Hei!
Olen 42-vuotias yrittäjä. Joudun työni vuoksi jäämään usein kaupunkiin kun vaimo ja lapset viettävät lomapäiviä perheemme kesämökillä. Kolme vuotta sitten minun ja tutun asiakkaan välille syttyi kesäromanssi. Kaikki alkoi muutamasta tekstiviestistä. Hän herätti minussa miehen joka oli ollut jo kauan kateissa. Työn sekä tiiviin ja rutinoituneen perhe-elämän tiimellyksessä en ehtinyt ajatella itseäni niinkään miehenä vaan lähinnä suorittajana. Tämä nainen osui herkkään kohtaani. Hän ihaili iloisuuttani ja kehui minua komeaksi. Voi kuinka ne sanat hivelivät itsetuntoani.
Aloimme sopia treffejä kaupungin ulkopuolelle paikkoihin, joissa ei olisi kiinnijäämisen riskiä. Kotiimme en ystävätärtäni tuonut. Myös hän oli perheellinen, joten molempien oli turvattava selustansa. Yleensä tapasimme luonnon helmassa. Ensimmäinen salainen tapaamisemme oli aivan mahtava. Vuokrasimme mökin leirintäalueelta ja vietimme siellä kuuman iltapäivän. Joskus tapasimme järven rannalla tai metsässä, ja rakastelimme milloin missäkin.
Viikonloppuisin matkustin perheeni luo mökille ja yritin tarttua normaaleihin rutiineihin, vaikka salasuhde kutkutti mielessäni. Päätin, etten kerro vaimolleni mitään seikkailuistani. Helvetti siitä olisi syntynyt, ja sitä paitsi halusin romanssin vielä jatkuvan. Kesän käännyttyä syksyyn emme päässeet toisistamme eroon, mutta tapaamisemme harvenivat ja pidimme liekkiä yllä tekstiviestein. Seuraavana kesänä kesäleskeyteni taas alettua romanssi jatkui, mutta alkuihastuksen kaltaista tunnetilaa en enää saavuttanut.
Kerran lähdin sitten miesporukalla juhlimaan ja tapasin viisi vuotta itseäni nuoremman naisen. Hänen luonaan tapasimme pari kertaa, mutta sen pidempää suhdetta välillemme ei syntynyt.
En kadu tempauksiani, vaikka jouduinkin kipuilemaan ensimmäisen salaromanssini takia melkoisesti. Vieraiden naisten herättämät himot ovat antaneet virikkeitä myös omaan, puutuneeseen liittoon. Vaimoni ei missään tapauksessa ole kärsinyt, sillä hän ei todellakaan tiedä seikkailuistani yhtään mitään. Kesäleskeys on tehnyt minusta rohkeamman, ja seksielämämme on aivan taatusti vain parantunut. Vaikka perheen kanssa viihdynkin, jotenkin odotan taas viikkoja, jotka saan viettää yksin, erossa perheestäni. Kaipaan omaa aikaa, eikä siinä välttämättä mitään seikkailua tarvita. Muuten en ehkä jaksaisi pitkää harmaata syksyä ja talvea.
Kesä on elämän parasta aikaa,
Karri
Olen 42-vuotias yrittäjä. Joudun työni vuoksi jäämään usein kaupunkiin kun vaimo ja lapset viettävät lomapäiviä perheemme kesämökillä. Kolme vuotta sitten minun ja tutun asiakkaan välille syttyi kesäromanssi. Kaikki alkoi muutamasta tekstiviestistä. Hän herätti minussa miehen joka oli ollut jo kauan kateissa. Työn sekä tiiviin ja rutinoituneen perhe-elämän tiimellyksessä en ehtinyt ajatella itseäni niinkään miehenä vaan lähinnä suorittajana. Tämä nainen osui herkkään kohtaani. Hän ihaili iloisuuttani ja kehui minua komeaksi. Voi kuinka ne sanat hivelivät itsetuntoani.
Aloimme sopia treffejä kaupungin ulkopuolelle paikkoihin, joissa ei olisi kiinnijäämisen riskiä. Kotiimme en ystävätärtäni tuonut. Myös hän oli perheellinen, joten molempien oli turvattava selustansa. Yleensä tapasimme luonnon helmassa. Ensimmäinen salainen tapaamisemme oli aivan mahtava. Vuokrasimme mökin leirintäalueelta ja vietimme siellä kuuman iltapäivän. Joskus tapasimme järven rannalla tai metsässä, ja rakastelimme milloin missäkin.
