Avoin avioliitto

Mielestäni avoin suhde on elämäntapavalinta. Tiesin jo nuorena olevani polygamian kannattaja, ja löysin miehen jolla on samanlainen etiikka. Kohta 6 vuotta yhdessä. Vastustan kaksinaismoraalia, mielestäni kummallakin pitää olla samat oikeudet.

Osittain suhdenäkemykseeni vaikuttaa se, että olen tasapuolisen biseksuaali. Seksi on naisten kanssa tyydyttävämpää kuin miesten, vaikka oma mieheni onkin sukupuolensa edustajana valioyksilö. Sivusuhteet ovat kuitenkin hiljalleen lakanneet, ehkä johtuu iän tuomasta rauhoittumisesta, ja osittain siitä että haluaisimme perheenlisäystä.

Luulen, että avoin suhde sopii harvalle. Mustasukkaisuutta luonteenpiirteenä en ymmärrä enkä siedä sitä toiseltakaan. Myös itsetunnon on oltava kohdillaan, ja luottamusta toiseen. Omaan käsitykseeni hyvästä suhteesta eivät kuulu kännipanot tuntemattomien kanssa ilman tunteita ja ilman suojausta, toisia pitää arvostaa ja kunnioittaa. Minulta riittää rakkautta useammalle.
71476
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Todella fantastista että kaltaisiasi ihmisiä löytyy ja että onnistut vielä löytämään samanhenkisen elämänkumppanin. Vaatii todella vahvaa itsetuntoa ja itseluottamusta elää noin. Jatka itsesi kuuntelemista ja uskon koko loppuelämäsi olevan onnellinen sielunkumppanisi kanssa. Muista tämä myös kun saatte lapsia ja elämänne mullistuu täysin ja tunnet olevasi vieraassa elämässä. Kuuntele itseäsi, usko siihen ja kunnioita myös kumppanisi mielipiteitä. Usko tulevaisuuteenne. Siinä se.

Äänestä

Onnea valitsemallasi pervon tiellä... ei kyllä käy kateeksi.

Äänestä

Hyväksyisin kumpanini biseksuaalisuuden jos olisin kumpanini ainut mies..

Äänestä

Hallelujaa aamen kerrankin joku puhuu edes asiaa tälläkin palstalla!! :)))))))))))))))))))))))

Tosin avioliiton kohdalla esitän eriävän mielipiteeni. Koska siinähän sitä nostetaan yksi ylitse muiden ja mikäs tasapuolinen avoin suhde se siinä vaiheessa enää on? Sivusuhteet? Kun puhutaan sivusuhteesta niin ei silloin enää kunnioiteta sitä "sivusuhde"-kumppania samalla tavalla kuin "pääsuhde"-kumppania ja ns. tasa-arvo syö itse itsensä.

Kannattaisi olla tarkkana mitenkä sitä kunnioitustansa ja tunnettansa viljelee, muuten sitä pian alistetaan henkisesti kuin huomaamattansa. Henkinen alistaminen kun ei kuulu avioliittoon millään muotoa, muuten avioliitto eli yksi-avioisuuden kulmakivi vääristetään yhden sortin rakastamisen irvikuvaksi.

Kaikkea kun ei ole tarvetta muuttaa eikä kaikessa tarvitse mennä massan mukana. Joitakin asioita voi silti kunnioittaa ja jatkaa matkaa omalla polullansa sellaisena kuin on :) Voima on itsensä hyväksymisestä kiinni :))))

Äänestä
  • se sivusuhteen kunnioittaminen.

    Äänestä

Siteeraan kirjoitustasi "Omaan käsitykseeni hyvästä suhteesta eivät kuulu kännipanot tuntemattomien kanssa ilman tunteita ja ilman suojausta, toisia pitää arvostaa ja kunnioittaa". Aika outoa...itse olisin kyllä vielä mustasukkaisempi, jos kuulisin, että miesystävä olisi oikein rakastunut toiseen henkisellä tasolla. Satunnaisen kännipanon vois ehkä helpommin antaa anteeksi, vaikka tosi vaikeeta sekin ois, Mutta pointti oli, että jos siis oikein henkiselläkin tasolla kumppani kiintyy toiseen, on se paljon loukkaavampaa...Luulen, että teidän avoimissa liitoissa elävien ongelma on se, että aina haette jotain uutta ja mielenkiintoista, ette sopeudu arkeen, mikä jokaisessa suhteessa koittaa ensihuuman jälkeen. Voin olla väärässäkin, mutta enpä kyllä jaksais ite monen ukon luona olla. Kyllä se yks riittää kerrallaan.

Äänestä

voisitko lähettää sähköpostia osoitteeseen [email protected], olis tärkeetä kysyttävää...?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Liberaali vaimo kirjoitti:

Mielestäni avoin suhde on elämäntapavalinta. Tiesin jo nuorena olevani polygamian kannattaja, ja löysin miehen jolla on samanlainen etiikka. Kohta 6 vuotta yhdessä. Vastustan kaksinaismoraalia, mielestäni kummallakin pitää olla samat oikeudet.

Osittain suhdenäkemykseeni vaikuttaa se, että olen tasapuolisen biseksuaali. Seksi on naisten kanssa tyydyttävämpää kuin miesten, vaikka oma mieheni onkin sukupuolensa edustajana valioyksilö. Sivusuhteet ovat kuitenkin hiljalleen lakanneet, ehkä johtuu iän tuomasta rauhoittumisesta, ja osittain siitä että haluaisimme perheenlisäystä.

Luulen, että avoin suhde sopii harvalle. Mustasukkaisuutta luonteenpiirteenä en ymmärrä enkä siedä sitä toiseltakaan. Myös itsetunnon on oltava kohdillaan, ja luottamusta toiseen. Omaan käsitykseeni hyvästä suhteesta eivät kuulu kännipanot tuntemattomien kanssa ilman tunteita ja ilman suojausta, toisia pitää arvostaa ja kunnioittaa. Minulta riittää rakkautta useammalle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu