Suomessa on satoja tuhansia työttömiä, ja kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joihin ei löydy työntekijöitä. Kun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, sanotaan että työmarkkinoilla on ”kohtaanto-ongelma”.
Oikeiston ratkaisu on lisätä ”kannustavuutta”, jolloin työttömät hakeutuisivat töihin, eivätkä tyytyisi elämään tukien varassa. ”Kannustaminen” tarkoittaa käytännössä pakottamista, kun jo nyt pieniä tukia pienennettäisiin entisestään. Köyhien köyhdyttäminen ei kuitenkaan ole mikään ratkaisu, sillä iso osa työpaikoista on sellaisia, joihin tarvitaan hyvin korkeaa koulutusta. Irtisanottu kännykänkuoria tai karamelleja työkseen tehnyt ei voi niihin töihin hakea. Lisäksi, satojatuhansia työttömiä ei voi työllistää kymmeniin tuhansiin työpaikkoihin, vaikka se muuten olisi mahdollista.
Osa auki olevista työpaikoista ei taas vaadi juuri mitään koulutusta. Näitä töitä prekariaattiaktivisti erehtyi kutsumaan televisiossa ”paskatöiksi”, ja sai julkiselta sanalta ja poliitikoilta moraalisen paheksunnan. Sauli Niinistö teki asiasta voittoisan vaaliteeman jo kaksiin peräkkäisiin vaaleihin kampanjoimalla sloganilla ”kaikki työ on tärkeää”.
Jos kaikki työ on tärkeää, miksei kaikesta työstä makseta kunnon palkkaa? Miksi osa töistä on sellaisia, joita pitää tehdä pätkä- tai vuokratyösuhteissa, vailla mahdollisuutta suunnitella elämää seuraavia työvuorolistoja pidemmälle? Mitä muuta kuin ”paskatyötä” on sellainen työ, josta saatava palkka ei riitä edes asumiseen? Voidaanko ihmisiä ”kannustaa” eli pakottaa tekemään sellaisia töitä, jotka riittävät ehkä juuri ja juuri vuokraan, mutta joiden lisäksi joutuu tekemään toista työtä, mikäli haluaa vaikka elättää lapsia?
On uskomatonta, että työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma laitetaan laiskoiksi haukuttujen tavallisten ihmisten syyksi. Suomalaisessa yhteiskunnassa näin tehdään, moni itse hyvässä asemassa oleva pääsee näin syyllisyyden tunteestaan eroon, kun ajattelee että työttömyys on työttömien oma vika.
Moni hyväosainen osaa kuitenkin asettua myös toisen asemaan, ja kyselytutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat vahvistaa pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia, joka takaa kaikille laadukkaat palvelut ja riittävät tulonsiirrot. Muissa pohjoismaissa, joissa nämä ovat vielä hyvinvointivaltion edellyttämällä tasolla, ei ole juurikaan työttömyyttä. Pohjoismaisen vertailun perusteella oikeiston ”kannustava” malli ei siis vähennä työttömyyttä, vaan päinvastoin lisää sitä.
Tästä päästään toisenlaiseen kohtaanto-ongelmaan. Ihmiset haluaisivat solidaarisempaa politiikkaa. Vaaleissa he kuitenkin äänestävät puolueita, jotka purkavat hyvinvointivaltiota verotusta laskemalla. Jo nyt Suomen kokonaisveroaste on dramaattisesti pienempi kuin pohjoismaissa keskimäärin. Tulopuolen pienuus näkyy myös menopuolella, raha ei riitä hyvinvoinnin jakamiseen.
Oikeiston ratkaisu on lisätä ”kannustavuutta”, jolloin työttömät hakeutuisivat töihin, eivätkä tyytyisi elämään tukien varassa. ”Kannustaminen” tarkoittaa käytännössä pakottamista, kun jo nyt pieniä tukia pienennettäisiin entisestään. Köyhien köyhdyttäminen ei kuitenkaan ole mikään ratkaisu, sillä iso osa työpaikoista on sellaisia, joihin tarvitaan hyvin korkeaa koulutusta. Irtisanottu kännykänkuoria tai karamelleja työkseen tehnyt ei voi niihin töihin hakea. Lisäksi, satojatuhansia työttömiä ei voi työllistää kymmeniin tuhansiin työpaikkoihin, vaikka se muuten olisi mahdollista.
Osa auki olevista työpaikoista ei taas vaadi juuri mitään koulutusta. Näitä töitä prekariaattiaktivisti erehtyi kutsumaan televisiossa ”paskatöiksi”, ja sai julkiselta sanalta ja poliitikoilta moraalisen paheksunnan. Sauli Niinistö teki asiasta voittoisan vaaliteeman jo kaksiin peräkkäisiin vaaleihin kampanjoimalla sloganilla ”kaikki työ on tärkeää”.
