Keskustelusivun yläreunassa on sama kysymys kuin otsikossani.
Oikein vai väärin? Mikä on oikeaa ja mikä taas väärää? Kuka meistä oikean ja väärän voi määritellä tässä asiassa?
Jos autonrenkaat ovat jonkin tuumakoon, niin kaikki muut koot ovat vääriä, ne eivät sovi vanteille. Rintaliivini koko on 75B. Jos ostan pienemmät tai suuremmat niin ne eivät istu tai yltä tai ovat väljät. Lapseni ovat osallistuneet evankelisluterilaisten uskonnon opetukseen koulussa, mutta heillä on kavereita, jotka ovat osallistuneet ortodoksiopetukseen tai elämänkatsomustiedon opetukseen. Olen opiskellut kaikkiaan neljä eri ammattia ja harjoittanutkin jokaista elämäni aikana. Jokaisessa ammatissa olen ollut hyvä, tunnollinen ja ahkera työntekijä.
On asioita, joista voi sanoa, että jokin on oikein kuten yllä autonrenkaani tai rintaliivini koko. On taas asioita, joista ei voi sanoa, mikä on oikein ja mikä väärin, kuten uskonto tai ammatti. Uskottomuus kuuluu mielestäni selkeästi jälkimmäiseen ryhmään. Uskottomuus liittyy seksin, läheisyyden ja hellyyden tarpeen tyydyttämiseen. Ei ole mitään mittayksikköä painokiloa tai pituus senttimetriä kohden, minkä verran ihmiselle on soveltuva määrä seksiä, läheisyyttä tai hellyyttä.
Pettäviä ihmisiä sanotaan itsekkäiksi. Onko se ainoaa itsekkyyttä aiheeseen liittyen? Eikö ole itsekästä vaatia kumppania tyytymään siihen seksin, läheisyyden ja hellyyden määrään, mihin itse on tyytyväinen? Korreloiko rakkaus seksin, läheisyyden ja hellyyden tarpeen määrän kanssa? Minusta niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Rakkaus on tunne sisimmässä, kun taas seksi, läheisyyden ja hellyyden tunne ovat fyysisiä tarpeita.
Kunpahan taas ”ääneen” ajattelin…
Oikein vai väärin? Mikä on oikeaa ja mikä taas väärää? Kuka meistä oikean ja väärän voi määritellä tässä asiassa?
Jos autonrenkaat ovat jonkin tuumakoon, niin kaikki muut koot ovat vääriä, ne eivät sovi vanteille. Rintaliivini koko on 75B. Jos ostan pienemmät tai suuremmat niin ne eivät istu tai yltä tai ovat väljät. Lapseni ovat osallistuneet evankelisluterilaisten uskonnon opetukseen koulussa, mutta heillä on kavereita, jotka ovat osallistuneet ortodoksiopetukseen tai elämänkatsomustiedon opetukseen. Olen opiskellut kaikkiaan neljä eri ammattia ja harjoittanutkin jokaista elämäni aikana. Jokaisessa ammatissa olen ollut hyvä, tunnollinen ja ahkera työntekijä.
On asioita, joista voi sanoa, että jokin on oikein kuten yllä autonrenkaani tai rintaliivini koko. On taas asioita, joista ei voi sanoa, mikä on oikein ja mikä väärin, kuten uskonto tai ammatti. Uskottomuus kuuluu mielestäni selkeästi jälkimmäiseen ryhmään. Uskottomuus liittyy seksin, läheisyyden ja hellyyden tarpeen tyydyttämiseen. Ei ole mitään mittayksikköä painokiloa tai pituus senttimetriä kohden, minkä verran ihmiselle on soveltuva määrä seksiä, läheisyyttä tai hellyyttä.
Pettäviä ihmisiä sanotaan itsekkäiksi. Onko se ainoaa itsekkyyttä aiheeseen liittyen? Eikö ole itsekästä vaatia kumppania tyytymään siihen seksin, läheisyyden ja hellyyden määrään, mihin itse on tyytyväinen? Korreloiko rakkaus seksin, läheisyyden ja hellyyden tarpeen määrän kanssa? Minusta niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Rakkaus on tunne sisimmässä, kun taas seksi, läheisyyden ja hellyyden tunne ovat fyysisiä tarpeita.
Kunpahan taas ”ääneen” ajattelin…
Vastaukset 54
Vanhimmat
Tuota minäkin olen miettinyt, että kumpi on itsekkäämpää - käydä vieraissa - vai vaatia, ettei toinen kävisi vieraissa.
Ja nuo autonrenkaat ja rintaliivit sitten... Kyllä se jotenkin niin menee, että puoliso valitaan silloin, kun hän on "sopivan kokoinen". Yhdessä voidaan sovitella ja venyä, suuntaan jos toiseenkin, aina tilanteen mukaan. Mutta jos roolit jäävät päälle; vain toinen venyy ja siitä huolimatta toinen tuntee kutistuvansa, niin puolisot eivät ole enää sopivan kokoisia toisilleen...
