Heippa vaan,mutta naiset pettävät pihdatessaan!
Pettävät sen sanattoman sopimuksen että pari kertaa viikossa täytyisi rakastella jotta avioliitto pysyisi elämisen arvoisena,tulehduttavat parisuhteen ja vanhempien suhdehan on lapsien koti!
Vanhempina olette lapsillenne niin ikään sanattomasti luvanneet olla aina läsnä ja miksi sitten niin moni nainen alkaa syömään tätä sopimusta tekemällä seksistä kauppatavaraa mille ei tunnu löytyvän "pitävää hintaa"!!
Pettävät sen sanattoman sopimuksen että pari kertaa viikossa täytyisi rakastella jotta avioliitto pysyisi elämisen arvoisena,tulehduttavat parisuhteen ja vanhempien suhdehan on lapsien koti!
Vanhempina olette lapsillenne niin ikään sanattomasti luvanneet olla aina läsnä ja miksi sitten niin moni nainen alkaa syömään tätä sopimusta tekemällä seksistä kauppatavaraa mille ei tunnu löytyvän "pitävää hintaa"!!
Vastaukset 102
Vanhimmat
niin naivi näitten mielipiteitteni kanssa, mutta jos parisuhteessa puolin sekä toisin pidetään kiinni siitä mitä on toisilleen luvattu niin mitään pihtaamista ei pitäisi olla eikä varsinkaan siitä kauppaa käydä.
Joten jos omalta puoleltasi olet pitänyt kiinni lupaamisistasi asioista ja niistä yhteisistä haaveista teet totta alkuperäisen sopimuksen mukaan...olen samaa mieltä,
pihtaaminen on pettämistä.
En minä naismisiin mennessäni tehnyt mitään sopimusta siitä että halut pysyisivät aina samoina, että en olisi väsynyt, sairas tai vittuuntunut.
Pakonomainen seksi ei tee hyvää. Onko kenestäkään hienoa että "rakastellaan" kyllä kaksi kertaa viikossa mutta partneri ei sitä halua, vaan "antaa" velvollisuudesta? *puistatus* ei kuulu tasa-arvoiseen parisuhteeseen.
Ihmiset muuttuvat ja tilanteet muuttuvta. Joskus tulee huonoja kausia, ja joskus loistavia. Se on elämää, eikä sitä vastaan auta kitistä vaan tehdä parhaansa.
***
ns sopimusta mut eikös ois jotaa puhuttavaa jo ennen ku on ns. "vittuuntunut" ja itse ainakin ymmärrän oikeen hyvin ettei aina jaksa vitsi tms, mut miks se on nii vaikeeta suoraan sanoa??? jonkun mutkan tai muun kautata se tulee esille,
on suotavampi tapa käsitellä asioita kuin suora toiminta. Mutta jos ei tee seksiä mieli, ei sitä ole inhimillistä toiselta vaatiakaan. Se on alentavaa.
Joskus asioista on vaieka puhua suoraan, ja etenkin jos toinen puolisoista tutee vaikkapa ettei häntä suhteessa kuunnella tai oteta huomioon, puhuminen aloittaminen on aina vain vaikeampaa. Mutta jonkun pitää se keskustelu avata heti kun huomataan että jotain on vialla, syyttely ja marmatus ei auta tilannetta yhtään.
***
..täytyy vain tahtoa tehdä jotain,ei kenenkään liitolle tee hyvää pitää kiinni siitä väsymyksestä ja vitutukssta vuositolkulla.
sinulla asioista puhumisen puolesta:
"Toki puhuminen on suotavampi tapa käsitellä asioita kuin suora toiminta. Mutta jos ei tee seksiä mieli, ei sitä ole inhimillistä toiselta vaatiakaan. Se on alentavaa."
Tästä nyt kuvastui asenteesi että puhutaan mitä puhutaan mutta istumpa "pankin" päällä,thats´it!
Ei kai siinä mitään alentavaa ole jos hiljentyneestä seksielämästä puolisolleen puhuu?
Ei, tosiaan puhumisessa ei ole mitään alentavaa. Mutta alentavaa olisi vaatia suoraan "aviollisten velvollisuuksien" täyttöä, teki mieli tai ei.
***
Liitolle ei tosiaan tee hyvää pitää kiinni vitutuksesta ja väsymyksestä vuositolkulla. Ei myöskään tee yksilölle hyvää olla väsynyt ja vittuuntunut vuositolkulla. Herää kysymys, miksi lepoa tai lomaa ei löydy? Miksi joku on väsynyt ja vittuuntunut? Pieniä lapsia? Liikaa työtä? Paineita? Stressiä? Mitä noille asioille voisi tehdä jotta väsymys poistuisi ja vitutus laantuisi? Kaipaako tuö puoliso huomiota tai ymmärrystä? Omaa aikaa? Mitä?
Uskallan väittää että harvempi pitää tahallaan kiinni vsymyksestä ja vitutuksesta, useampi tahtoisi niistä kyllä ihan vapaaehtoisesti eroon.
***
http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2005-11-12,104:10:339458,1:0:0:0:0:0:
Kyllä kai naisellakin on velvollisuus ymmärtää avioiduttuaan ja lapsia tehdessään, että siihen paljon kaivattuun omaan elämään kuuluu nyt myös mies ja lapset!
..pyydät poikaa nostamaan kissan pöydälle:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=708&posting=22000000036014106
Vaimon on siis ymmärrettävä se, että perheeseen kuuluu mies ja lapset. Eikös sama asia pitäisi myös miehen ymmärtää? Valitettavasti aina ei mies sitä ymmärrä. Ainakaan meillä mies ei ymmärtänyt sitä, että kun perheessä on lapsia niin on myös kotitöitä ja kaikkea muutakin tekemistä aivan erilailla kuin kahden aikuisen taloudessa. Ehkä olin huono vaimo kun en jaksanut jakaa aikaani tasapuolisesti miehelle, lapsille, kotitöille ja ansiotyölle. Meillä miehen elämä ei muuttunut ollenkaan lasten synnyttyä, eli harrastukset ja menot jatkuivat entiseen malliin eikä miestä juuri kotona näkynyt. Joten naamani oli varmaan välillä hyvinkin ruttuinen enkä jaksanut olla miehelle ystävällinen ja "tarjota" seksiä aina silloin kun mies kotona pistäytyi.
Siinä miehesi teki väärin,nimittäin miehen kuuluu osallistua myös kotitöihin ja lasten hoitoon!
Isyys on ansaittava lapsen syntymästä!
Vaan nämä asiat eivät kuitenkaan monelle naiselle riitäkään,ei riittänyt meilläkään!
mitä ihemttät arkoitat. Puhuminen EI ole alentavaa vaan tapa löytää ratkaisu ongelmaan, vaatiminen ON alentavaa. NIin sanoin, ja niin snaoin linkittämässäsi viestissäkin.
Yritä selittää missä näet ristiriidan, koska minä en sitä löydä?
***
Niin, siihen elämään KUULUU ne mies ja lapset, oma elämä on siinä myös. nainen ei hylkää itseään ja muutu toisten toiveta toteuttavaksi kuoreksi aivoituessaan tai synnyttäessään vaikka kieltämättä joskus tuntuu että joidenkin mielestä niin pitäisi käydä.
Yksi ääripää on vian oman itsen toteuttaminen, toinen vain miehen ja lasten miellyttäminen tuntui itsetstä miltä tahansa. Se realistinen elämä on siinä vlissä, se missä otetaan huomion sekä muut että oma itse.
Avioliittolupaus EI ole uhrautumislupaus, vaan sopimus yhteisestä elämästä. Yhteisestä.
***
...on selkeästi eri sävy mitä tulee avioseksttömyyden ja seurusteluseksittömyyden välillä!
Katsos Tristar,olemme asioista samaakin mieltä!
"Avioliittolupaus EI ole uhrautumislupaus, vaan sopimus yhteisestä elämästä. Yhteisestä."
Jos niissä ero on, voisitko valaista minua siitä? EN ole itse huomannut. Parisuhteita ne ovat molemmat, toisessa on allekirjoitettu avioliittosopimus, toisessa ei.
***
...huomanntu että olisimme eri mieltä, väitteitä minun näkemyksistäni olet kyllä latonut mutten tunnista niistä yhtäkään omakseni. Onko mahdollista että olet ymmärtänyt jotain sanomaani tavalla jolla sitä ei ole tarkoitus ymmärtää?
***
Kukapa siitä haluaisi pitää kiinni mutta olisipa se kristallipallo mistä katsoa tulevaisuuteen? Tänä päivänä taitavat vaan naiset parisuhteissansa kärsiä miehiä enemmän seksinpuutteesta? Mistähän se johtuu?
Mielestäni kuitenkin jos kumppanini harrastaisi kanssani velvollisuudesta seksiä pitäisin sitä pettämisenä. haluttomuus on yhteinen ongelma ei vaan toisen vika. Naisen halu lähtee päästä ja tunteesta olevansa arvostettu, rakastettu ja viehättävä. miehen halut herää pelkästä paljaan perseen näkemisestä?
Onko naisen saatava tuo fiilis mielikuvituksesta?
Joo..joskus on sitä käytettävä mutta kieltämättä kumppanin osuus on merkittävä.
Mitkä sitten vievät naisen halut pois?
Listaan jotakin.
- väsymys kotitöistä, töistä, lastenhoidosta
- turhautuminen ja arkinen elämä (sille voi itse tehdä jotakin)
- hellyyden puute
- yhteisen ajan puut josta seurauksena pikaseksi silloin kun kerkiää ja siitä tulee ahdistavaa pitemmän päälle kun ei koskaan kerkiä lämpiään.
- riittämättömyyden tunne
- miehen pornonkatselu aiheuttaa sitä ikävä kyllä
tässä jotain
...jatkossa että aviomiehesi näkee sitä pehvaa ja paljasta pintaa muutenkin kuin pornoleffasta!
Meillä toimii tämä puoli ihan hyvin. Saan päivittäin niin monta halausta ja pusua että se pitää minun mieleni lämpimänä. Meillä on uusioliitto jossa on myös selkeät roolijaot eikä lastenhoidoista tarvitse kiistellä vaikka lapsia on yhteensä viisi. Mies on läsnä ja teemme töitäkin yhdessä suht hienoissa puitteissa. Rahaa on niukasti mutta rakkautta sitäkin enemmän. En halua mieheltäni sormusta koska useat miehet ajattelevat sen takaavan jokapäiväisen seksin.
Miehet myös kuvittelevat sen sormuksen ostamisen riittävän huomionosoitukseksi loppuelämäksi. Minä en tarvitse sitä mutta tarvitsen päivittäisen annoksen hellyyttä ja humiota. Mies näkee paljaan pyllyni ihan niin usein kun haluaa. Minä haluaisin vähän useimminkin näytellä sitä.
"En halua mieheltäni sormusta koska useat miehet ajattelevat sen takaavan jokapäiväisen seksin."
Etkö sinä itsekin eronneena ole huomannut, että seksi käytännössä loppuu (syystä tai toisesta)sormuksien ostamiseen?
Olethan sinä, vaikka et sitä välttämättä tiedostkaan, koska et (enää) halua uutta sormusta!
Joo loppui se siihen kun mies tuli vieraaksi minulle.
Oli niin paljon poissa että väkisinkin vieraannuttiin. Sitä en enään halua sillä läheisyys syntyy yhdessäolemisesta ja puhumisesta. En voisi haluta seksiä ilman sitä läheisyyden tunnetta.
Sormusta minulla ei ole koskaan ollut.
...en ota kantaa onko se pettämistä, mutta toisen halujen ja tarpeiden aliarvioimista se on...ja samalla omiensakin.
Tänään tapasimme sattumalta ikivanhan tuttavamme ABC:llä juhanustunnelmissa vaimonsa kanssa ja ensimmäinen kysymys oli, että mitä pitäisi tehdä kun ei oo saanut 4 viikkoon.
Meillä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut ongelmia mutta pihtaamaan ei kumpikaan ole alkanut. (Olimme itseasiassa harrastaneet hommaa juuri ennen kuin tapasimme tuttavapariskunnan..)
Mietin ja siitä puhuttiinkin, että jos pihtaamaan aletaan niin silloin ei suhteessa ole mikään kuin pitää...tai sitten se mies ei ole koskaan ollut siinä kunnossa että olisi ollut haluttava ja pystyvä! Naisen seksihän alkaa keittiöstä; aamusuukko niskaan ym. yllätykset ja hellyydenosoitukset pitkin päivää takaa, ettei pihtarista ole tietoakaan ;-)
mennä,,, apropoo,, mut eikös se pitäs olla toisinkin päin sama juttu,,?? ku siit tasa-arvosta nykyää nii höpistää.. eikös miehenki niskaa vois joskus-)))
..meillä se on molemminpuolista yllätystä...ollaankin vasta oltu yhdessä 33 vuotta ;-)
se noin 1 promille pariskunnista ku se noin menee,, jos menee-))
me sitten taidetaan olla se onnellinen promille ;-) Wau, siltä se tuntuukin! Suhdetta pitää hoitaa ihan muuten kuin pihtaamalla.....
nainen,, miks ei mieskin tajuis,,,tosin taitaa kysymys olla enemmänkin naisen sellaisesta-))
Heips! Kyllä olen kanssasi samaa mieltä. Mieheni ei halua rakastella ja kyllä se tekee elämästä tosi tukalaa ja romuttaa itsetunnon. Pettää ei sais mutta kyllä hyljeksiminen on yleensä se syy joka johtaa pettämiseen. Naisena olen tuntenut itseni jotenkin huonoksi kun minullakin ne luonnolliset tarpeet on. Elämä tuntuu olevan tosi vaikeaa lähes kaikille.
Eihän nautinnosta kukaan kieltäydy..! --mutta jos seksistä avioliitossa tulee miehen runkkaamisen korvike -sellasta puuduttavaa läsnäolotonta nylkytystä, niin mies on pettänyt sanattoman sopimuksen säännöllisestä eroottisestA kohtaamisesta ja tuon kokemuksen jakamisesta.. huorat on pelkästään pussien tyhjennystä varten.
kun miun miehellä on tapana vaan sanoa
nyt tekee mieli mitäs tehdään.
Joskus olen koittanu sitä sanoa että
ei vaan minun tee nin vastaus oli naisen kuuluukin uhrautua joskus.
No entäs miehen?
Koitin sitten itse miehen konstia, nyt tekee mieli
jne..
Ja eikös se voisi uhrautua hetkeksi?
Ei voinut!
ne ovat ainoa mahdollisuus kokea inhimillistä lämpöä,kun se oma "rakas" pönöttää TV:n ääressä niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin!
"huorat on pelkästään pussien tyhjennystä varten."
on miehen puolelta juuri tuota,metsä katsos vastaa niin kuin sinne huudetaan!
...suomi-rouva meni alttarille naama väärässä ja kaukosäädin kourassa?
Kuinkahan moni avio/avo puoliso tässäkin maassa joutuu turvautumaan kotitarve-prostituutioon pitääkseen parisuhteensa edes jotenkin raiteillaan? Mikäli seksistä parisuhteessa tulee `miehen runkkaamisen korvike´ ollaan pahasti hakoteillä. HYI ME MIEHET!
