Seurustelin puoli vuotta maailman ihanimman miehen kanssa. Meidän ongelma oli liian pitkä välimatka (5 tuntia) ja hän jätti minut sillä ei kestänyt sitä, että näemme vain kerran tai kaksi kuukaudessa. Yleensä olin viikonlopun hänen luonaan. Minulle se olisi riitänyt. Minulle riitti se, että sain olla hänen kanssaan. Hänelle ei.
En väittänyt vastaankaan hänelle kun hän jätti minut enkä yrittänyt taistella, vaan tyydyin siihen, koska toisaalta ymmärsin hyvin. Nyt kadun sitä ja olen hänelle kertonutkin, mutta hän selittää että ei olisi mitään järkeä, että hän ei edes halua seurustella vakavasti.
Onko miehelle niin tärkeää esimerkiksi säännöllinen seksi, että hän on valmis jättämään, vaikka välittääkin. Tiedän, että hän välittää. Tiedän sen siitä kun puhun hänen kanssaan.
Mitä teen, sillä en pysty jatkamaan toisen miehen kanssa. Olen kyllä yrittänyt, mutta en vain kiinnostu. Haluan vain tämän miehen. En ketään muuta. Ja voisin jopa muuttaa hänen luokseen. Mutta en halua tehdä itsestäni niin säälittävää, joten olen vain antanut olla ja yrittänyt unohtaa, MUTTA en unohda häntä ja en jaksa enää!
En väittänyt vastaankaan hänelle kun hän jätti minut enkä yrittänyt taistella, vaan tyydyin siihen, koska toisaalta ymmärsin hyvin. Nyt kadun sitä ja olen hänelle kertonutkin, mutta hän selittää että ei olisi mitään järkeä, että hän ei edes halua seurustella vakavasti.
Onko miehelle niin tärkeää esimerkiksi säännöllinen seksi, että hän on valmis jättämään, vaikka välittääkin. Tiedän, että hän välittää. Tiedän sen siitä kun puhun hänen kanssaan.
Mitä teen, sillä en pysty jatkamaan toisen miehen kanssa. Olen kyllä yrittänyt, mutta en vain kiinnostu. Haluan vain tämän miehen. En ketään muuta. Ja voisin jopa muuttaa hänen luokseen. Mutta en halua tehdä itsestäni niin säälittävää, joten olen vain antanut olla ja yrittänyt unohtaa, MUTTA en unohda häntä ja en jaksa enää!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minäkin rakastuin muutama vuosi sitten mieheen, joka tuntui Elämän mieheltä heti ensi tapaamisella. Hänkin sanoi heti että olen nainen, jonka voisi vaikkapa ottaa siltä istumalta vaimokseen. Meillä synkkasi heti, ihastuimme molemmat ja välimatkaa vain n 100km.
Tunnin välimatka ei tuntunut mielestäni miltään... mutta kun molemmilla vuorotyö ja viikonloppuisinkin usein töitä, niin tämä aiheutti tietty sen, että ei pystytty niin usein tapaamaan. Minä olisin kestänyt harvatkin tapaamiset, mutta hän ei... Hän halusi naisen, jonka luokse pystyisi menemään vaikka pyörällä, milloin vaan iltaisin jne. Silti sanoi välittävänsä minusta Paljon ja olisi halunnut minun muuttavan lähemmäs. Ei ymmärtänyt etten voi välittömästi muuttaa koko elämääni suhteen alussa. Ajattelin ettei välitä vaikka niin sanoo... itse olin onneton kun olin täysin rakastunut.
Meni jonkin aikaa ja tämä mies otti yhteyttä... jossain vaiheessa jopa olisi halunnut jatkaa ja päätimme yrittää, mutta lähes heti sitten taas lopetti. Tätä tapahtui muutamia kertoja ja minä petyin joka kerta.
Tapasin sitten toisen miehen, joka hänkin vajaan 100km päässä... tämä suhde on nyt kestänyt jo yli vuoden ja suhde tuntuu paranevan, syventyvän aina vaan. Tämä kultani jaksaa odottaa tapaamisiamme ja olemme puhuneet tulevaisuudesta, yhteisestä sellaisesta. Tähän suhteeseen uskon.
Tuo ensimmäinen mies joskus lähettää viestejä, on jopa soitellut ja kysellyt kuulumisia. Tietää että seurustelen toisen kanssa, sanoo että haluaisi minut... sanoo että on tapaamisestamme asti ollut minuun rakastunut... Ehkä onkin, mutta ei tarpeeksi kun ei antanut suhteelle tilaa tai aikaa kehittyä. Mietin sitä samaa kuin sinä, että onko seksi niin tärkeä miehelle ? Seksi on suhteessa tärkeää tietysti, mutta siihen liittyy niin paljon muutakin.
Sinun kirjoituksestasi tuli mieleen että tuo mies ei taida olla arvoisesi. Jos hän olisi sinuun rakastunut ja sinut haluaisi, silloin taistelisi ja tekisi paljon suhteenne eteen. Puoli vuotta kaukosuhdetta on melko lyhyt aika kun tapaamiset vain pari kertaa kuukaudessa. Niin lyhyen ajan jälkeen ei vielä ole hyvä muuttaa yhteen, tai sitten toisen paikkakunnalle.
Kun sanot että tiedät että hän välittää... millä tavalla välittää ? Kuitenkin sanoo ettei olis mitään järkeä seurustella, että ei edes halua seurustella vakavasti... Ehkä sinä haluat uskoa hänen välittävän.
Niitä miehiä tulee vielä... sellainenkin, joka vie sydämesi. Usko pois. :)
Alussa näimme melkein joka viikonloppu, mutta kun koulut ja työt painoivat päälle niin muutama kuukausi ja näimme enää vain kerran kuukaudessa:(
Näimme pitkästä aikaa nyt kesällä ja kysyin, että jos aloittaisimme seurustelun taas.
Hän vain sanoi, että ei me voitaisi välimatkan takia ja hänestä on alkanut tuntua ettei ole valmis mihinkään vakavaan tai hän on huomannut sen kun on seurustellut nyt suhteemme jälkeen. En sitten tiedä, mutta sen tiedän et tykkää minusta kyllä, mutta ei ehkä tarpeeksi, kuten sanoit; että jaksaisi tehdä töitä suhteemme eteen..
Sanotaan, että minulla on ollut monta tapausta hänen jälkeen ja ketään ei ole herättänyt samanlaisia tunteita ja olen mielummin yksin kuin suhteessa, jossa en halua olla.
Ei niitä samanlaisia rakkauksia kovin montaa voi olla. Odotan vaan innolla, että näen hänet taas:) VOI herranjestas miten säälittävä olenkaan!, mutta ei voi mitään:)
Vaikutat kovin nuorelta tekstin perusteella... Anteeks jos olen väärässä.. Kasva ja unohda.. Mut jos ei niin puhu ja tartu...
neropatti olla, kun pystyy rivien välistäkin ymmärtämään, ettei hän oikeasti ole kiinnostunut. Jos tunne olisi aito, ei välimatkaan olisi este. Elämässä joutuu voittamaan paljon suurempiakin esteitä, ja jos tahtoa rittää, on kaikki mahdollista!
Olen kohta neljä vuotta "seukannu"miehen kanssa,
joka asuu 500km päässä.Tavataan silloin,kun minulla loma,ja hän ehtii muuten tulemaan.Meillä onneksi SKYPE jolla päivittäin ollaan yhteydessä.
Mollemmat jo 50v ja eronneita.Netissä tavattiin.