"Uskottomuus liittyy seksin, läheisyyden ja hellyyden tarpeen tyydyttämiseen. "
Ei liity. Uskottomuus liittyy valehteluun ja lupausten rikkomiseen. Mikään mainitsemistasi asioista ei ole uskottomuutta ilman valehtelua.
Ylinopeuttakin saa ajaa, kunhan vaan ei aja tutkaan. Ei ole väärin siis ajaa 160 km/h, jos ei jää kiinni :D
Vieraissajuokseminen muuttuu siis uskottomuuteen siinä kohtaa, kun äijä kärähtää. Jos ei kukaan tiedä, eikä kukaan kysy, ei tarvitse valehdella, ei siis ole uskoton! Pidät siis valehtelemista pahempana kuin vieraissajuoksemista. Mielenkiintoinen näkökanta.
Kommenttisi on niin turha etten viitsi edes vastata.
viimeinen lause nyt ymmärtää niin, että jos tunnustan miehelleni käyneeni vieraissa, koska tunsin tarvetta saada läheisyyden tarpeeni tyydytettyä eli sanon asian niin kuin se on enkä valehtele, se ei ole uskottomuutta? Joopa joo...
siihen vastasit... Ylimielisyys ei ole kohteliasta.
viitsi edes vastata? :D
Tiedätkö Panacea-hyvä, olen joskus katsonut keskusteluketjuja ja minua suorastaan huvittaa tuo, ettet viitsi edes vastata,,,heh heh.
*hoooh*
(tai ehkä teitä on vain yksi), joilla on vaikeuksia luetun ymmärtämisessä:
Kirjoitin: "Uskottomuus liittyy valehteluun ja lupausten rikkomiseen."
Jos ei ole luvannut seksuaalista uskollisuutta, toisten paneskelu ei ole uskottomuutta (eli ns. avoin suhde).
Jos on luvannut, ettei ole kahden kesken muun kuin sukulaismiehen kanssa, se on uskottomuutta jos on kahden kesken jonkun muun miehen kanssa (eli ns. sharia-laki islaminuskoisissa maissa).
Tästä sitten valitsemaan itse kullekin sopivat rajat. Jos pysytte niissä lupauksissanne, ette ole uskottomia tai petollisia ihmisiä.
Onko siellä vielä joku jonka aivot eivät kykene sulattamaan tätä? Jos on, mene äidinkielen tukiopetukseen tai puheterapeutille (sinulla saattaa olla dyslexia tai dysfasia).
sukulaismiehen kanssa?
Sehän on sukurutsaus ja se muuten taitaa ollakin rikoslain mukaankin kiellettyä.
Sinulla itselläsi on varsin ikävä vaiva, johon ei auta ilmeisesti tukiopetus eikä terapia: synnynnäinen ylimielisyys...
"Mikään mainitsemistasi asioista ei ole uskottomuutta ilman valehtelua."
Ilmeisesti tarkoitit seksiä, hellyyttä ja läheisyyttä näillä mainituilla asioilla.
Ettei sulla vaan ole se dys-, dys-, mikä se nyt olikaan puheentuottamisen ja ymmärtämisen vaikeushan se taitaa suomeksi olla. Tiesithän jo, että siihen saa apua myös aikuisena.
On ikävää, että joudun alentumaan ylimielisyyteen kunnon opponoinnin puuttuessa.
Paljon mieluummin haluaisin tänne edes muutaman hyvän kirjoittajan kaikkien näiden moukkien asemesta.
sangen pitkästyttävää... Tiedäthän, mitä sanotaan sivistyssanoilla brassailevista ihmisistä...
Nuku hyvin!
mitä ja miten?
Etkö sinä valehtele itsellesi, ettei uskottomuus liity seksin,läheisyyden ja hellyyden tarpeen tyydyttämiseen, jotta voisit syyttää toista lupausten rikkomisesta ja valehtelusta? Vaikka sinä olet sitä mieltä, että asioista puhutaan suoraan (jopa toista loukaten) niin et voi odottaa kaikkien muiden toimivan samoin. Ihmiset ovat erilaisia ja toisten ihmisten erilaisuus täytyisi huomioida.
"Etkö sinä valehtele itsellesi, ettei uskottomuus liity seksin,läheisyyden ja hellyyden tarpeen tyydyttämiseen, jotta voisit syyttää toista lupausten rikkomisesta ja valehtelusta? "
En. Minä en syytä ketään, ankä valehtele edes itselleni.
Mutta taidan mennä tekemään seppukun, koska se on viihdyttävämpää kuin yrittää käydä loogista keskustelua täällä.
/ wrists
fiksutkin ihmiset valehtelevat nimenomaan itselleen, mutta eivät vain huomaa sitä...
"fiksutkin ihmiset valehtelevat nimenomaan itselleen, mutta eivät vain huomaa sitä..."
