Astevaihtelusta

Vihaako joku muukin täällä astevaihtelua? Se aiheuttaa väärinkäsityksiä. Esim. tapaa- ja tavaa-verbien infinitiivit ovat astevaihtelun takia samanlaiset (tavata ja tavata). Lisäksi se vaikeuttaa suomea opiskelevien muunkielisten työtä.

Uskotteko, että astevaihtelu voitaisiin kitkeä pois suomen kielestä?

16

676

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ojasta allikkoon

      Kun menet sutta pakoon, tulee karhu vastaan.

      Jos sanot nyt ”tavan takaa”, niin astevaihteluttomassa ihannesuomessasi sinun olisi sanottava ”tapan takaa”. Eikä tämä ole ainoa esimerkki.

      Tapani on nimeni, ja tapani olettekin oppineet tällä palstalla tuntemaan (nimi se on kai toinenkin etunimi, vaikka se ei Kai olekaan).

    • ....

      Isä meidän -rukous ilman heikkoasteisia muotoja

      Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhittetty olkoon sinun nimesi, tulkoon sinun valtakuntasi ja tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa. Anta meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme ja anta meidän syntimme anteeksi niinkuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meille velkassa. Äläkä saatta meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen.

      • Hakro

        Pari muutosta lisää:

        annamme -> antamme
        iankaikkisesti -> ikänkaikkisesti

        Ja pari epäselvempää tapausta:

        meidän -> meitän
        olet -> ollet


      • Hakro kirjoitti:

        Pari muutosta lisää:

        annamme -> antamme
        iankaikkisesti -> ikänkaikkisesti

        Ja pari epäselvempää tapausta:

        meidän -> meitän
        olet -> ollet

        Ikankaikkisesti, ei ikänkaikkisesti. Ä on muuttunut a:ksi, kun sana on mukautunut vokaalisointuun, vaikka onkin yhdyssana. Millä perusteella pitäisi olla ollen?


      • Näin ollen
        Teikonen kirjoitti:

        Ikankaikkisesti, ei ikänkaikkisesti. Ä on muuttunut a:ksi, kun sana on mukautunut vokaalisointuun, vaikka onkin yhdyssana. Millä perusteella pitäisi olla ollen?

        Jos astevaihtelu romutetaan, niin kyllä vokaalisointukin saa mennä saman tien - varsinkin tällaisessa tapauksessa, jossa sanan alkuperäinen merkitys katoaa.

        Olla-verbisssähän on perusmuodossa kaksi ällää. (Tiedän kyllä, että L ei kuulu astevaihtelun piiriin...)


      • ..................
        Näin ollen kirjoitti:

        Jos astevaihtelu romutetaan, niin kyllä vokaalisointukin saa mennä saman tien - varsinkin tällaisessa tapauksessa, jossa sanan alkuperäinen merkitys katoaa.

        Olla-verbisssähän on perusmuodossa kaksi ällää. (Tiedän kyllä, että L ei kuulu astevaihtelun piiriin...)

        Olla on olta ilman astevaihtelua.


      • Näin ollen kirjoitti:

        Jos astevaihtelu romutetaan, niin kyllä vokaalisointukin saa mennä saman tien - varsinkin tällaisessa tapauksessa, jossa sanan alkuperäinen merkitys katoaa.

        Olla-verbisssähän on perusmuodossa kaksi ällää. (Tiedän kyllä, että L ei kuulu astevaihtelun piiriin...)

        Kuten edellisessä viestissäni jo sanoin, suomen kielen verbeillä ei ole perusmuotoja. Kaikissa suomen verbinmuodoissa on yksi tai useampi pääte. Perusmuodolla tarkoitat 1. infinitiivin lyhyempää muotoa.


    • varmasti!

      Havaintojeni mukaan tällä foorumilla on vihaajia kaikkiin lähtöihin! Ei syytä huoleen. Tiukkapipoiset eivät lopu kesken.

    • tulisi

      mieleenkään vihata niin mielenkiintoista ominaisuutta kielessä!

    • väärin

      kun kuumemittarissani on astevaihtelua? Nyt varsin korkealla...

      • Vieras mies tuli taloon

        Tiedät kyllä minne.


      • tuleepi
        Vieras mies tuli taloon kirjoitti:

        Tiedät kyllä minne.

        heti lisää astevaihtelua.


    • johannes19

      "Uskotteko, että astevaihtelu voitaisiin kitkeä pois suomen kielestä?"
      -Teikonen

      En usko.

      Ja tähän uskon asteelle jäätäneenkin, mitä tulee suomen kielen tulevaisuuteen. Eiväthän totisesti vain muutamia vuosisatoja sitten englannin esiastetta puhuneetkaan uskoneet, että verbeistään kaikkoaisi suuri osa persoonien ja tempuksien mukaisista taivutuksista, mutta näinpä kävi. Arkaaisiin asioihin palailevat voivat vieläkin palata noihin muotoihin ja kirjoittaa "quoth" (eli puhua 3. persoonan imperfektissä) sen sijaan että kirjoittaisi "spoke", mutta eipä ole käytännössä sitten Edgar Allan Poen aikojen juuri suurempaa tendenssiä tähän ollut kuin apinoijien kirjoitusten muodossa havaittavissa.

      Mitä tulee edellisen esimerkin valossa hyvinkin mahdolliseen suomen kielen astevaihtelun katoamiseen, niin eikö tämä välittömästi tapahtuessaan vaikeuttaisi jo suomenkielistenkin elämää?