Viikonloppuisin matkustin perheeni luo mökille ja yritin tarttua normaaleihin rutiineihin, vaikka salasuhde kutkutti mielessäni. Päätin, etten kerro vaimolleni mitään seikkailuistani. Helvetti siitä olisi syntynyt, ja sitä paitsi halusin romanssin vielä jatkuvan. Kesän käännyttyä syksyyn emme päässeet toisistamme eroon, mutta tapaamisemme harvenivat ja pidimme liekkiä yllä tekstiviestein. Seuraavana kesänä kesäleskeyteni taas alettua romanssi jatkui, mutta alkuihastuksen kaltaista tunnetilaa en enää saavuttanut.
Kerran lähdin sitten miesporukalla juhlimaan ja tapasin viisi vuotta itseäni nuoremman naisen. Hänen luonaan tapasimme pari kertaa, mutta sen pidempää suhdetta välillemme ei syntynyt.
En kadu tempauksiani, vaikka jouduinkin kipuilemaan ensimmäisen salaromanssini takia melkoisesti. Vieraiden naisten herättämät himot ovat antaneet virikkeitä myös omaan, puutuneeseen liittoon. Vaimoni ei missään tapauksessa ole kärsinyt, sillä hän ei todellakaan tiedä seikkailuistani yhtään mitään. Kesäleskeys on tehnyt minusta rohkeamman, ja seksielämämme on aivan taatusti vain parantunut. Vaikka perheen kanssa viihdynkin, jotenkin odotan taas viikkoja, jotka saan viettää yksin, erossa perheestäni. Kaipaan omaa aikaa, eikä siinä välttämättä mitään seikkailua tarvita. Muuten en ehkä jaksaisi pitkää harmaata syksyä ja talvea.
Kesä on elämän parasta aikaa,
Karri
Vastaukset 5
Vanhimmat
Entäs vaimosi? Sallisitko hänelle syrjähypyt yhtälailla? Toivompa todella että vaimosi löytää itselleen paremman miehen kuin sinä.
munaton kusipää, täysi sika, ja todellakin mulkkusi vietävissä.
Nuo syrjähyppysi ovat olleet vain PUUTTEESSA ja luulit että he sinua vilpittömästi ovat kehuneet.
Toivon todellakin, että vaimosi saa tietää seikkailustasi, ja koko helvetti kaatuu SINUN niskaasi, saat perkele pällistellä kulli punasena, että mitä sitä on tullut tehtyä.
Juuri tuollaisten mulkkujen takia kaikki miehet tulevat tuomituiksi.
Toivon että elämästäsi tulee täyttä helvettiä.
tekstiä naisen kirjoittamaksi.
Korjattu versio:
"Hän herätti minussa naisen joka oli ollut jo kauan kateissa. Työn sekä tiiviin ja rutinoituneen perhe-elämän tiimellyksessä en ehtinyt ajatella itseäni niinkään naisena vaan lähinnä kotiapulaisena. Tämä mies osui herkkään kohtaani. Hän ihaili iloisuuttani ja kehui minua kauniiksi. Voi kuinka ne sanat hivelivät itsetuntoani."
Olisi kannattanut ehkä laittaa tuonne otsikon "Uskottomuus" alle tämä roska.
Kuulostat joltain TV-shopin mainokselta jossa kehutaan kuinka pettäminen parantaa avioliiton ja kaikki ongelmat.
Kuten arvelinkin alussa ethän sinä oikea mies olekaan.
Ei olisi enää paremmin voinut sanoa.
Tänne pitää moisella tulla kehumaan.
Todellakin, munaton k*sipää.
Kaukana miehestä.
tekstiä, ja kaiken lisäksi tämä "uskottomuuden ylistys" on väärällä palstallakin.
vaimollasi on oikeus tietää, hänellä on oikeus tehdä päätöksensä elääkö tuollaisen ns. miehen kanssa, nyt hän elää valheessa, koska ei tiedä tosiasioita.