Saati sitten tyhmät :D
Bibliasta: Joka itsensä ylentää, se alennetaan...
Mietipä sitä seppukua, juu... Kun ollaan niin tasottoman huonoa seuraa.
Olen hirveän pahoillani, että teistä ei ole keskustelijoiksi, jos keskustelu siirtyy palstalle tyypillisen "huora-puutarhaolento" -tematiikan ulkopuolelle.
"There, do you feel better now?"
On muuten samantekevää sanonko itseäni todella fiksuksi vai tosi urpoksi. Ne, jotka tuntevat minut, tietävät mitä olen.
ja kaikki muut eivät voisi olla vähempää kiinnostuneita :D
Ei edellisen kaltaisille pahviaivoille kannata vääntää edes rautalangasta.
Ei ne tajuais kuitenkaan...tyhmä mikä tyhmä.
yksinkeskustelua, kun kukaan ei viitsi jatkaa kanssasi tyhmä, tyhmempi, tyhmin -keskustelua?
varma, että joku haluaa "keskustella" juuri sinun kanssasi...?
Ole pahoillasi vaan ihan keskenäsi...
Feeling just fine, thanx!
* Pats ylipäätään soothingly on the head. There. there!*
Panacealla on erittäin fiksuja ajatuksia, vaikka ihan kaikesta en samaas mieltä olekkaan.
Toivottavasti hän jatkaa samalla mallilla, että täällä olis fiksuakin luettavaa.
Kyllä normaalijärjellä varustetut ihmiset sun tekstiä ymmärtää vallan loistavasti. :) T: akateeminen nainen
Minusta ohikulkijoiden potkiminen päähän on seksin,läheisyyden ja hellyyden tarpeen tyydyttämistä. Vaikka monet ovat sitä mieltä, että sellaisesta laitetaan häkkiin (jopa pitkäksi aikaa) niin eivät he voi odottaa kaikkien muiden toimivan samoin. Ihmiset ovat erilaisia ja toisten ihmisten erilaisuus täytyisi huomioida.
tarvitse ollakaan. Turha on turhaa.
Se on itsekästä ja kakaramaista käytöstä.
Se on väärin sitä henkilöä kohtaan jo pelkästään sen perusteella että parisuhde ellei toisin ole sovittu perustuu jo lähtökohtaisesti että ollaan tuon suhteen keston ajan vain yhden ihmisen kanssa sillä tavoin ja se määrittää koko suhdetta. Mikään muuhan ei suhdetta määritä kuin tuo lopulta ja jos sitä ei ole niin kyseessä ei ole enää parisuhde.
"Ei ole mitään mittayksikköä painokiloa tai pituus senttimetriä kohden, minkä verran ihmiselle on soveltuva määrä seksiä, läheisyyttä tai hellyyttä."
Aivan ja sinkkuna vapailla markkinoilla (tai jopa "avoimessa suhteessa") saat sen täysin määrittää itse kenenkään siihen puuttumatta ja siitä loukkaantumatta. Eikö ole helppoa?
Eikä tarvitse valehdella kenellekään?
"Rakkaus on tunne sisimmässä, kun taas seksi, läheisyyden ja hellyyden tunne ovat fyysisiä tarpeita."
Täyttä paskaa taas.
Eli rakkaus on vain tunne sisälläsi ilman toiselle sitä osoituksia mutta silti odotat suhteessa hellyyttä ja muuta? Voi vittu mitä soopaa. Menet näköjään peilin eteen ja valehtelet itsellesikin päin naamaa.
Joten voit painua filosofisine miettimisine kotiisi miettimään onko toisen ihmisen tappaminen oikein vai väärin. Jos et tuohon osaa vastata niin ymmärrän ongelmasi muuten en.
Tässä todellisuudessa on tiettyjä faktoja jotka kannattaa kohdata ja toki me ihmiset määrittelemme itse mikä on oikein ja väärin kuten tappamisenkin kohdalla. Mutta jokainen tajuaa että jos tuosta viivasta tekee jollakin tavalla veteen piirretyn mihinkä se johtaa.
Tulipahan taas purettua mutta vittu mitä pentuja te oikeasti olette ja minkälaisessa todellisuudessa elätte. Todennäköisesti kukaan ei ole tarpeeksi turpaan antanut että hengen lähtö olisi ollut lähellä ja todellisuuteen olisi herätty.
En minäkään sinua haistata. Saat toki olla sitä mieltä kuin olet. Jotkut kohdat kirjoituksessasi mietityttivät:
Entäs, jos pariskunta elää avoimessa suhteessa? Oletko aivan ehdoton, etkä hyväksy avoimessa suhteessa eläviä ihmisiä? Hehän ovat voineet sopia uskottomuudesta, sehän ei ole pettämistä, ei tarvitse valehdella.
Entäs, osoitatko todella rakkauttasi vain seksin, läheisyyden ja hellyyden avulla? Nekin ovat hienoja keinoja osoittaa rakkauttaan fyysisesti, mutta rakkautta voi osoittaa myös tunnetasolla.
