harmia. Silloin kun menee huonosti niin kaikki puukottavat selkään ja juoruilevat. Ainoastaan hyvin mennessä ollaan ystäviä. Tekopyhää. Ehkä ne ei ole sitten niitä tosi ystäviä muilla ystävillä ei mitään teekkään.
Ystävistä ei
ole kuin
2458
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Totta turiset.
On se kyllä ihmeellistä että kun menee hyvin niin ollaan niin kaveria, mutta oletko huomannut sitä että jos menee liian hyvin, niin sitten ollaan kateita?
Minulla ystävä ihan peruskoulusta asti ja ollaan monet bailut bailattu ja kerrottu kaikki asiat toisillemme.
Sitten sain ostettua (velaksi) itselleni pienen yksiön ja tuo ystävä oli selvästi kateellinen kun siitä innoissani kerroin.
Hän ei ottanut lainkaan osaa ilooni, siitä sitten alkoi hiljaa ystävyyskin muuttua.
Selkään puukotus on tosi kauheaa, viime uutena vuotena meidän piti mennä hesaan jälleen juhlimaan mutta ystäväni kertoi että joku siitä ryhmästä sanoi ettei tule lainkaan mukaan jos minä olen tulossa!
Siis mitä! Olen kuulemma niin kauhea.
Jaa, en tiennytkään.
Olisi ollut reilua kertoa missä ja miten olen vältettävä yksilö.
No hän meni ja minä ihan ihmeenä kotona enkä tiedä lainkaan mitä on tapahtunut.
Olin tosiaan aivan järkyttynyt.
Kyllä niitä muita ystäviä on vielä jäljellä, mutta tämän kokemuksen jälkeen tulee vaan niin varovaiseksi ettei oikein uskalla "antautua" enää ystävyyteen niin kuin ennen.
Harmi.
Parhaimmat kaverit mitä mulla on elämässäni ollut (2kpl) on sattumalta olleet uskovaisia.
Toinen oli perusluterilainen ja toinen Jehovan todistaja (eivät siis tunne toisiaan).
Parempia kavereita ei olla voi. Muutoin tullut kyllä muilta #kavereilta# selkäänpuukotusta, ynnämuuta ikävää. Uusiin ei uskalla enää tutustua-