      Valitaanpa sitten pakkasta kortti, tentataanpa koeissa tiettyistä kirjan lukuista tai hangataanpa punttista tahra, alkaa astevaihtelun kadotessa olla ilmassa joko jonkinasteista ymmärtämysrajoitteisuutta tahi tahatonta komiikkaa. Tässä on viisaus. Jolla ymmärtämys on, se laskekoon peton lukun; sillä se on ihminenen luku. Ja sen luku on astevaihtelu.

      • Astevaihteluttomassa esimerkkitekstissäsi pistivät silmään sellaiset heikkoasteiset muodot kuin esimerkiksi hangataanpa ja koeissa. Parempi olisi käyttää astevaihteluttomassa tekstissä aina vahva-asteisia muotoja, sillä ne ovat siinä mielessä alkuperäisiä, että kun astevaihtelu syntyi, niin heikkoasteiset muodot kehittyivät vahva-asteisista. Tosin perusmuodossa heikkoasteisten substantiivien kohdalla ymmärrän heikkoasteisuuden vähän paremmin kuin verbien, sillä substantiiveilla on perusmuodot, verbeillä ei. Substantiivien yksikön nominatiivia voidaan pitää perusmuotona, sillä se ei sisällä päätteitä. Tämä koskee myös muita nomineita. Suomen verbeillä sen sijaan ei ole perusmuotoa, sillä kaikki verbinmuodot ovat päätteellisiä.


      • johannes19
        Teikonen kirjoitti:

        Astevaihteluttomassa esimerkkitekstissäsi pistivät silmään sellaiset heikkoasteiset muodot kuin esimerkiksi hangataanpa ja koeissa. Parempi olisi käyttää astevaihteluttomassa tekstissä aina vahva-asteisia muotoja, sillä ne ovat siinä mielessä alkuperäisiä, että kun astevaihtelu syntyi, niin heikkoasteiset muodot kehittyivät vahva-asteisista. Tosin perusmuodossa heikkoasteisten substantiivien kohdalla ymmärrän heikkoasteisuuden vähän paremmin kuin verbien, sillä substantiiveilla on perusmuodot, verbeillä ei. Substantiivien yksikön nominatiivia voidaan pitää perusmuotona, sillä se ei sisällä päätteitä. Tämä koskee myös muita nomineita. Suomen verbeillä sen sijaan ei ole perusmuotoa, sillä kaikki verbinmuodot ovat päätteellisiä.

        Jos on yksinkertaistettava, niin enpä osaa valita kuin sen muodon, joka parhaiten mielestäni käyttöön soveltuisi. Noista astevaihteluista saisi vaikka millä mitalla esimerkkejä siitä, miten kommunikaatio muuttuisi tahattomaksi komiikaksi, mutta voisipa noista vedellä ihan järkeviäkin "mutkat suoriksi" -kehitelmiä. Esimerkiksi ruis. Ei puhuta (astevaihteluttomasti) ruisista, ei ruiksesta (pienellä astevaihtelulla), vaan rukiista. Yritäpä tuotakin opettaa ulkomaankieliselle. Huh, huh! Kyllä tämä suomen kieli aikamoinen helvetin esikartano jo nominien osalta ulkomaankieliselle on - ja kun tulee vastaan verbimuotojen auvoisa kirjo, saattaa jo helvetti vaikuttaa armeliaalta lomakohteelta. Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.


      • ruiksensyöjä
        johannes19 kirjoitti:

        Jos on yksinkertaistettava, niin enpä osaa valita kuin sen muodon, joka parhaiten mielestäni käyttöön soveltuisi. Noista astevaihteluista saisi vaikka millä mitalla esimerkkejä siitä, miten kommunikaatio muuttuisi tahattomaksi komiikaksi, mutta voisipa noista vedellä ihan järkeviäkin "mutkat suoriksi" -kehitelmiä. Esimerkiksi ruis. Ei puhuta (astevaihteluttomasti) ruisista, ei ruiksesta (pienellä astevaihtelulla), vaan rukiista. Yritäpä tuotakin opettaa ulkomaankieliselle. Huh, huh! Kyllä tämä suomen kieli aikamoinen helvetin esikartano jo nominien osalta ulkomaankieliselle on - ja kun tulee vastaan verbimuotojen auvoisa kirjo, saattaa jo helvetti vaikuttaa armeliaalta lomakohteelta. Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.

        "Ei puhuta (astevaihteluttomasti) ruisista, ei ruiksesta (pienellä astevaihtelulla), vaan rukiista."

        Ruis on astevaihteluttomasti "rukis".


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ootko nainen jotenkin

      Epävarma ulkonäöstäsi
      Ikävä
      219
      5963
    2. Minun rakkaani.

      Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m
      Ikävä
      26
      3734
    3. Koska näet seuraavan kerran

      Kaivattusi? Onko päivä tiedossa vai sattumasta kiinni?
      Ikävä
      82
      2587
    4. Ootko nainen jotenkin

      itseäs täynnä? Mars laihduttamaan. 🫵🏽 K
      Ikävä
      39
      2111
    5. Hyvästi.....

      En vain enää jaksa.....
      Ikävä
      33
      1892
    6. Hyvää yötä

      Mm❤️
      Ikävä
      45
      1868
    7. Ongelma Ibizalla

      Mistä saada triatleetin jalkaan mahtuva kenkä häitä varten?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      107
      1765
    8. Eelle

      Huomenta,ajattelen sua..
      Ikävä
      21
      1656
    9. Hauskaa nimipäivää rakkaalle!

      On kova ikävä. Rakastan sua ikuisesti ❤️🤗😘
      Ikävä
      27
      1502
    10. Tappajamanne kiinni

      Herätys koko Mikkeli! Nyt tietoa kehiin, että saadaan tämä tappaja kiinni!
      Mikkeli
      33
      1448
    Aihe