Tietysti me ihmiset olemme toiveinemme hyvinkin erilaisia, mutta tuollaista puuduttavaa nylkytystä ei kenenkään tarvitse hyväksyä. Reilusti vaan puhetta peliin. Ja mieluummin rakentavalla asenteella. On sitten täysin kumppanista kiinni meneekö viesti perille.
Aina kannattaa yrittää.
olettaa: seppo
Näin on käynyt meilläkin, syy oli jotta olin just r....nu. Jos aviovaimo haluaa seksiä, ei sitä pidä pyytää. Jos tuntee miehensä niin varmasti tietää miten mies syttyy ja silloin ei tarvi uhrautua vaan olla semmonen että mies kuolaa perään! Silloin ei tarvi naisen ruikuttaa, eikä kummankaan uhrautua.
Pihtari onkin avioliitossa mies. Ei anna vaimolleen kuin 1-2 kertaa kuukaudessa?
Onko hän avionrikkoja?
Samalla lailla se toimii toisinkin päin!
on sopeuduttava tippaleipäaivon maailman, mikäli mielii onnelisesti tippaleipäaivon kanssa elellä:-)
Tippaleivästä ei saa mitenkään suoraa putkea, mutta suorasta putkesta tippaleipää kylläkin.
Seksin ei pidä olla kauppatavaraa, mutta sellaisen siitä kuitenkin haluat asenteella että jos et anna päivänä X ja Y - jätän sinut (ja lapset?). Tuolla ei ole mitään tekemistä toisen ihmisen kunnioittamisen ja rakastamisen kanssa, tiedätkö edes mistä rakkaudessa tulisi olla kyse? Ei ainakaan siitä, että puoliso on oikein raiskata pari kertaa viikossa tai muuten käyttää tätä hyväksi tyydyttääkseen omat halunsa, kuulostaa melko lailla äärimuslimin/kristityn ajatusmaailmalta.
Jospa muistaisit mainita näistä "sanattomista sopimuksista" tulevalle puolisollesikin, niin tietää mihin soppaan on lusikkaansa laittamassa. Itse kierrän kaukaa.
mainita naimisiin mennessänne että pidätte naamaa norsun veellä ja kinttuja ristissä tulevaisuudessa jookos?
Väitän että 90%:ssa avioliitoista naiset ovat tehneet seksistä kauppatavaraa ja panttina p-pelissä on lapset!
Tällä ukolla on takana lukuisia pitkiä suhteita ja yksi avioliitto.
Koskaan ei kukaan ole pihdannut, paitsi se ainoa vaimo!
Nykyinen kumppanini on kuin herran enkeli häneen verrattuna.
Seksiä tulee jos vain haluan, vaikka selvästikin joskus siihen ryhtyminen teettää työtä.
Silloin vähän hävettää, mutta ei sitä oikein puuhunkaan voi mennä, kun on antanut ymmärtää toisen olevan haluttava.
Sama pätee myös toisin päin.
Silloin on pokassa pitelemistä ettei vanhan kalun väsyneisyys pääse paljastumaan.
Aina näistä on kuitenkin selvitty ja useimmiten minusta tuntuu kaikkein nautinnollisimmalta mitä suuremman työn sen eteen joutuu/saa tehdä!
Velvollisuusseksi on siis jopa parempaa kuin tavallinen!
Kyllä sen siinä homman aikana kumpikin huomaa, että siihen suostuttiin velvollisuudesta ja rakkaudesta, eikä sekään tunnu lainkaan pahalta!
Pihtari ei ehkä rakasta tarpeeksi?
Tässä viestissä tuli se tärkeä pointti esille; kun toinen on haluttava niin seksi toimii. Naisen pitää saada tuntea olevansa haluttava ja tärkeä puolisolleen. Kun nämä asiat puoliso muistaa, näyttää arjen kiireen keskellä miten rakas, tärkeä ja haluttava puoliso on, niin eipä tule mieleenkään "pihdata" seksiä. Sitä jopa pyytää! Mutta kun huomaat olevasi kodinkone tai huonekalu jolle ei osoiteta muuta huomiota kuin joskus sängyssä kysymys: miten olisi, niin eipä siinä himot ja halut oikein hyrrää. Pihtari varmaan rakastaa mutta minä olen miettinyt sitä, että se puoliso ei varmaan rakasta. Kyllä parisuhteeseen kuuluu niin paljon ja kun se kaikki muu toimii ja on kunnossa, niin silloin myös seksi toimii.
kyllä minä jo ehdin hekottaakin tässä itsekseni että pihtari ei rakasta... näin, (hypoteettinen tilanne seuraavassa) kun lösähdät sohvalle saatuasi lapset nukkumaan ja siivottuasi niiden jälkiä aamusta iltaan saakka, olet vihainen, kuolemanväsynyt ja nuhakin on tulossa taas, mutta ei auta, istut kirjoittamaan seuraavan päivän kuappalistaa ja tunnet jo etukäteen pakokauhua kaupassa käymisestä lasten kanssa, siinä hikoillessasi mies paukkaa baarin kautta töistä kotiin ja ilmoittaa heti ulko-ovella että akka, pylly pystyyn, mua haluttaa.
Ei varmasti rakastakaan juuri silloin :D
***
Samaa väsymyksen virttä ne rouvat tuppaavat veisaamaan, vaikka se mies käy myös töissä,leikkii ja touhuaa lasten kanssa, vie pyykit automaattipesukoneeseen ja sieltä kuivausrumpuun, tyhjentää astianpesukoneen ja jopa ruoanlaiton jälkeen siivoaa keittiön ja iltasella käy lasten kanssa kaupassa.Tästä huolimatta ei frouvilla ole "omaa elämää" ja "omaa aikaa" ja ja ja ja ja ja ja..........
Tämä ei ole kuitenkaan mikään hypoteesi, vaan täyttä totta useimmissa tämän päivän suomalaisperheissä!
Onko tuollaisia miehiä todella olemassa ihan elävässä elämässä? Minä en ole sellaiseen törmännyt. Ilmeisesti olen jo niin vanhaa ikäluokkaa, että minut on opetettu siihen että on tasan tarkasti akkojen työt ja niitä ei miehet tee. Sama oli opetettu myös ex-miehelleni ja eipä hän kotitöihin ja lastenhoitoon osallistunut. Jos halusin jonnekin lähteä niin oli hommattava lapsenvahti tai laitettava lapset nukkumaan jotta mies pärjäisi heidän kanssaan. Pidin tätä kuitenkin ihan normaalielämänä, joskin aika rankkana. Se täytyy kyllä myöntää! Se seksi jäi sitten vähemmälle mutta onneksi mies löysi sitä muualta. Nyt ei ole sitten lapset rasitteena vaan uudella onnella jää aikaa miehen huomioimiseen ihan eritavalla kuin minulla.
Onhan tuota askarta jonnin verran.
Minä asun "yksin" eron jälkeen omakotitalossamme, tosin lapset ovat minulla n. viisi päivää viikossa.
Puuhaa riittää myös vanhempien ja naisystävän asunnoissa, sekä mökillä. Neljät nurmikot, pari hehtaaria, koneita, autoja ja milloin mitäkin digiboksia simahtelee tämän tuosta myös ystävillä, enkä minä osaa sanoa ei.
Olen kuulemma talousnerokin, ja sekin poikii pientä puuhaa erilaisten korko ja hintavertailujen muodossa.
Tietty ne löytämäni edulliset koneet täytyy vielä käydä ostamassa, kuljettaa, asentaa ja opettaa käyttämään.