Mielestäni tappaminen ei tietenkään ole oikein. Mutta onko sinusta oikein osallistua vaikka ajankohtaiseen aiheeseen liittyen rekkamielenosoitukseen polttoaineen hinnan laskemiseksi? Vai olisko oikeampaa vähentää kulutusta, pysyä kotona ja säästää luontoa? Jos kysymme asiaa kymmeneltä rekka-autoilijalta tai kymmeneltä luontoaktivistilta saamme todennäköisesti aivan eri vastaukset. Eikö molemmat ole ihmisiä? Itse olen sitä mieltä, että sisin sanoo, että kotona pitäisi olla ja säästää luontoa, mutta veri vetää rannalle juhannukseksi.
Pentuja on niin monenlaisia, kissanpentuja, koiranpentuja...ja kaikki ovat kuitenkin pentuja, ei toisiaan huonompia tai parempia. Kaikki luojan luomia luontokappaleita aivan kuin mekin: sinä ja minä.
Sitä se sinun hommasi on.
Mieti sitä että veri saattaa myös vetää sivaltelemaan puukolla mutta tiedostamme että se on väärin kun se toisia loukkaa ja siitä on seuraamuksia ja osaamme asettaa itsemme toisen asemaan joten miksei niin myös pettämisessä?
Todennäköisesti johtuu siitä kun osa ihmisistä tahtoo tehdä siitä jollakin tavalla hyväksyttävää ja kun seuraukset ovat niin vähäisiä.
Joissakin tapauksissa kyllä pettäessä mitä olen nähnyt niin melkein olisi ollut sama jos (avio)kumppani olisi partnerinsa ampunut sen verran järkyttäviä ne pettämisen seuraukset ovat olleet.
Mutta venytä sinä vain merkityksiä itsellesi sopiviksi, älä vain kuvittele että minä lähden tuohon pelleilyyn mukaan.
Mutta meillä ei ole enää mitään keskusteltavaa.
Tosi fiksua verrata uskottomuutta ja toisen ihmisen tappamista!
Tämä yks vitun pentu täältä huutelee, että maailma ei jumalauta oo niin mustavalkoinen paikka kuin teikäläiset besserwisserit kuvittelee! Hienoa, jos pystyt elämään normien ja moraalisääntöjen mukaan - mutta epäilen... Että joskus voit vielä joutua syömään pari normiasi ketsupin kanssa. Se on elämää käytännössä, ei teoriaa.
Tässä ei ole kuule kysymys mistään normeista ja suurista moraalikäsityksistä. Olen varsin uudistusmielinen ja jokainenhan saa lopulta valita itse omat toimintatapansa.
Hommahan menee kuitenkin niin että maailma on harmaa paikka ja senpä takia meidän ihmisten yleensä täytyykin valita mitä me hyväksymme ja mitä me emme hyväksy. Ja on tiettyjä asioita joissa täytyy tehdä selvä ero mustan ja valkoisen välillä tai muuten on aivan sama miten me elämme. On täysin selvää että emme hyväksy tiettyjä asioita joten miksi läheisen ihmisen, anteeksi korjaan sen läheisimmän ihmisen pettäminen ei tulisi olla tuomittavaa?
Uskottomuutta voi täysin verrata väkivaltaan ja jos toisen elämä tuhotaan ja myös hyvin pitkälle toisenusko itseensä ja tulevaisuuteen hävitetään niin ei se kovin kaukana tappamisesta ole.
Mutta selitä sinä itsellesi että tässä on kysymys jostain vanhoista moraalisaarnoista yms. eikä eletystä elämästä jossa joillekin ihmisille käy huonosti kun luottavat ja toiset ihmiset vain nyt sattuvat käyttäytymään kuin kusipäät.
Jos sen hyväksyy niin siitä vaan turha odottaa että allekirjoittanut siihen kerhoon liittyy.
kuitenkaan kuollut, vaikka sainkin siipeeni pitemmän kaavan mukaan - sattuihan se saakelisti, kun totuus siipan "harrastuksesta" paljastui, mutta paskat, että se ois mun uskoani elämään vienyt. Kuulostaa varmaan sekopäiseltä - mutta nyttemmin taidan jo ymmärtääkin vähäsen sitä, miksi kävi, niinkuin kävi.
Jos sanon että valehtelen aina,
valehtelenko silloin??
silloin kun se loukkaa jota kuta ja luo turvattomuutta perheeseen , uskottomuus on aina väärin , se on avio rikos , siitä tulee rikosoikeudellinen rangaistus muodossa tai toisessa ,uskottomuus on tyhmyyden osoitus ,älykkäät ihmiset eivät ole uskottomia .
