Ollaan oltu poikakaverin kanssa yksissä n. 8 kk, mutta ei siis asuta vielä yhdessä. Mikä siinä on, että hänen luonaan hän saa tehdä mitä haluaa (esim. keskeyttää musan kuunteluni ja laittaa omaa musaansa soimaan kysymättä). Kun sitten pienensin volyymiä hän veti siitä herneen nenään ja sanoi, että miksi en kysynyt lupaa jne.
Mikä siinä on, että käytöstavat voi unohtaa kun ollaan hänen asunnollaan? Entäpä jos asuttaisiin yhdessä, pitäisikö minun silloinkin kysyä lupaa musan kuunteluun? Poikaystävän puolelta ei samanlainen määräily tulisi toimimaan jos tosiaankin asuttaisiin saman katon alla...
Mikä siinä on, että käytöstavat voi unohtaa kun ollaan hänen asunnollaan? Entäpä jos asuttaisiin yhdessä, pitäisikö minun silloinkin kysyä lupaa musan kuunteluun? Poikaystävän puolelta ei samanlainen määräily tulisi toimimaan jos tosiaankin asuttaisiin saman katon alla...
Vastaukset 14
Vanhimmat
kuka on herra ja hidalko hänen asunnossaan.
Kuinka käyttäytyy käydessään sinun luonasi?
Noh ei mitenkään ihmeellisemmin. Ollaan kyllä aika paljon hänen kämpillään. Nytkin huudattaa musiikkiaan sanaharkan päätteeksi vaikka tietää, että inhoan hänen suosikkimusaansa... Pitää kait sitten kun ollaan meillä toimia samalla tavalla, ehkä sitten älyää miltä se toisesta tuntuu.
siellä hänen kämpässäkö sä vieläkin olet?
Sitä mä en tiedä, tuletko tästä onnelliseksi, mutta tällä vältät yhden tavan tulla onnettomaksi:
kerää huomaamattomasti mahdolliset tavarasi kasaan, silleen rennosti että hän ei kiinnitä asiaan sen kummempaa huomiota, pue kengät jalkaan, karjaise IHAN TÄYSIÄ sen musiikin yli että TERSE, mä lähen ny.
Ja sit lähet etkä rupee selittelee etkä jauhaa, kun ei tosta irtoo ton enempää nii vittuako kaivamaan tyhjästä päästä yhtä hernettä.
Ehkä hän ajattelee että hänen kotinsa on hänen kotinsa ja hänen kärsii sanoa. Mielestäni kuitenkin typerää käytöstä.
Huomaavaisuus: sitä joko on, tai sitten ei.
Minusta teidän molempien asenteet ovat pahasti pielessä. Ensinnäkin sinun sietäisi muistaa, että niin pitkään kun asutte eri osoitteessa, sinä olet poikaystäväsi luona vieras. Sen sijaan poikaystäväsi on kotonaan ja se antaa hänelle oikeuden toimia kotonaan kuten parhaaksi näkee.
Että sinuna mainitsisin musiikista ennen volume-nappiin koskemista. Niin mekin Rouva Ratikan kanssa teemme puolin ja toisin. Kyse ei niinkään ole luvan kysymisestä, vaan toisen huomioon ottamisesta. Se näet on kovassa kurssissa, kun kaksi erilaista persoonaa muuttaa saman katon alle. Erilaisuuden sietäminen kun on yllättävän vaikea taiteenlaji. Erityisesti eri sukupuolten välillä.
Mutta kyllä olisi parannettavaa poikaystäväsikin käytöksessä. Luvan vaatiminen on aivan eri asia kuin luvan pyytäminen. Mieshän kohtelee sinua kuin vanhemmat lapsiaan eikä toista, täysivaltaista, aikuista ihmistä. Että siitä sietäisi kyllä miehelle mainita. Muuten hän alkaa pompottamaan sinua.
Eipä poikakaveri ottanut mun tunteita huomioon kun hän ensin kokonaan lopetti musani (tuli siis kotiin ja mitään sanomatta otti musat veks ja alkoi huudattaa omaa musaansa). Sanoin kyllä hänelle, että vaikka ollaankin hänen kotonaan, sekö oikeuttaa käytöstapojen puutteen. No, huomenna ollaan mun luona. Sitä saa mitä tilaa...