Vanhat voi kätevästi lähtiessä viedä kierrätykseen.
Minä en osaa erottaa mikä on akkojen työtä, mutta toisinaan tuntuu, että joihinkin hommiin alan olla liian vanha!
En onneksi sentään seksiin!
Niin kiireinen ja väsynyt ei mies saa koskaan olla, että rakas joutuisi puutetta kärsimään!
Jos ja kun hän vähänkään siihen suuntaan vihjaisee, niin muu maailma pysähtyy odottamaan.
Ihan antoisaa tämä eronneen miehen elämä on, kun on pahimmasta päästy yli.
Aikaakin tuntuu olevan ihan toiseen malliin kun ei tarvitse kysellä mitä saan tehdä ja minne mennä.
Enpä ennen tajunnut, että ex oli aikavaraskin kaiken muun lisäksi!
Nyt tämä gubbe joutaa nukkumaan kun sai viemäröintisuunnitelman tehtyä ja metsästettyä edulliset tarvikkeet.
Toivottavasti tulee kuivemmat kelit lapiohommien ajaksi!
on minulla sitten hyvä tuuri käynyt kun en ole moisiin perheisiin ikinä törmännyt.
Meillä mies tekee myös kotitöitä, kuten minäkin. Sinun on myös hyvä ymmärtää että ei väsymys joka naista joskus vaivaa, ei tule fyysisen työn määrästä, vaan stressistä. Esimerkiksi lasten hoitaminen. Ei mitään työtä, vaan sohvalla lekottelua? Jatkuva paine, jatkuva velvollisuus, hypätä ratkomaan riitaa, antamaan lelu leikkimään, lukemaan, maitoa, mehua, äsyneenä kiukkuava lapsi, ulos, kauppaan, pyykit kun molemmat kakarat roikkuvat kuntuissa kiinni kirjaimellisesti, laittaa kolme lämmintä ateriaa päivässä kun se samainen kintuissa roikkuminen jatkuu, tällä kertaa huudon kera... se että et ole hetkeäkään yksin, et rauhassa, et vapaalla. Viikkoja putkessa.
Kyllä se väsyttää, usko tai älä, vaikka ei moppaamaan ehtisikään.
hassu juttu tässä on se että kun mies tulee kotiin , lapset ovat kuin herran enkelit. Isi saa kokata rauhassa, saa ripustaa pyykit ilman hyeenoja, jopa istahtaa sohvalle itsekseen. Avata television, katsoa sieltä mitä haluaa. En min yhtään ihmettele että se saa aikaiseksi niin paljon kun on kotona, sillä ei ole kirkuvia nilkkapainoja matkassa.
Ah kun helpotti. Tässä on taas kaksi kirkuvaa koko päivän riekkunut kun ulkona sataa, hermoromahdun alkaa tuntua hyvältä vaihtoehdolta. Ja tänään en ole kuin tiskannut kerran ja olen väsynyt silti. Miten ihmeessä?
Menipä omakohtaiseksi.
***
....isitteleekin ihan kyllästymiseen asti ja pitää vielä muistaa että tulee aika kun antavat vanhempien olla liiankin rauhassa!
Nyt miehen ohje tuohon huushollaamiseen:
-Kannattaa hankkia automaattipesukone,on nimittäin melko helppoa pestä pyykit sellaisella.Toimii siten että pyykit laitetaan koneeseen ja pesuaine myös,kytketään laite toimimaan ja noin reilun tunnin kuluttua kone on itsekseen pessyt pyykin jonka jälkeen kone voidaan tyhjentää ja laittaa pyykin joko narulle kuivumaan tai kuivausrumpuun.Varsinaista ihmisen tekemää työtä tähän tarvitaan n.15 minuuttia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pesukone
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuivausrumpu
-Ei tarvitse tehdä kolmea ateriaa päivässä,ruokaa voi lämmittää mikroaaltouunissa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikroaaltouuni
...mitenhän minä jaksoin kolmen lapsen kanssa tehdä kaikki kotityöt enkä ehtinyt stressaantuakaan...saati sitten pihtaamaan alkaa...no kai meitä on niin moneksi...
Kaikkea hyvää teille työn raskaan raatajat :-) Kyllä se siitä kirkastuu kun ukko alkaa kyllästyä jatkuvaan narinaan ja katoaa; saatte sitten tehdä ne miehenkin työt (joita se ei varmaankaan edes tehnyt vaan nekin kaikki piti teidän tehdä)....
Niinhän se ukko katosi mutta näköjään ilman häntäkin tulen toimeen. Nurmikon olen oppinut leikkamaan ja lumityötkin sujuvat, joten ei tässä hätää ole.
Ehkä sinä olet saanut mieheltäsi huomiota ja saanut tuntea olevasi nainen etkä vain pelkkä kodinkone. Pieni huomio edes silloin tällöin antaa uskomattoman paljon voimia. Mutta kun sitä huomiota ei saa vuosikymmeniin niin jossain vaiheessa alkaa "stressaamaan". Yhteisiä vuosia takana ex:n kanssa 28 eikä yhtään lahjaa eikä mitään muistamista. Ehkä olen tyhmä kun tällaista ajattelen mutta olisi joskus ollut kiva saada esim. joulu-, synttäri- tai hääpäivälahja. Tai kukkia sairaalaan lasten synnyttyä. Puhumattakaan siitä, että mies olisi ollut synnytyksessä mukana. Koskaan ei mitään!
...miten ihmeessä elit noinkin kauan moisen moukan kanssa,,,?
Todellakin sain (JA SAAN) huomiota mieheltäni.
Kotityöt tekee se kumpi ehtii tai on vähemmän väsynyt työpäivän päälle. Ruokaa tehdään yhdessä tai erikseen ja jäljet siivotaan yhdessä. Lapsetkin tuli siinä sivussa hoidettua (ovat nyt aikuisina onnellisia siitä, että saivat kaiken vanhempiensa rakkauden rajoineen ja kieltoineen)
Ehkä minun ei pitäisi näillä palstoilla kirjoittaa, kun olen liian onnekas liitossani...
Aina kannattaa kirjoittaa ja varsinkin noita onnellisia juttuja on mukava lukea. En minä osannut kuvitella parempaa elämää vaan minusta se oli ihan "normaalia" perhe-elämää. Toki joskus mietin miten toiset naiset saavat esim. äitienpäivänä mieheltään huomionosoituksia ja aamukahvit sänkyyn tarjoiltuna yms. Ex-mieheni sanoi aina, etten ole hänen äitinsä joten turha odottaa mitään. Kahtena äitienpäivänä olen nyt saanut aamukahvit valmiina kun esikoinen on sen verran iso, että osaa kahvit keittää.
Tuo huomion saaminen puolisolta on avioliitossa tärkeää. En minäkään jaksanut enää viimeisinä vuosina kovin paljon huomiota miehelleni antaa koska se oli ollut iät ja ajat niin yksipuolista. Se olikin sitten se "viimeinen pisara" ja hän etsi huomiota muualta. Tuntuihan se pahalta mutta nyt nautin elämästäni lasten kanssa. Uuteen suhteeseen en varmaan koskaan ole valmis mutta viis siitä. Enhän enää edes "kelpaa" kenellekään. Ikää, kiloja ja lapsia liikaa.
Noin fiksu nainen nappaa kenet haluaa...jos itse haluaa...
Ongelmahan on eron jälkeen vain sinun päässäsi. Nostahan nyt vain nokka ylös ja ala katselemaan uutta elämän sulostuttajaa.
Uskon että vahvana naisena pärjäät yksinkin, mutta ajattelehan; jossakin voi olla vielä joku joka arvostaa ja huomioi sinua sellaisena kuin olet ja sen olet totisesti ansainnut.