Minustakin toisen loukkaaminen tavalla tai toisella on aina väärin. Miten uskottomuus on aviorikos, jos ei ole avioliittoa? Onkohan laissa jokin pykälä, jonka mukaan tuomitaan aviorikoksen tehnyt? Selviääköhän siitä sakoilla vai joutukohan linnaan? Tyhmyys/älykkyys mielipiteeseesi liittyen mietin vaan yliopistojen professoreita, valtion hallinnon edustajia ym älykkäinä pidettyjä ihmisiä sekä henkisesti vähempi älyllisiksi diagnostuja sairaita. En oikein usko asian olevan niinkään. Toisen loukkaaminen on kyllä aina väärin, olipa kyse sitten henkisestä tai fyysisestä loukkaamisesta.
Tulkinta tuokin... Aviorikos - jos on avoliitossa?
Mikä rikosoikeudellinen rangaistus..? Ajattelematonta se on.
muistelee nuoruutta ennen kristusta,
semmosta prkl aviorikosta rikoslaissa ole ollut enää aikoihin,
ketään siitä tuomita mut eroo saa hakea kuka vaan ja eroon tuomitaan.
Onkohan tuolla yhdellä kaikki kotona, joka käyttää rekisteröityä nikkiä, eikä keskustele aiheesta vaan kehuskelee vain itseään. Ei ehkä taida olla, eikä taida pelkkä dysfasia-terapia auttaa.
Aiheesta:
Toivon, että rakkautemme säilyy sellaisena, että voimme aina keskustella mieheni kanssa. Nämä asiat ovat vaikeita, vielä niistä ei ole tarvinnut juurikaan keskustella kuin yleisellä tasolla, mutta kun niitä tulee henkilökohtaisia ne ovat vaikeita käsitellä, hyväksyä, ymmärtää, tukea ja rakastaa.
Jos läpsäsee esimerkiksi avokämmenellä, siitä ei jää mitään jälkiä tai vammoja ja se käy kerran kipeää. Onko se oikein vai väärin?
vaan katsotaan pahoinpitelyksi ja siitä voi saada
tuomion kun taas naiskentelu aikuist kesken yhteisellä päätöksellä sitä ole.
Mieti, yleisellä paikalla läpsiminen on yleisen yyttäjän alainen rikos kun taas yleisellä paikalla saat kielareita vaihtaa.
Tietysti voi olla että oikein kunnon paneskelu jossain torilla myös saa poliisin liikkeelle.
Epäsiveellisenä ja yleistä seksuaalimoraalia loukkaavana toimintana. Poliisi voi huomuttaa ja neuvoa kotiin menoa kun taas turpiin jos kunnolla annat sielä torilla ei poliisikaan neuvo kotimatkaa vaan siirtää sut talteen. Siis väkivalta on pahempi.
Kirjoitat, että väkivalta on pahempi siksi, että siitä saa pahemman rangaistuksen Suomessa.
Näinhän ei toki ole mitenkään universaalisti. Paljon useammat ihmiset kuin runsaat 5 miljoonaa suomalaista elävät yhteiskunnissa, joissa ajatellaan toisin ja rangaistuksetkin ovat toisenlaiset. Kyse on siis yhteiskuntasopimuksesta, ei mistään lopullisesta "oikeasta ja väärästä".
Kukin meistä muodostaa omiin arvoihinsa pohjaavat käsitykset oikeasta ja väärästä. Moni tosin tuntuu toimivan niin päin, että tekee ensin ja miettii sitten sitä oikeutta. Elämänohjeeksi moraalista on vain jos sen muodostaa ikään kuin ennen toimintaa ja sitten toimii sen mukaisesti.
Minä en aivan täysin ymmärrä sitä, että niin moni haluaa elää uskollisen partnerin kanssa, jota sitten pettää. Muiden naippasemisessahan ei olisi mitään sen kummempaa vääryyttä, jos siitä ei menisi sopimaan jotain muuta kumppaninsa kanssa.
Sen sijaan, että lähdettäisiin ihan lakeja muuttamaan, miksi nämä "kaikkien kanssa yhtäaikaa joka paikassa koko ajan -ihmiset" eivät vain lakkaisi lupaamasta seksuaalista uskollisuutta? Silloinhan ei olisi mitään ongelmia.
Kuulostaakin silti, että täältä löytyy paljon halua ns. vapaamatkustajuuteen, eli sovitaan yhtä ja sitten halutaan, että kaikki muut noudattavat tätä sopimusta paitsi minä itse.
Mitään hauskaahan ei ilmeisesti vieraiden kiksauttelussa olisi, jos sitä ei saisi tehdä salaa jonkun selän takana? Vai?
siitä mitä toi laki sanoo noista
pikku läpsäyttelyistä ja muista pahoinpitelyyn laskettavista joita ainakin täällä hurjina
kiukkua täynnä on näkynyt uhkailuina.
Ihmettelen ihmisiä jotka edes uhoaa jonkun raajojen katkomisilla, kun luulen että jos se tilanne tulisi ne raajat jäisi paikalleen ja
itku tulisi pahemmallekkin uhkailijalle.