No juu jos viimesen päälle ajatellaan, niin kukin tekee kotonaan mitä haluaa ja vieraat joko sietää tai lähtee omaan kotiinsa.
Mä ajattelen sillai että jos kauhean tiiviisti hengaan jonkun kanssa, siis ollaan jomman kumman kotona paljon, niin sitten my home is yours too.
Oli tää suomiruusu sitten etäinen vieras tai läheinen ystävä, niin vieraana hän kuitenkin oli. Musta oli mulkkumaista että äijä vaihto levyn mitään sanomatta tai kysymättä. Jos äijää vitutti se, että suomiruusu oli laittanu sen oman levynsä, niin siitäkin olis pitäny sanoo. Että ei tota nyt, jooko, tai jotain.
Mutta mähän oon samaa mieltä sun kanssa siinä että molemmilla tökkii. Näähän on ihan jurpoja kun eivät osaa puhua.
aviopari käyttääkin sekä korvatulppia että -kuulokkeita. Näin välttyy paitsi rakkaansa kovaääniseltä "musalta" myös hänen yhdentekeviltä repliikeiltään:-)
Sattumoisin "rakas" poikaystäväni sanoi vihaavansa kuulokkeiden käyttöä musan kuuntelussa... Hänen sanojensa mukaan on tympiintynyt siihen, että katson illassa 1-2 tv-ohjelmaa. Heitti vielä, että jos kerta minä kiellän häntä kuuntelemasta musaansa kovaa, hän sitten kieltäisi telkun katselun hänen kämpällään. Miten toinen voi olla noin helvetin tunteeton ja ajattelematon? Lähti vielä kavereidensa kanssa kaljalle, pyysi mua mukaan mutta miten sitä haluaa lähteä tällaisen riidan jälkeen poikakaverin kanssa yhtään minnekään? Ihan kuin toinen vaan päästää vähän höyryjä pihalle ja sitten "unohtaa" että edes oli mitään riitaa.
Sanoin hänelle, että kohtelee mua tosi ala-arvoisesti, ihan kuin vanhempi komentaisi lasta taipumaan tahtoonsa. Eli hänen tahtonsa on ainoa oikea tie, poikakaveri ei edes kiistänyt asiaa.
mulkkumaiselta ja itsekeskeiseltä ääliöltä.
Emmä sanonu että on sellanen, mutta ton kuvailun perusteella ei vaan mitään muuta tule mieleen.
Kuule, miksi sä et ole ottanut asiaa puheeksi hänen kanssa ja kysyny tätä samaa häneltä itseltään? Et uskalla, kehtaa, osaa? Anna palaa, hemmetti.
Kysyinkin ja vastaus oli se, että tämä on hänen kotinsa ja hän tekee siellä mitä haluaa. Olen alkanut miettiä, että onko tässä mitään järkeä enää olla yhdessä (tämä kun ei ollut ensimmäinen kerta, ennenkin riidelty samasta asiasta). Edellisellä kerralla en jaksanut olla riidoissa vaan ns. unohdin riidan ja jatkoimme kuin mitään ei olisi ollutkaan. Tänään sitten huudettiin puolin ja toisin ja sanoin mitä ajattelin. Nyt on sitten paska fiilis, kun toinen ei ymmärrä, että olisin vaan halunnut toisen huomioivan minut kysymällä onko ok, että hän laittaa omaa musaansa soimaan kesken mun musan kuuntelun. Ei mun mielestä syyksi riitä se, että ollaan poikakaverin kämpillä, eikös hyviin tapoihin kuulu kysyä ja huomioida toinen...
tää tulee nyt ehkä vähän lujaa, mutta jätä se.
Se on joko myötäsyntyisesti kusipää, tai sitten se ei kauheasti yritä sun suhteen. Niin tai näin, niin ei toimi.
Kyllä mun mielestä vierasta tulee huomioida, ja jos se on tärkee ihminen niin senhän pitäs olla itsestään selvää.
ajatelleeksi, ettei kaveri ehkä oikein tykkää että vietät paljon aikaa hänen kämpillään?
Kuulostaa kaverilta joka ei viitsi suoraan sanoa, että anna minulle omaakin aikaa.
Aivan kuin koettaisi vihjata, että lähde nyt jo kiitään...?
Poikakaveri on itse toivonut, että ollaan enemmän hänen kämpillään. Hänen kämppänsä kaupungissa ja omani enemmän ns. maaseudun puolella.