:`( aina ei voi voittaa niin sanotusti. Ei edes joka neljäs vuosi. Toiset ihmiset vaan jää mieleen ja toiset ei. Toisten kanssa ei koskaan synny mitään vaikka kuinka itse tahtoisi niin.
Ihan alkoi
itkettämään
7973
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pahoittelen.
Ehkä kuitenkin eniten harmittaa ne tapaukset joissa kaikki tähdetkin ovat kohdallaan, tavataan hyvässä ilmapiirissä, on yhteisiä asioita, tullaan toimeen, on kemiaa jne. mutta sitten aivan kuin todellisuudessa olisi joku virhe kun asiat eivät kuitenkaan loksahda kohdalleen jostakin syystä.
Sitä tuntee olevansa vallan epäonnistunut silloin vaikka parhaansa teki.
Niinhän ne sanovat että rakkaus on mahdoton yhtälö joillekin, aika, paikka tai henkilö ovat vääriä joka kerta.
*rutiste*
Sanoppa muuta, mistä se johtuu, että kun tapaa sen jonka kanssa tuntee heti että tahtoo olla aina, muuttaa tietysti pois niin kauas että tapaaminen on mahdotonta. Ihastus oli molemminpuolinen ja voimakas ja nyt molemmilla on pala kurkussa. Minun elämäni oli tässä. En tule koskaan enää löytämään samanlaista naista...Ensimmäisen kerran elämässäni sen naisen vieressä tunsin, että vaikka elämä päättyisi tähän ja nyt niin olisin onnellinen.
Juhannusaattona näin hänet sattumalta,mutta kun hän on vain torjunut,niin juhannukseni oli taas pilalla.
Elämä on ??
täytyy muistaa että jos kemiaa jonkun kanssa oli, niin sitä voi olla joskun myöhemminkin hänen kanssaan, ehkä aika vain oli väärä. Se on myöhemmin.
toden sanoo. Kemiaa oli mut kun toinen haluaa jatkuvasti katsoa, jospa löytyisi jotakin mielenkiintoisempaa kuitenkin. Minäkin katselen sitten ja jos ei löydy mitään niin voisin taas mennä yhteen sen levottoman sielun kanssa. Tällaista on elämä eikä se helpota edes vanhemmiten.
Itselläni ei koskaan ole ollut moista syytä itkuun, enkä tiedä kumpi on surullisempi tapaus.
Olen jotenkin kai syntynyt vajaana.