Muutenkin typeriä ja just niitä apinoiden tasolle
jääneiden juttuja.
Laki on ihan hyvä tietää ja sen voi lukea täältä netistä jos kiinostaa.
Lait on tehty kaikkien yhteiseksi hyväksi.
Siis säännöt ja sopimukset on tehty noudatettaviksi.
Jos olette yhdessä sopinut liittoa solmiessanne
yhteisesti olevanne harrastamatta seksiä muiden kanssa niin sehän on sillon selvä, mutta jos se on vaan olettamus toisen puolelta ei se ole pitävä eikä sopimus.
Kaikki ei ole seksiä eikä kahvilla istuminen toisen sukupuolen edustajan kanssa voi nykypäivänä olla kiellettyä. Halaaminen ja poskisuukot on kansainvälinen tapa.
Koittaakaa jutella ja tutustua toisiinne ennen
kun mitään vaan oletatte.
Sorry jos sohasin pahasti jotain, ei ole paha tarkotus.
Unohdit pettämisen sivutuotteet: valehtelu, nöyryyttäminen ja tuskan tuottaminen sekä mahdollisesti tappavan sukupuolitaudin saaminen ja tartuttaminen.
Helpottiko yhtään pääsiäismunasta löytyneen moraalisen kompassisi toimintaa?
kärsimykset esim. puolison petturimainen käyös
katsotaan suomessa kuitenkin usein vaikeaksi korvata. Harvoin siitä normaalit aikuiset
ihmiset rahallisia korvauksia saavat.
Siis jossain muualla kun Suomessa ne katsotaankin
enemmän rahalla korvattaviksi, jossain annetaan
raippoja ja toisissa maissa kivitetään.
Mehän kuitenkin eletään Suomen rajojen sisäpuolella?
Siis Suomen säännöt ja niin se menee
perheissäkin, eri säännöt eri perheissä.
Jos oikein rankalta tuntuu täällähän on sosiaaliturva jonka vuoksi meillä
terapiakaan ei ole köyhille mahdotonta.
Siis ei muutakun haette lähetteen lekurilta
keskustelemaan asioista jonkun oikeasti
koulutetun ihmisen kanssa.
Uskokaa vaan se auttaa takuulla enemmän kun
täällä juttelu vaikka ei tämäkään huonoa tee.
Uskottomuus PARISUHTEESSA liittyy seksin, läheisyyden ja hellyyden VAJEEN (ei tarpeen) tyydyttämiseen. Pientä oikaisua... Siis vajeesta kärsivä puoliso on herkemmin hakemassa täydennystä muualta.
"Pettäviä ihmisiä sanotaan itsekkäiksi. Eikö ole itsekästä vaatia kumppania tyytymään siihen seksin, läheisyyden ja hellyyden määrään, mihin itse on tyytyväinen?" Toisaalta eikö ole itsekästä kieltää puolisoltaan hänen kaipaamansa seksin, läheisyyden ja hellyyden tarpeet? Siis jos toista haluttaa ja toista ei, niin onko haluttomalla aina oikeus jättää haluavan tarpeet huomioimatta? Eikö toisen tarpeet pitäisi huomioida ja suostua?
"Korreloiko rakkaus seksin, läheisyyden ja hellyyden tarpeen määrän kanssa?" Siis jos on suunnaton tarve seksiin, hillitön läheisyyden ja hellyyden tarve, niin rakkautta on rajattomasti? NO EI TODELLAKAAN. Siis koko kysymys on ihan pielessä tai sitten mä vaan oon jotenkin tyhmä. Miten sitten uskottomat puolisot mahtuvat koko asetelmaan? Kai he rakastavat sitä ykköstään, mutta kuitenkin juoksevat seksin vuoksi vieraissa.
Uskottomuus on aina väärin. Kaikki se mitä tekee/on tehnyt toisen kanssa ja mitä ei uskalla kertoa vakituiselle kumppanilleen on uskottomuutta. Vaikka "virallinen" raja uskottomuudessa on usein yhdyntä, niin kyllä mun raja tulee vastaan jo huomattavasti aiemmin.
Itselläni rajat esim flirttailussa kulkee sen mukaan, mitä olen valmis sietämään puolisoltani. Eli en tee mitään sellaista mikä puolisoni tekemänä pahoittaisi minun mieleni.
Nämä rajakysymykset ovat melkoisen yksilö- ja parikohtaisia eikä niihin ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa vastausta.
Joopa joo.
Mutta entäs jos antaa toisen tehdä mitä tahansa (todistetusti)? Jos minä annan muijani panna jonkun toisen kanssa, saanko itse panna muita? Riippuu tietysti puolison kannasta, mutta sääntö "Eli en tee mitään sellaista mikä puolisoni tekemänä pahoittaisi minun mieleni." ei ole sekään ihan yksiselitteinen.