No meni ohi aiheen, mutta halusin vastata...
Jos sinun pyykinpesusi rajoittuu koneen käynnistämiseen, onnea. Meillä ne joutuu myös lajittelemaan, joskus käsittelemään tahrat enne pesua, ja pesuohjelman päätyttyä ripustamaan kuivumaan (kuivausrumpu on haave vain, kallis ja energiasyöppö), ottamaan alas kuivina, viikkaamaan/silittämään ja ripustamaan kaappeihin.
"Varsinaista ihmisen tekemää työtä tähän tarvitaan n.15 minuuttia. "
Kyllä, jso peset yhden ihmisen pyykit, omistat kuivausrummun etkä ole niin turhantarkka siitä mihin ne puhtaat tunget. Ei onnistu lapsiperheessä, sori.
Ja mikrouuni!! Mikä ihime uusavuton nölli sinä olet?? Kunnon ruokaa lapsille, syö sinä mikropitsoja niin paljon kuin sielusi sietää. Meiltä tulee terveitä kakaroita puhtaissa vaatteissa. Piste.
***
Siksipä ei työstä naristakaan miehelle,vaan täällä :D
Vinkkinä vaan.
***
Yleensä kun tämä uusavuton mikropizzanölli tekee
ruokaa niin teen sitä useamman kuin kerta-aterian ja sitä voi sitten siinä mikroaaltouunissa lämmittää ja ruokia voi pakastaakin!
Ei meillä kukaan kulje likaisissa vaikka käytänkin korkeintaan 15 minuuttia/vaatehuoltokerta!
Kuivausrumpu ei ole kallis,299 € voisin luvata.Energiasyöppöydestä en osaa sanoamitään,sähkölaskun olen saanut maksettua.
Mulla muuten ei ole kakaroita, vaan ihan tavallisia lapsia!
...olisi kai frouvilla paikallaan narista peilin edessä!
sen narinan kun hoitaa pois päiväjärjestyksestä jossain muualla, kunnon lenkillä tai vaikka paiskaamalla pari lautasta seinään (tottakai sitten saa itse korjata jäljet, se varjopuoli siinä on), ei tarvitse tuottaa itselleen tai muille enää pahaa mieltä. Peilin edessä nariseminen voisi masentaa entisetsään :D
Sori, mutta jos liitossa on ongelmia tai nainen on uupunut, se ei korjaannu syyttelemällä.
***
kuten edellisestä nilkassaroikkumisviestistä näet. Tänään ne ovat olleet uskomattoman kiltisti, ja pyykkiäkin on saatutehtyä motna koneellista!
Ympäristötietoisena ja pihinä ihmisenä en kuivausrumpua ottaisi. Se kätevyys ei paikkaa sitä rahallista menetystä ja jos realistisia ollaan, ei tuota tilaakaan juuri moiselle vehkeelle ole.
Pakastintilaa teillä mahtaa sitten olla enemmänkin. Meillä sen vievät jo lihat ja leivät ja viimesyksyn marjojakin taitaa vielä olla. Ja lasten jäätelöt, näin kesäaikaan. Sinne valmiita ruoka-annoksia juuri aleta enää tunkemaan.
Oman kokemuskeni mukaan annoksen lämmittäminen mikrouunissa on lähinnä hyvän ruuan pilaamista. Pastasta tulee vetelää velliä, peruna on rakeista ja kastikkeet muuttavat väriä pakastuksen ja sulatuksen yhteydessä. Vieläpä kun joka päivä isolle porukalle kokkaa, täyttää sen yhden päivän sapuska jo kattilat. Teollisuuskeittiötä en omista vaikka joskus toivonkin. Ei siitä enää pakastettavaksi juuri jää, korkeintaan seuraavan päivän pikalounaaksi.
Sanoo tuoreen ruuan ystävä joka harkitsee mikrouunin viskaamista vesilintujen iloksi. Enkä lähde kokeilemaan kahdentoista päivittäisen kerta-annoksen lämmittämistä mikrossa päivittäin, saatikka kuudenkymmenen annoksen pakastamista kertalaakista.
Arvaa painunko yt ripustamaan anrulle sitä lakanpyykkiä jonka kolmivuotias sai aikaan. Laskin viestiäsi miettiessä aiemmin päivällä että olen tänään pyörinyt pyykkikoneen ja narun parissa yhteensä puolisentoista tuntia. Otan ne kaikki illalla vielä alas ja järjestelen kaappeihin, siinä reilut puoli tuntia lisää.
***
kuten edellisestä nilkassaroikkumisviestistä näet. Tänään ne ovat olleet uskomattoman kiltisti, ja pyykkiäkin on saatutehtyä motna koneellista!
1.Vastaus*:-Jos ajatellaan että monta koneellista,niin se on vähintään 3. Tulla jäljempänä kerrot olleesi pyykkihommassa yhteensä 90 minuuttiam joten sehän tekee puoli tuntia per koneellinen.Minulla olisi mennyt 45 minuuttia korkeintaan, johtuen siitä että lajiteltavaa pyykkiä nyt on uskomattoman vähän oikeasti olemassa. (pyykkiä voi lajitella myös ostohetkellä)
Ympäristötietoisena ja pihinä ihmisenä en kuivausrumpua ottaisi. Se kätevyys ei paikkaa sitä rahallista menetystä ja jos realistisia ollaan, ei tuota tilaakaan juuri moiselle vehkeelle ole.
2.Vastaus*:-Ympäristötietoisena?Oletko ajatellut kuinka monta litraa haihtuu kosteutta huoneistoon pyykin kuivatuksesta? Kuivausrumpu tuottaa käydessään myös lämpöä,eli kuivaus ei pelkästään "vie sähköä".
Pakastintilaa teillä mahtaa sitten olla enemmänkin. Meillä sen vievät jo lihat ja leivät ja viimesyksyn marjojakin taitaa vielä olla. Ja lasten jäätelöt, näin kesäaikaan. Sinne valmiita ruoka-annoksia juuri aleta enää tunkemaan.
3.Vastaus*:-Ylimääräistä tilaa on pakastimessa kyllä on.Tarkoitan että jos sama ruoka tympii joskus,niin lopun voi laittaa muutamaksi päiväksi pakkaseen.
Oman kokemuskeni mukaan annoksen lämmittäminen mikrouunissa on lähinnä hyvän ruuan pilaamista. Pastasta tulee vetelää velliä, peruna on rakeista ja kastikkeet muuttavat väriä pakastuksen ja sulatuksen yhteydessä. Vieläpä kun joka päivä isolle porukalle kokkaa, täyttää sen yhden päivän sapuska jo kattilat. Teollisuuskeittiötä en omista vaikka joskus toivonkin. Ei siitä enää pakastettavaksi juuri jää, korkeintaan seuraavan päivän pikalounaaksi.
Sanoo tuoreen ruuan ystävä joka harkitsee mikrouunin viskaamista vesilintujen iloksi. Enkä lähde kokeilemaan kahdentoista päivittäisen kerta-annoksen lämmittämistä mikrossa päivittäin, saatikka kuudenkymmenen annoksen pakastamista kertalaakista.
4.Vastaus*:-Tuomitsetko myös niiden seksiä halunneiden tunteettomien laiskojen miesten orjuudesta kahleensa katkoneiden yksinhuoltajaäitien mikroateriat?Ruoan pakastamisen?Valmisruoan syntiinlankeemuksen?
