siis todellakkin olen alkanut ajattelemaan että taitaa suurin osa miniöistä saada juuri päin vastaisen anopin kuin itse tahtoisi.
itse olisin tahtonut anopin joka ei olisi: yli-innostunut hoitamaan lapsenlastaan, osaisi elää omaa elämää, ei olisi riippuvainen poikansa perheestä, ei olisi omistava lapsenlastaan kohtaan, ei tyrkyttäisi neuvoja, ei puuttuisi poikansa perheen elämään, ei puhuttelisi lapsenlastaan omanaan...yms...
mutta kuuntelen katkerana kun joku puistossa esim. valittaa:anoppi ei pidä tarpeeksi yhteyttä, anoppi ei hoida lapsenlapsia, anoppi ei ole kiinnostunut meidän perheestämme yms...
en siis keksi muuta selitystä kuin että taitaa useimmiten osua kohdalle juuri päinvastainen anoppi millaisen itse tahtoisi!
itse olisin tahtonut anopin joka ei olisi: yli-innostunut hoitamaan lapsenlastaan, osaisi elää omaa elämää, ei olisi riippuvainen poikansa perheestä, ei olisi omistava lapsenlastaan kohtaan, ei tyrkyttäisi neuvoja, ei puuttuisi poikansa perheen elämään, ei puhuttelisi lapsenlastaan omanaan...yms...
mutta kuuntelen katkerana kun joku puistossa esim. valittaa:anoppi ei pidä tarpeeksi yhteyttä, anoppi ei hoida lapsenlapsia, anoppi ei ole kiinnostunut meidän perheestämme yms...
en siis keksi muuta selitystä kuin että taitaa useimmiten osua kohdalle juuri päinvastainen anoppi millaisen itse tahtoisi!
Vastaukset 3
Vanhimmat
voipi olla mahdollista.toivoisin itse sellaisen anopin joka pitäisi yhteyttä.mutta ei pidä ja nyt en ota piruillanikaan yhteyttä ennen kuin hän ottaa.eli saadaan odotella.suututtaa se jos ei kiinnosta.mutta ymmärrän senkin jos anoppi menee liiallisuuksiin ja ei ymmärrä pitää pientä välimatkaa .siis jos puhuu lapsista kuin omistaan yms.tuttavaperheessä on sellainen anoppi(hän on minusta kyllä herttainen)että jää vaikka viikoiksi kylään yöksi eikä tajua lähteä.
mutta totta kai" normaali " anoppi on mielestäni kiva joka kyselisi kuulumisia ja kävisi kylässä .
että monikaan anoppi ei onnistu saamaan sellaista miniää jonka tahtoisi. Itse olisin halunnut rehellisen ja avoimen, iloisen ja välittömän, seurallisen ja sellaisen joka tulee muitten ihmisten kanssa hyvin toimeen.
Sain itsekkän mököttäjän jolle ei koskaan mikään kelpaa, ei tiedä mitä tahtoo ja tahtoo tänään sitä minkä eilen on kieltänyt jyrkästi, ei puhu, ei hymyile, on aina vihainen ja synkkä ja kartteleva ja kieroileva.
olen iloinen ja tulen toimeen ihmisten kanssa.kumma kun anopille ei miniä kelpaa...lapsen syntymän jälkeen ei kelvannut mikään.ei käynyt,ei positiivista sanaa sanonut.ja tokaisi vain ettei äitienpäivää enää vietetä...lapsellista!anopille taisi iskeä mustasukkaisuus kerta noin tokaisi.luulisi tukevan kun ensimmäinen lapsi oli ja tukea aina tarvitaan.nyt aikaa kulunut 9-v. mutta ei ole suhde palannut entiselleen.poikansakin ihmetteli äitinsä käytöstä.
ja aikaemmin tulimme todella hyvin juttuun ja kehuin aina anoppia..miten kiva ja reilu oli.