Aiemmin oli tappamisen moraalista keskustelua. Sekin on kaksipiippuinen juttu; kutsukaa minua moraalittomaksi (itse asiassa olen sitä "sivistysmaan" mittapuun mukaan) mutta esimerkiksi 2 pientä lasta raiskannut ja tappanut, yhteiskunnalle täysin hyödytön ihminen pitäisi mielestäni teloittaa. Niin, joku kysyy, että mihin raja vedetään. No, jos riistää toisen (varsinkin lapsen) elämän, onko itsellä enää oikeutta elää?
Pettämisasioissa minusta on jotain pielessä "moraalin" suhteen; puolet ihmisistä pettää ja 90 % tuomitsee sen moraalittomana???
Näin tilastojen valossa näyttäisi, ettei ainakaan kaikki ihmiset ole luotu yksiavioisiksi. Nyky-yhteiskunnan luoma "ihanne" yksiavioisuudesta satuttaa monia ihmisiä. Jos ihmiset oppisivat hyväksymään yleisesti, että pettämistä tapahtuu ja se EI ole niin hirveä loukkaus, niin siitä uskallettaisi puhua (tunnustaa) yleisimmin ja se voisi saada monen parisuhteen kukoistamaan..
P.S. erikoista, että sana pettäminen tarkoittaa nykyään pääasiassa panemista vieraan kanssa, vaikka sehän sanana tarkoittaa ihmisen luottamuksen pettämistä
"Aiemmin oli tappamisen moraalista keskustelua. Sekin on kaksipiippuinen juttu; kutsukaa minua moraalittomaksi (itse asiassa olen sitä "sivistysmaan" mittapuun mukaan) mutta esimerkiksi 2 pientä lasta raiskannut ja tappanut, yhteiskunnalle täysin hyödytön ihminen pitäisi mielestäni teloittaa. Niin, joku kysyy, että mihin raja vedetään. No, jos riistää toisen (varsinkin lapsen) elämän, onko itsellä enää oikeutta elää?"
Henkilökohtaisesti olen samoilla linjoilla muuten tai ainakin vastaavissa tapauksissa loppuiäkseen vankilaan. Olen aika karski näiden tiettyjen asioiden kohdalla koska mielestäni niissä tuleekin olla muuten elämisestä ei tule mitään ja ihmisten luottamus elämään ja toisiin ihmisiin häviää.
"Pettämisasioissa minusta on jotain pielessä "moraalin" suhteen; puolet ihmisistä pettää ja 90 % tuomitsee sen moraalittomana???"
Sitä kutsutaan kaksinaismoralistiseksi käyttäytymiseksi ja kaksinaamaisuudeksi.
"Näin tilastojen valossa näyttäisi, ettei ainakaan kaikki ihmiset ole luotu yksiavioisiksi. Nyky-yhteiskunnan luoma "ihanne" yksiavioisuudesta satuttaa monia ihmisiä. Jos ihmiset oppisivat hyväksymään yleisesti, että pettämistä tapahtuu ja se EI ole niin hirveä loukkaus, niin siitä uskallettaisi puhua (tunnustaa) yleisimmin ja se voisi saada monen parisuhteen kukoistamaan.."
Tilastojen valossa myös näyttää että osa ihmisistää ei ole suunniteltu olemaan tappamatta ja väkivalloin vahingoittamaan toisia ihmisiä joten miksipä yhteiskunnan ei tulisi näkemystä jossa väkivalta ja tappaminen olisivat ok ja saisivat varmasti monen elämän kukoistamaan.
Pettäminen ei koskaan saa parisuhdetta kukoistamaan koska koko ajatus on täysin absurdi kuten yllä totean tappamisesta. Se olisi sama kuin että tappaminen saa elämän kukoistamaan. Toista ei vain valitettavasti voi olla ilman toista elleivät kumppanit parisuhteessa ole sopineet niin.
Jos yhteiskunnassa ihmiset osaisivat valita ovatko uskollisia vai eivät ja sen mukaan pysyisivät sitten sinkkuina, menisivät avoimeen suhteeseen tai uskolliseen parisuhteeseen niin se saisi monen rakkauselämän kukoistamaan. Valitettavasti näin ei nykyään käy kun osa tahtoo kuulua moneen leiriin samaan aikaan, olla siis pettäjiä. Ongelma on heidän ei niiden jotka tahtovat olla uskollisia koska niinhän on jo alunperin sovittu.
Tuota pettämisen hyväksymistähän osa ihmisistä, toisin sanottuna pettäjät ja paskanjauhajat haluavat korostaa ja onpahan jo media hyväksymässä tuota näkökohtaa että se on ihan normaalia. Pettäminen sitä myötä myös yleistyy ja ne jotka etsivät luottamuksellista kumppania joutuvat kärsimään kun heidän odotuksensa ja luottamus petetään. Ei ole mikään ihme siis että näin tapahtuu ja suhteet ovat rikkonaisia.