-Kaksitoista kerta-annosta,onko vaikeaa laittaa esim. 4 annosta kulhoon ja lämmittää mikrossa ja tarjoilla? Ympäristötietoisena voisit ajatella että juuri sen takia ydinvoimalat hehkuvat punaisina ja saimaan norpan pikasparat murkautuvat vesivoimaloissa kun kaltaisesi perheenäidit eivät käytä ympäristöystävällistä mikroaaltouunia?Opetatko lapsillesi että äidin on näännyttävä työtaakan alle ja että sähköä tulee vain kun kääntää lieden päälle välittämättä ydinjätteen loppusijoituksesta tuon taivaallista?
Arvaa painunko yt ripustamaan anrulle sitä lakanpyykkiä jonka kolmivuotias sai aikaan. Laskin viestiäsi miettiessä aiemmin päivällä että olen tänään pyörinyt pyykkikoneen ja narun parissa yhteensä puolisentoista tuntia. Otan ne kaikki illalla vielä alas ja järjestelen kaappeihin, siinä reilut puoli tuntia lisää.
***
Nyt on puheet karanneet aloituksesta kyökkiin ja pyykkitupaan.Osaapa ne naiset viedä keskustelua pois oleellisesta.Ei tänä päivänä kodinhoitoon tarvitse uhrata seksielämäänsä,vaikka sota-ajan mummojen juttuja kuuntelettekin naiset,niin ei se sitä tarkoita että kotityöt vaatisivat saman ajan vuonna 2008 kuin 65 vuotta aikasemmin.Silti nuo mummot ehtivät hoitaa lapset rakkaudella ja rakastaa sitä miestäänkin,raajarikkoistakin!
Nooh. Pyykkiä oli koneellisia viisi. Lajiteltavaa on väreissä ja likaisuudessa, kerran pissattua lakanaa on ihan turha pestä samassa ohjelmassa ja samalla määrällä pesuainetta kuin mudassa ja kissanpaskassa pyörinyttä ja ulkoa kovettuneena löytynyttä kollaritakkia, eikö?
"-Ympäristötietoisena?Oletko ajatellut kuinka monta litraa haihtuu kosteutta huoneistoon pyykin kuivatuksesta?"
Siksi kuivatin sen pyykkikasan ulkona, hyvä ihminen. Siksi tein sen ison pyykkisatsin juuri aurinkoisena päivänä. Geesh!
"-Ylimääräistä tilaa on pakastimessa kyllä on.Tarkoitan että jos sama ruoka tympii joskus,niin lopun voi laittaa muutamaksi päiväksi pakkaseen. "
Saat kyllä etsiä meiltä sen tilan kun itse en löydä. Sma ruoka? Voi helvetti. Kokkaan kerralla järkyttävän määrän ruokaa, ja melkein kaikki menee aina, seuraavan päivän lounaaksi voi tosiaan jotain jäädä. Mistä pirusta minä sitä ruokaa pakastimeen asti keksisin?
Voitko kuvitella että meidän ruokailumme olisi järjestetty juuri niinkuin meille on kätevintä?
Kun olet niin huolissasi työtaakan alle nääntyvästä äidistä ja naisen mallista lapsille, lakkaa toki huolehtimasta. Jos sinä koet sopivammaksi itsellesi tehdä kerta-annospöperöä ja lämmittää sen mikrossa, by all means. Minä rakastan kokkaamista ja haluan että perheeni syö hyvin, minun rakkaudella valmistamaani ruokaa. Jo pekästään siitä syystä mikrouuni saa lojua toimettomana...
Totta ihmeessä se jolle mikrouuni on kätevä, käyttää sitä. Meille se ei ole, vaan liesi ja uuni ovat monikäyttöisempiä ja tilavampia kun tilaa tarvitaan. Tosin isompi liesi olisi tervetullut, kaksi pientä ja kaksi isoa pannua tai kattilaa kerralla ei aina riitä.
Ole hyvä ja lakkaa kritisoimasta minun tapaani laittaa ruokaa tai pestä pyykkiäni. Vaikka noiden hommien laiminlyönnistä saisi lisää aikaa -aikaa mille? Jonkun ne hommat on tehtävä joka tapauksessa, joskus.
"Ei tänä päivänä kodinhoitoon tarvitse uhrata seksielämäänsä"
Nyt minä tipahdin kärryiltä. Missä välissä minun seksielämästäni olisi puhuttu? Kiitos kysymästä, se toimii ja on hienoa. Minusta, niin. Jos miehellä on valittamista, ei ole kertonut. Käviköhän nytniin ettäs ekoitat mielipiteeni omaan elämääni..? Että jos sanon että sitä vaimoa ei joskus huvita toimia miehen runkkausapuna kun on koko päivä muutakin tehnyt, ethän sinä mennyt lukemaan sitä niin että puhuin itsestäni..? Vaikka tietysti menit. No vinkkinä. Mieliteistään Voi puhua ilmane ttä joakisat niitä tulisi omassa elämässä toteuttaa. Kannatan aborttioikeuttakin vaikka en sellaista itse tarvitse, ja oiketuta avioeroon vaikka itse mieluiten pysyisin tämän miehen rinnalla kunnes kupsahdan.
"Osaapa ne naiset viedä keskustelua pois oleellisesta."
Ole toki niin hyvä ja palauta se olennaiseen.
***
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000001391&posting=22000000036034994
Mutta minä vastasin jo tuohon viestiin, tahdotko että postaan tähän linkin siihen vastaukseen? Keskustelu on edennyt jo tuosta aika pitkälle, vaikka tässä sivuraiteella osuikin :D
Siis mistä keskustella. Siitä että koet naisen pihtaavan ellei tämä halua seksiä samaan tahtiin kuin mies. Tai päinvastoin.
Kuten jo vastasin, täytyy ottaa huomioon että sille että haluja ei ole, on syy (ja se on hyvin harvoin vittumaisuus :D) joka on syytä selvittää jotta hommasta tulee taas molemmille osapuolille mukavaa. Mitä sinä tuumasit siihen ajatukseen?
***
...se "syy" menee luvattoman usein "pankin päällä istumiseksi!"
Ottamatta kantaa varsinaiseen keskusteluun pitää kirjoittaa muutama ajatus. Mummomme ja vielä minunkin äitini olivat/ovat oman aikansa ihmisiä ja heille oli olemassa vain ukkojen ja akkojen työt. Naiset "jaksoivat" hoitaa hommansa ja illan lopuksi levittivät jalkansa miehelle koska se kuului asiaan. Heille se oli normaalia elämää vaikka varmaan välillä väsyttikin eikä se jalkojen levittely niin kauheasti innostanut. Ehkäisy oli mitä oli ja pirtit olikin täynnä lapsia. Liekö siinä aina ollut kovin paljon rakkautta mukana, mene ja tiedä.
Nykypäivän ihmisille "toitotetaan" joka tuutista sitä, miten meillä on vain tämä yksi ainoa elämä ja se pitää elää niin että itsellä on mukavaa. Myös tasa-arvosta puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Ehkä minäkin olisin ollut onnellisempi siinä vanhassa ajassa ja tehnyt ne akkain hommat miettimättä sen enempää, että voisihan ukkokin tässä kotonakin jotain tehdä. Toisaalta onneksi en elänyt tuota aikaa, sillä minulla ei olisi nyt kahta nuorinta lastani. He olisivat menehtyneet heti syntymänsä jälkeen. Onneksi nykyaikana keskoshoito on tehokasta ja sain pitää lapseni. Tosin en ilman seuraamuksia mutta onneksi hyvät kuntoutusmuodotkin on nykyään olemassa. Tämän kaiken rumban keskellä se ukko-kulta unohtui jonnekin. Mutta elämä on tehnyt minusta sitkeän ja pärjäävän naisen. Ja jos mulla joskus se uusi suhde on, niin enköhän minä muista sitä seksiäkin miehelle tarjota. Lapset ainakin ovat sitten jo vähän isompia eivätkä tarvitse äitiä enää niin paljon.
