Vuosipäivä

Huomenna tulee vuosi siitä kun mies sananmukaisesti katosi meidän elämästämme. Viikkoon ei tiedetty missä oli, mutta löytyihän se lopulta, joskin uuden morsiammen luota. Vitutusta on riittänyt siitä asti, kihloissakin hän jo on. Ainut pahajuttu, että nyt ei enää lapset sovikkaan elämään vaikka tapaamiset on sovittukin. Hän jaksaa esittää edelleen hyvää isukkia, mutta lapset eivät nyt oikein mahdu hänen ja morsmaikun elämään. Ed tapaamisesta kuukausi. Mies 40 ja lapset ovat vain sivuseikka, häiriötekijä. Ompa kiva selitellä lapsille, että kyllä se isukki teistä tykkää, mutta nyt on vaan niin kiirus ettei ehdi teitä tavata. Olen ehdottanut että kävisi edes moikkaamassa, mutta ei kuulemma kiinosta. Miksi minun pitää tukea olemattomia tapaamisia, jos toinen ei ole niistä edes kiinnostunut. Oma eroprosessikin on vielä aivan kesken, ja inhimillisyys edes lasten asioissa helpottaisi. Pitääkö minun ajatella, että isälle on todellakin uusi suhde tärkeämpi kuin lapset, jotka nielevät pettymyksen kyyneleitä.
2556
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

sellaista se elämä on. Kannattaisi miettä kahteen kertaan millaiselle miehelle niitä pentuja vääntää...

Äänestä
  • Mistä tietää millainen mies on? Yleensä totuus alkaa valkenemaan liian myöhään ja silloin on myöhäistä katua. Miksi nyky-yhteiskunta palkitsee arvoja, jotka eivät ole palkitsemisen arvoisia. Uskottomuus, väkivalta tuntuvat olevan asioita joita silitellään, mutta uhrit ovat sitten niitä joiden pitää vaan olla hiljaa ja niellä kaikki

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


huomista ei enää ole kirjoitti:

Huomenna tulee vuosi siitä kun mies sananmukaisesti katosi meidän elämästämme. Viikkoon ei tiedetty missä oli, mutta löytyihän se lopulta, joskin uuden morsiammen luota. Vitutusta on riittänyt siitä asti, kihloissakin hän jo on. Ainut pahajuttu, että nyt ei enää lapset sovikkaan elämään vaikka tapaamiset on sovittukin. Hän jaksaa esittää edelleen hyvää isukkia, mutta lapset eivät nyt oikein mahdu hänen ja morsmaikun elämään. Ed tapaamisesta kuukausi. Mies 40 ja lapset ovat vain sivuseikka, häiriötekijä. Ompa kiva selitellä lapsille, että kyllä se isukki teistä tykkää, mutta nyt on vaan niin kiirus ettei ehdi teitä tavata. Olen ehdottanut että kävisi edes moikkaamassa, mutta ei kuulemma kiinosta. Miksi minun pitää tukea olemattomia tapaamisia, jos toinen ei ole niistä edes kiinnostunut. Oma eroprosessikin on vielä aivan kesken, ja inhimillisyys edes lasten asioissa helpottaisi. Pitääkö minun ajatella, että isälle on todellakin uusi suhde tärkeämpi kuin lapset, jotka nielevät pettymyksen kyyneleitä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu