hänen varmaansa ole voinutkaan mitään varsinaisesti rakentaa. Hän sanoi välittäneensä minusta kovasti, mutta jokin minussa vain ärsyttää häntä...
Olen todella rikki, hukassa ja loukattu... En todellakaan voi ymmärtää miten hän voi loukata minua näin...Tunnen itseni tyhmäksi ja täysin omaa syytäni...
En koskaan tule luottamaan kehenkään...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Moi! Mulle kävi ihan samalla tavoin. Olin eronnut pitkäaikaisesta suhteestani vuosi takaperin kun tapasin tämän miehen. Hän hurmasi minut täysin ja puhui kauniita asioita elämästä, mutta lähes koko suhteen ajan hänellä oli toisia naisia. En tietenkään saanut tietää tästä vasta kuin sattuman kautta, puolitoista vuotta seurustelun aloittamisesta. Maailmani musertui, hän ei edes ymmärtänyt miksi. Kolme kuukautta paljastumisen jälkeen hän päätti suhteemme. Palasi takaisin ja sanoi että oli muuttunut ja halusin uskoa koska rakastin häntä vielä. Taas paljastui että naisia oli joka sormelle. Hän siis oli valehtelija. Miksi haksahdin moiseen? Ehkä olin eron jäljiltä liian sinisilmäinen ja rakkauden nälkäinen..? Kadun suhdetta koska lopulta se jonka ajattelin antaneen kauneinta rakkautta olikin se joka satutti minua kaikkein eniten.
Niinpä, hyvä kysymys, kuinka paljon sitä kestää? On uskottava huomiseen ja siihen, että vielä löytyy joku jonka kanssa asit menevät kivasti. Mutta sillä aikaa, nautitaan elämästä pikkuhiljaa eteenpäin. En halua alkaa katkeraksi. Älä sinäkään! =)
Mulla on toi sama fiilis että en pysty enää luottamaan kehenkään:( Löysin netistä itseäni huomattavasti nuoremman naisen , joka muutti tavattuamme maaseudulta Helsinkiin lapsineen. Hän sanoi että häntä ei ikäeromme häiritse yhtään. Järjestin hänelle kaikki asiat kuntoon siis ihan kaikki, koska rakastin häntä. Petitouhutkin olivat hänen mielestä aivan loistavia. No 3 viikkoa sitten hän yht`äkkiä lopetti suhteen. Mikä pahinta olin jo todella kiintynyt hänen lapsiinkin:( Olin tehnyt aivan kaiken että hän lapsineen olisi ollut hyvä olla !!
Siinä joku saakutin saapas testasi vaan omaa viehätysvoimaansa ihmiseen, joka oli helppo koukuttaa omien vaikeuksiensa keskeltä! Tuommoista ei tehdä, pitäisi olla jo jakelussa i h m i s e l l ä!
Eroamisen syitä taas on vaikea sen kummemmin kommentoida kun ei sillä tavalla tiedä toisten suhteesta. Olethan sinäkin kuitenkin jotain jo ounastellut aikaisemmin..!
Ehkä olisi fiksua vaihtaa tyystin paikkakuntaa ja muuttaa koko elämänsä. Ennen kaikkea olla yksin ja parantaa haavansa :) Katsoa sitten joskus jos jotain kumppania vierelleen vielä haluaa vaan tuossa tilanteessa ei todellakaan pitkäänpitkään aikaan.
Vaatisin myös tältä vaaleanpunaiselta auervaaralta perustavaa laatua olevaa selitystä asiaan, ihan noin vaan koko juttua en nielisi. Saapas on sen verran velkaa, että saa edes nauraa kyseiselle porsaalle päin naamaa.