Jos kaikki työ on tärkeää, miksei kaikesta työstä makseta kunnon palkkaa? Miksi osa töistä on sellaisia, joita pitää tehdä pätkä- tai vuokratyösuhteissa, vailla mahdollisuutta suunnitella elämää seuraavia työvuorolistoja pidemmälle? Mitä muuta kuin ”paskatyötä” on sellainen työ, josta saatava palkka ei riitä edes asumiseen? Voidaanko ihmisiä ”kannustaa” eli pakottaa tekemään sellaisia töitä, jotka riittävät ehkä juuri ja juuri vuokraan, mutta joiden lisäksi joutuu tekemään toista työtä, mikäli haluaa vaikka elättää lapsia?
On uskomatonta, että työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma laitetaan laiskoiksi haukuttujen tavallisten ihmisten syyksi. Suomalaisessa yhteiskunnassa näin tehdään, moni itse hyvässä asemassa oleva pääsee näin syyllisyyden tunteestaan eroon, kun ajattelee että työttömyys on työttömien oma vika.
Moni hyväosainen osaa kuitenkin asettua myös toisen asemaan, ja kyselytutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat vahvistaa pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia, joka takaa kaikille laadukkaat palvelut ja riittävät tulonsiirrot. Muissa pohjoismaissa, joissa nämä ovat vielä hyvinvointivaltion edellyttämällä tasolla, ei ole juurikaan työttömyyttä. Pohjoismaisen vertailun perusteella oikeiston ”kannustava” malli ei siis vähennä työttömyyttä, vaan päinvastoin lisää sitä.
Tästä päästään toisenlaiseen kohtaanto-ongelmaan. Ihmiset haluaisivat solidaarisempaa politiikkaa. Vaaleissa he kuitenkin äänestävät puolueita, jotka purkavat hyvinvointivaltiota verotusta laskemalla. Jo nyt Suomen kokonaisveroaste on dramaattisesti pienempi kuin pohjoismaissa keskimäärin. Tulopuolen pienuus näkyy myös menopuolella, raha ei riitä hyvinvoinnin jakamiseen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei kaaleppi osaa vastata tollaseen.
Tuskin osaa edes lukea loppuun asti.
Se vain jankuttaa sitä samaa TYP-mantraa todellisuudesta riippumatta.
aika paha, kun mäkään en ole kohdannut sitä unelmieni prinssiä, vaikka ite oon tietty aika lähellä prinsessaa. Mistäköhän johtuu? Olen tainnut lapsena lukea liikaa satuja, sillä nykyajan miehet on joko akkamaisia tai keskinkertaisia kuivankesän oravia, joilla ei ole huumoria lainkaan! (niin ja laiskoja kyttääjiä)
Niin on mulla kyllä työelämässäkin toi kohtaanto-ongelma, ku en löytäny niin komeaa ja pitkää esimiestä, että viittis johonkin hakea. Enstekshän sitä pitää tsekata, että esimiehestä on silmäniloa (vähintään), kakkosena sit tulee palkka jne. Mistä johtuu, että nykyajan työpaikat on täynnä nuoria, keskenkasvuisia pojannulkkeja, missä on karsimaattiset ja henkisesti korkealla tasolla olevat johtajat, jotka eivät alistu missään tilanteessa lapsellisuuksiin ja mauttomuuksiin?
Kertoo jotain tämän kohtaanto-ongelman todellisesta luonteesta. Vammaisissa on paljon työtenkoon motivoituneita, eivät vain kelpaa työnantajille. Nyrpistävät nenäänsä jos ihminen on vähänkin jollain tavalla poikkeava. Sama on muidenkin työttömien kohdalla ei tarvitse paljoa olla normaalista poikkeavaa kun ei enää kelpaa työnantajille. Tässä suhteessa suomalaiset työnantajat edustavat tyypillistä suomalaista asennetta.
Miettikää hei ihan oikeasti, miksi esim. Ruotsissa korkeasti koulutetut maahanmuuttajat työllistyvät koulutusta vastaaviin työtehtäviin, mutta meillä eivät työllisty. Eiköhän sitä kautta ala valkenemaan toi kohtaanto-ongelman todellinen luonne.
Kirjoitat täyttä asiaa. Siksipä kai joku palstan kaalepeista on tehnyt aloitusviestistä ilmoituksen. Mielenkiintoista nähdä, miten ylläpito toimii.
*Kirjoitat täyttä asiaa. Siksipä kai joku palstan kaalepeista on tehnyt aloitusviestistä ilmoituksen. Mielenkiintoista nähdä, miten ylläpito toimii.
Läpä läpä lääää..
Ton ois saanu yhteen riviin:
Seli seli,enpä viiti mitään itse tehdä,seli seli