Selvennätkö tuota ksäitystä miulle nyt, en ole varma että ymmärrän mitä yrität sanoa. Sanotko että syytä ei ole muuta kuin ilkeys, vai sitä että se syy on mutta sille ei mitään tehdä, joten "kostoksi" pihdataan? Ole hyvä ja selvennä.
***
....juuri sitä yleisintä haluttomuutta,mikä ei ole kuin kiukuttelua arkea vastaan!
Mihin perustat tuon arvion?
***
..ja kokemukseen!
mutuun ja näkemykseen. Ei siinä mitään, muista vain keskustelussa mainita että kyse on mielipiteestä eikä tosiasiasta.
***
Siksi vastaus tässä!
"Suomeksi siis,
Kirjoittanut: Tristar 1.7.2008 klo 14.25
mutuun ja näkemykseen. Ei siinä mitään, muista vain keskustelussa mainita että kyse on mielipiteestä eikä tosiasiasta."
***
Väitätkö että Finmann.. on ainoa joka asian näin näkee?
Enemmän väittämässäni on todenperäisyyttä kuin niissä halut vievissä kotitöissä!
En väitä että olet ainut, kaikkihan me kai tiedämme että samalla tavoin ajattelevia on monta, niinkuin vastakkaisella tavallakin ajattelevia, ja kaikkea noiden kahden ääripään väliltä. Totuus on tässä kohtaa erittäin subjektiivinen koska yksikään ajattelutapa ei voi olal oiekassa _kaikkien_ ihmisten käytöksestä. Eiksni?
"Enemmän väittämässäni on todenperäisyyttä kuin niissä halut vievissä kotitöissä!"
Heh. Eivät ne kotityöt yksi halua vie, vaan se jos ukko makaa sohvalla ja katsoo telkkaria kun sinä niitä teet (tai akka, sen puoleen) ja sitten vänkää että että miten niin väsyttää ja vituttaa, anna persettä! Kysymys on pulisoiden suhteutumisesta toisiinsa, ja seksiin. EI työn määrästä vaan siitä miten se työ koetaan. Tehdäänkö se yhdessä yhteiseksi hyväksi, vai onko se toisen puolison velvollisuus, ja onko seksi velvollisuus vai halusta tehtyä. Halut riippuvat niin monesta eri tekijästä... hyvän liiton salaisuus on enen kaikkea ymmärtää vaihtelut, sekä seksihaluissa että mielialassa ka elämässä ylipäänsä. Sopeutuminen, ei pakottaminen. Yhteispeli, ei velvollisuutena kokeminen.
Ymmärrätkö mitä yritän sanoa?
***
"hyvän liiton salaisuus on enen kaikkea ymmärtää vaihtelut"
Kyllä mies vaihtelut ymmärtää ja mielialankin,mutta seksillä kiristävä nainen ei näistä vaihteluista piittaa sanon minä!
Sanoppa Tristar miksi niissä liitoissa näyttää vaimot olevan tyytyväisempiä joissa mies ei millään tavoin osallistu kotitöihin,ei lasten kanssa olemiseen?Onko silloin naiselle ominainen "uhrius" niin käsin kosketeltavaa ettei tarvitse valittaa?
"Kyllä mies vaihtelut ymmärtää ja mielialankin,mutta seksillä kiristävä nainen ei näistä vaihteluista piittaa sanon minä! "
Jos nainen tosiaan kiristää seksillä niin ei, hän saattaa ymmärtää vaihtelut ja käyttää niitä hyväkseen. Sellainen liitto ei ole terve jsosa jompikumpi osapuoli tietoisesti käyttää seksiä pelivälineenä. Silti sellaisiakin on.
"miksi niissä liitoissa näyttää vaimot olevan tyytyväisempiä joissa mies ei millään tavoin osallistu kotitöihin,ei lasten kanssa olemiseen?"
Onpa väite. Niissäkö naiset onnellisempia? Tuota en usko :D mutta toisaalta, "näyttävät onnellisemmilta" voi olla toinen tarina. He ovat oppineet pitämään suunsa kiinni ja hyväksymään asian koska vaihtoehtoa ei ole, he saattavat esittää tyytyväistä ja tekevät samaan aikaan järjestelyjä jättääkseen miehen, he saattavt olal syvästi masentuneita ja hautoa itsemurhaa näyttäen onnellista naamaa ulospäin. Mitä tahansa. Onnelliselta Näyttäminen ei kerro mitään.
Sitten voi myös olla että nainen on siinä roolissa tyytyväinen, ei se ihmeellistä ole sekään. Jotkut kokevat sen roolin tyydyttäväksi ja ovat onnellisia sellaisen miehen kanssa joka mahdollistaa tuon roolin toteuttamisen.
Tosiaan, jokainen suhde on omanlaisensa ja niin kauan kun puolisot ovat selvillä ja yksimieliset, on asetelma toimiva.
***
Alkuperäiseen väittämääni:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=500000000000010&posting=22000000036258331
Kirjoitit Trisar:
"Sellainen liitto ei ole terve jsosa jompikumpi osapuoli tietoisesti käyttää seksiä pelivälineenä. Silti sellaisiakin on."
Valitettavasti asia on näin ja näiden ihmisten tulisiskin miettiä että katselisisko kiristetty osapuoli tätä touhua ilman lapsia!
Tuoko se sinun väitteesi olikin, että on olemassa suhteita josisa seksiä käytetään valuuttana? Minä aivan sain sen käsityksen että väitit "naiset käyttävät seksiä valuuttana". Näillä kahdella väitteellähän on julmetun suuri ero!
Kerro nyt, oliko tuo väitteesi ydin josta vihdoin päästiin samalle sivulle??
***
lisäselvitystä siihen miten linkittämäsi viesti liittyi meidän keskusteluumme?
***
...naisella usein "särki päätä" ja katsoi pettäneensä miehen!
...pettävät pihdatessaan!
Se on edelleen pointti ja pysyy.
Mutta lisään että miehetkin pettävät pihdatessaan.
Siis tarkoitat että ku seksiä ei haluta, niin syy on siinä että onkin joku toinen. Ja tämän perustat mutuun, ja "todisteet" löysit siitä että joku on tosiaan ollut siinä tilanteessa jossa näin oli. Siis tottakai sama pätee aina.
Et kai? Ihan tosissaan??
***
Eikö tuossa juuri ollut niin että naisella oli joku toinen, ei vain katsonut pettäneensä vaan oli pettänyt?
Ja vielä, jos yksi nainen sanoisi että hänenkin mielestään pettää puolison kun ei tee seksiä mieli (varmasti joku sitäkin mieltä on) tai suostu sihen velvollisuudesta, katsot tämän naisen puhuvan koko aissukupuolen puolesta ja voila! Siinä ovat todisteesi.
Kuten kysyin äskenkin, ihanko totta?
***
käsityksen että mies oli se jolla särki päätä? Nyt kun uudestaan luin? Että "pakollista" seksiä kyllä harrastettiin mutta aika usein "särki päätä", eli mies oli tuon toisen vuoksi haluton..?
***
siihen että sanot puolison pettäneen toisen jos "rikkoo" jotain sanatonta sopimusta vastaan eikä halua seksiä tai tahdo pelkästä velvollisuudesta sitä tehdä.
Voit toki sanoa. Jos se on sinun näkemyksesi asiasta, se on. Luovutan.