"P.S. erikoista, että sana pettäminen tarkoittaa nykyään pääasiassa panemista vieraan kanssa, vaikka sehän sanana tarkoittaa ihmisen luottamuksen pettämistä"
Parisuhteessa pettäminen on yhdistelmä noita molempia tai toisin sanottuna pyrkimystä sellaiseen yhteyteen toisen ihmisen kanssa (fyysinen tai ei) joka tekee parisuhteen alkuperäisen sopimuksen uskollisuudesta täysin mitättömäksi.
Ei se niin vaikeaa ole kun sitä miettii paitsi niile kaksinaismoralisteille, joillekin naimapelleille ja kaksinaamaisille kakaroille.
Hyvin yksinkertaista lopulta.
Joo.. tulipa itselläkin muutama termivirhe. Siis, en tarkoittanut että pettäminen saisi suhten kukoistamaan, vaan se että vieraissa käynti ei olisi niin älytön synti. Olen itseni (ja monen muun) kohdalla huomannut, että puolison omistamisen mentaliteetti on kasvatuksen mukana opittua. Itse "valaistuin" tässä asiassa ja sen jälkeen parisuhteessa on ollut helppoa. Emme varsinaisesti elä avoimessa suhteessa, mutta jos "vahinko" tapahtuu niin ei se elämää kaada. Ihmiset ovat tietenkin erilaisia ja esimerkiksi itseluottamuksella on iso rooli tälläisen onnistumisessa.
Se, että osaisi esim. 17 vuotiaana jo päättää, että haluaako kuulua avoimeen vai uskolliseen suhteeseen on täysin älytöntä. Vuosien kuluessa ihmiset muuttuvat ja minun mielestäni nyky-yhteiskunta ei anna "moraalillaan" tilaa tällaselle muutokselle. Olen pitänyt itseänikin aina uskollisena ja pettureita paskiaisina, kunnes itse "hairahdin"
Et kai tosissasi vertaa ihmisten tappamista vieraissa käyntiin ja siitä kertomatta jättämiseen? Ei sitä oikein voi sanoa, että jos ihmisistä osa tappaa, niin se pitäisi sallia. Huomaa kuitenkin, että vieraissa käyviä ihmisiä on noin puolet. Ja ei, kaikki eivät voi olla "kaksinaismoralisteja, naimapellejä tai kaksinaamaisia kakaroita."
Monesti (useimmiten) mielestäni pettämisessä on kyse seksuaalisuudesta ja sen tyydyttämisestä. Itsellä ainakin (olen sitten varmaan naimapelle). Toki jos asia selviää, niin siitä joku loukkaantuu. Mutta voihan perheenisäkin loukkaantua, jos poika paljastuu homoksi..
No joo, voisihan tätä asiaa vekslata loputtomiin, mutta loppujen lopuksi voitaisiin sanoa, että pettäminen on väärin, vieraissa käynti.. se on jokaisen ratkaistava itse.
Se, että miten väärin pettäminen on, on kokonaan oma lukunsa.
"Jos minä annan muijani panna jonkun toisen kanssa, saanko itse panna muita?" Kyllä minun mielestäni silloin saat. Molemmilla on oltava samat oikeudet.
Sääntöni "En tee mitään sellaista mikä puolisoni tekemänä pahoittaisi minun mieleni" on hyvä sääntö noudatettavaksi. Ainakin silloin toimin niiden rajojen mukaan, jotka voin myöntää myös toiselle.
Jos sovitaan että puolisoni saa pitää "kakkosta" niin silloinhan minäkin saan pitää "kakkosta". Jos toinen haluaa ehdottomasti "kakkosen" mutta puoliso ei sitä hyväksy, niin edessä on riita ja todennäköisesti ero.
Niin kuin sanoin, rajat on yksilölliset ja parikohtaiset näissä asioissa.
Tuohon kirjoittamaasi "Pettämisasioissa minusta on jotain pielessä "moraalin" suhteen; puolet ihmisistä pettää ja 90 % tuomitsee sen moraalittomana??? " Voisin arvata selitykseksi että suurin osa pettäjistä katuu tai tuntee syyllisyyttä teostaan eli siis tuomitsee itsensä ja tekonsa.
kysymys siitä onko uskottomuus oikein tai väärin on aika hullulta kuulostava. Jos parisuhteessa on luvattu olla uskollisia toisille, on uskottomuus väärin. Myös toisen osapuolen tarpeiden huomioitta jättäminen on väärin, mutta ei sekään tee uskottomuudesta oikeutettua. Oikein olisi toimia niin, että ennen kuin uskottomuutta ehtii tapahtua, olisi potentiaalisen pettäjän otettava asia puheeksi suhteessaan. Kertoa ahdingostaan ja antaa toiselle mahdollisuus aidosti nähdä toisen onnettomuus ja tehdä asialle jotain. Jos toinen ei ole valmis kohtaamaan toisen ahdinkoa, niin yhdessä voitaisiin sitten päättää saako toinen käydä vieraissa. Ja sehän taas ei olisi enää uskottomuutta...