rakkaus!

Kuule: jos nyt muka oli "kauhea sotku" paperien kanssa, säästytte molemmat moninkertaisesti pahemmalta sotkulta ja riitelyltä mahdollisessa erotilanteessa.
Avioehto on pelkästään asiallinen ja reilu tapa hoitaa varallisuuseroista väistämättä seuraavat riskit. Avioliiton aikana kannattaa myös katsoa, kenen nimiin mitäkin ostetaan, ja huomioida oikeudenmukaisuuden vaatimus.
Rakkaus on ihan toinen asia. Olisit tyytyväinen, että miehesi on järkevä ihminen. Jos epäilet hänen rakkauttaan avioehdon takia, yhtä hyvin hän voisi epäillä sinun motiivejasi solmia avioliitto "sillä ehdolla, ettei tehdä avioehtoa"... Hmm.

rakkaus on eri asia kuin järkevä toiminta.

Ei voi millään tietää onko toisesta oikeasti rakastamaan pysyvästi lopun ikää. Näin toki oletetaan aina olevan kun häitä ajatellaan. Mutta totuus on kuitenkin tunnustettava: varmuus rakkaudesta on vain n.50%.

Jos ei ole aikomus erota, niin silloinhan tehdyllä avioehdolla ei ole mitään merkitystä. Eli se mitä on ollut järkevää tehdä on ollut merkityksetön asia, mutta kuitenkin järkeä on kuunneltu. Rakkautta taas on kuunneltu, kun on menty naimisiin.

Jos taas olisi aikomuksena joskus erota, niin eihän silloin avioehtoa tarvita, koska kaiken järjen mukaanhan silloin on helpoin olla ollenkaan menemättä naimisiin. Eli herää kysymys paljonko sinä tuosta ostetusta talosta taas maksoitkaan? Onko kauppakirjassa oleva 25% maksettu sinun rahoista? Jos mies maksoi kaiken, niin silloinhan hän on jo sinulle antanut rahojaan, ettekä ole edes naimisissa!

Mies vaan suojelee omaansa katalilta eukoilta.. Ei siinä sen enempää eikä vähempää. Jos se sua haittaa ni hanki tyhmempi mies.. :)

Ilmeisesti sinä myös laitoit omista rahoistasi tuon 25% talon hinnasta, vai miten meni? Toivottavasti teillä ei tule kaikessa muissakin asioissa laskettua noin, koska siitähän ei tule muuta kuin sanomista. Kuulostaa hankalalta.... mutta ei välttämättä sitä ole, jos sitä "avioehtoa" ei tarvitse soveltaa joka laskussa.