Aattelin kysästä, jos joku on lähteny au pairiks vähän heikommalla kielitaidolla perheeseen, jossa ei siis suomea osata,miten ootte pärjäilly? Ja nimenomaan, miten ootte niiden lasten kanssa kommunikoinu?
Mietin vaan kun eräs ruotsalainen perhe tarjois paikkaa mulle, mutta en ole vuoteen käyttäny ruotsin kieltä missään muodossa vaikka lukiossa arvosanat oli 8 ja 9 tasoo, eli sanat voi paikoitellen olla aika hukassa. Tottakai kerroin miten asian laita on ja perheen äiti oli sitä mieltä et kyllä se siitä lähtee sujuun nopeemmin ku uskoisi. Perhe on tosi potentiaalinen vaihtoehto, lupasivat tarjota kielikurssinki, mutta vähän vielä mietin et turvaudunko kuitenki englantilaiseen perheeseen. Kiva jos joku tsemppais nyt:)
Mietin vaan kun eräs ruotsalainen perhe tarjois paikkaa mulle, mutta en ole vuoteen käyttäny ruotsin kieltä missään muodossa vaikka lukiossa arvosanat oli 8 ja 9 tasoo, eli sanat voi paikoitellen olla aika hukassa. Tottakai kerroin miten asian laita on ja perheen äiti oli sitä mieltä et kyllä se siitä lähtee sujuun nopeemmin ku uskoisi. Perhe on tosi potentiaalinen vaihtoehto, lupasivat tarjota kielikurssinki, mutta vähän vielä mietin et turvaudunko kuitenki englantilaiseen perheeseen. Kiva jos joku tsemppais nyt:)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei! Olen host-mamma ja työssäni toimin ulkomaille vaihtoon lähtevien ja Suomeen vaihtoon tulevien parikymppisten kanssa. Meillä suomalaisilla on kulttuurissamme sisäänrakennettuna se, että vähättelemme omaa osaamistamme. Espanjalaiset lähtevät maailmalle niin, että osaavat omasta mielestään sujuvaa englantia ja käytännössä sitä irtoaa pari sanaa. Itse olin ruotsissa aikanaan lastenlikkana yhden kesän 16 vuotiaana ja ihan hyvin pärjäsin lasten kanssa. Jostain lehdestä luin artikkelin joku vuosi sitten, jossa väitettiin, että kokonaan uuden kielen voi oppia vuodessa, jos oikein yrittää. Eli sinne vaan! Riikinruotsi on tietty ääntämykseltään erilaista kuin mitä meillä koulussa opetetaan, mutta jos on motivaatiota oppia, niin kyllä sitä oppii. Ei parane säikähtää, jos ei heti ymmärrä kaikkea (eikä kaikkea tarvitse koskaan ymmärtääkään). Kyllä se siitä.
Meille tulee elokuussa saksalainen tyttö, joka ei osaa sanaakaan suomea, joten hänellä on mielestäni "tiukempi" homma, mutta rohkeasti on tulossa.
Sinullahan on kielen suhteen pullat uunissa paremmin kuin monella muulla au pairilla! Monen vuoden opiskelu pohjana ja vielä hyvin mennyt ainkoinaan. Ei au pairiksi lähdetä sillä perusteella että "kommunikoin jo lähtiessä kyseisellä kielellä kuin äidinkieltäni puhuisin". Kieltähän sinä sinne pääset oppimaan :) Lähde ihmeessä, englanninkieliseen perheeseen meneminen olisi mielestäni tilaisuuden ja potentiaalin hukkaan heittämistä. Tulet huomaamaan, että kieli alkaa sujua nopeasti kuin itsestään ja parannat taitojasi HUIMASTI.
Itse menen Italiaan täysin italialaiseen perheeseen joka ei puhu edes englantia, itselläni takana lukio-opinnot italiasta eli periaatteessa ei mitään käytännön kielitaitoa mutta olen tilanteesta enemmän kuin iloinen! En edes halunnut perheeseen (Italiassa) joka haki au pairia joka puhuisi perheessä ja varsinkin lapsille englantia. Shokkihoitoa vaan :) ja potentiaali käyttöön:)
niin no vähän samoilla linjoilla iteki oon. Ja voihan sitä jo iteki vähän asennoitua lueskelemalla vanhoja ruotsin kirjoja ja kattomalla vaikka FST:tä:)
Hei! Minulla olisi myös haaveena lähteä aupairiksi pariksi kuukaudeksi vuoden päästä, mutta mietityttää todella uskallanko lähteä huono kielipääni vuoksi! Minua kiinnostaisi lähteä Espanjaan tai Italiaan. Myös esim. Lontoo kiinnostaa, mutta saisin hävetä huonoa englantiani kokoajan! Jos minulle puhutaan englantia, ymmärrän kyllä yleensä kaiken ja pystyn itse vastaamaan, mutta en tosin mitenkään täysin kieliopillisesti..
Mietinkin tässä nyt, että tulisiko huonosta kielitaidosta oikeasti hankaluuksia vai pitäisikö vain ottaa riski.
en ees sanois asiaa riskiks, pikemminki mahdollisuudeks.Mee vaikka suomalaiseen tai puolisuomalaiseen perheeseen:) Mulla on sama tilanne ku alottajalla, oon just tonne ruotsiin lähössä ja huono ruotsi mullaki, varmasti tuun kämmään monta kertaa kielen kaa:D Veikkailenpa silti et paikalliset joitten kaa tuun oleen tekemisissä ni ymmärtää, ja siinähän se kehittyy mitä enemmän vaan uskaltaa käyttää. Ja jos joskus ite juttelee ulkomaalaisen kanssa ni eikös siitä oo vaan ilonen jos toinen yrittää ja haluaa oppia puhuun suomee eikä häpeile pikku mokia? Mä ainaki oon ja uskon ja toivon saavani samanlaista kohtelua ku oon samassa asemassa iteki joku päivä:)
niin se on kyllä kumma kun itseä nii hermostuttaa se kielien puhuminen, vaikka ite ei ole moksiskaan vaikka joku tulisi puhumaan vähän "huonoa suomea" :)