Totta se ei tuosta lausahduksesta tee kenenkään muun kuin niiden kohdalla jotka ovat samaa mieltä, mutta heidän kohdallaan se on totta kyllä. Sinunkin siis. Minun ei. Sanon yhä että jos yksi puoliso on haluton, on molempien homma selvittää miksi ja korjata asia, ei pitää sitä minään pelinä ja sodankäyntinä tai pettämisenä.
Täytynee todeta.
***
"tiedoksi,, olen nainen. jos ihminen ei ole tytyväinen suhteessa, ei jää paljon mahdollisuuksia jäljelle. vaikka kaikki näyttää olevan päällisinpuolin hyvin, ja muuten asiat ok.ja itsestä tuntui tältä että kaikki oli hyvin. harrastettiin kyllä liitto seksiä, mut aika usei "särki"päätä..jossain kohtaa huomioin mihessä tapahuneen muutoksen ja kysyin suoraan mitä on meneillä,, ja hän kertoi taästä,, kakkosesta,, keskusteltiin ja yriteltiin,,mut ei enää ollu syytä jatkaa,,vaikeinta oli myöntää tosiasiat, erosimme ja tänä päivänä olemme ystäviä,, joten minäkin voin katsoa pettäneeni oman miehen. ja näin tuli kakkosesta ykkönen,,,"
KOHDAT:" harrastettiin kyllä liitto seksiä, mut aika usei "särki"päätä..jossain kohtaa huomioin mihessä tapahuneen muutoksen ja kysyin suoraan mitä on meneillä," JA "joten minäkin voin katsoa pettäneeni oman miehen."
Mielestäni nainen katsoi "pään säryn" olleen pettämistä!
t.suomi24:n pihtaustuomioistuimen lautamies Finmann..
"Minun ei. Sanon yhä että jos yksi puoliso on haluton, on molempien homma selvittää miksi ja korjata asia, ei pitää sitä minään pelinä ja sodankäyntinä tai pettämisenä."
Tähän osaan kommentoin,kun muu tekstisi oli niin sekavaa,sorry!
Juuri noin, pettämiseksi pihtaus/haluttomuus muuttuu jos pihtaaja/haluton ei välitä selvittää asiaa eikä tee mitään asian korjaamiseksi vaikka toinen osapuoli siitä kärsii!
...vaikka empiiriset tutkimukseni voisivat väittämääni tukeakin!
olemmehan me samalla sivulla :D toisen puolison haluttomuus on molempien ongelma, ei se halutonkaan tilanteesta nauti.
Sekavasta tekstistä anteeksi, en saanut kiinni tuosta linkkivististä ensinkään ja läksin ajattelemaan sitä väärää kautta ensin. Luulen.
Jos haluton puoliso ei ole kiinnostunut edes yrittämään tilanteen korjaamista tai neuvottelua siitä, voisi sitä jo puolison pettämiseksi kutsuakin. Mistä tuli mieleeni toinen vastaava tilanne, jossa avioon mennessään ovat puolisot yhtä mieltä perheen perustamisesta, siitä että lapsia hankitaan... ja parin vuoden päästä jompikumpi ilmoittaa että ei, ei hän lapsia tahdokaan.
Sellaista tapahtuu, kaikenlaisia yhteentörmäyksiä joiden seurauksena suhde voi hyvinkin kaatua. Seksittömyys, laiminlyönti, läheisyyden puute... jos vaikkapa naisen haluttomuus johtuu miehen kylmyydestä muussa suhtessa, kumpi pettää kumman?
***
"suomi24:n pihtaustuomioistuimen lautamies Finmann.."
*hehe*
***
...taas!Voisinpa sanoa että mies on pettänyt silloin jos kylmä (sama tietysti toisinpäinkin).
Kylmyys pitää myös käsitellä samoin kuin seksittömyyskin,puhumalla!
Se on juuri näin. Kymmenen vuoden aikana, olisin päässyt vieraisiin about kymmenen kertaa. Joka kerta olen kieltäytynyt. Ketä olen pettänyt kieltäytyessäni, ITSEÄNI! Jos kotona saa oikeaa seksiä tarpeeksi, ei vierasta tee edes mieli!
Pari kertaa viikossa?
Missäs kohtaa vihkikaavaa sellainen sanotaan?
Avioliittohan solmitaan vain siksi että sukua jatketaan, joten lapsimäärästä riippuen riittää kun pari-kolme kertaa hutkaistaan mällit ränniin.
Vanhempina pitää aina olla läsnä sehän on selkeä velvollisuus. Mutta mitäs tekemistä sillä on sen kanssa miten useesti isipappa saa?
Hohhoijaa..kyllä toi miesten logiikka on jotain uskomatonta.
....ränniin sitten siellä vihkikaavassa sanotaan?
Ihanan romanttinen olet,varsinainen kujertelija!
Muistelen että siellä vihkikaavassa mainitaan jotain rakkaudesta: http://www.maistraatti.fi/maistraatti/frame2.jsp?url=http://www.maistraatti.fi/docs/vihkiminen/13.2.2.1.htm
Ja niinpä olikin!Enemmän se painottuu kaiken ymmärryksen mukaan seksin harrastamiseen kuin että vaimo rojottaisi illasta toiseen kaukosäädin kourassa sohvalla!
Nainen elää enemmän tunteella. Miehet on aina valmiita kuin partiopojat, nainen on vähän monimutkaisempi.
Miehille riittää vähäpukeinen nainen että alkaa panettaa!!
Johan tämän asian on tutkineet seksuaaliterapeutit.
Tunnetta peliin. Älkää miehet sortuko heti sisään menetelmään!!
pihtaavat!
Vaikka onkin kaunis ja halukas vaimo vierellä.
Vaimo kyllä kelpaisi monelle muulle.....
Ja kohta lähteekin, ellei ala omaa miestä kiinnostamaan!
tai sit olet tosiaan tympääntynyt "vonkaamaan". Tuli vaan mieleen et jos sä esität asian vaimollesi tohon malliin, puhut avioseksistä velvollisuutena "tyhjentää pussit" säännöllisesti, niin onhan se selvä ettei sitä vastakaikua pitemmän päälle niin hirveesti tuu :-)Oon itse naimisissa ja muistan suhteemme alkuajat, kun kosketeltiin muutenkin paljon ja seksiä harrastettiin ihan spontaanisti. Sit nyt 10 vuoden jälkeen ne kosketukset ja hellyys vaan vähenee ja vähenee ja vähän vaikee on inspiroitua kun tietää miehen koskettavan kunnolla vain kerran viikossa ja silloinkin "vaan" se yks mielessä... (joo, joo, pitäs ite olla alotteellisempi sen hellyyden "kerjäämisessä"). Ja tää ei tarkota etteikö sais seksi olla mielessä, ohan se itellänikin, tartteis syttyäkseen vaan sitä hellyyttä ja läheisyyttä ja kosketusta muutenkin kun seksin toivossa. No joo, ehkä olet mielestäsi kaikki "lirkuttelukeinot" jo käyttänyt mut jos et oo niin kokeile huvikses vähän hellempää asennetta.
....miehen pitäisi lirkutella kun kysymys on eräästä parisuhteen perusasiasta,seksistä?
Kyllä naisenkin tulee huomioida tämä osa-alue suhteesta,eikä jättää sitä yksin miehen kontolle?
"missä on avioliitto ilman seksiä,niin lähellä on seksiä ilman avioliittoa"
jos "meidän välinen" seksi on sitä, että mies haluaa ekaks, että jynssätään munaa suulla ja kädellä ja sitten työnnytään kuivaan reikään naisesta välittämättä. Vielä kun mun pitää tehdä ne päätyöt eli ratsastusta jne. Joskus myös kakkoseen. Mitä mä saan, en mitään. Asiasta on puhuttu, mutta ei tuota tulosta pidemmän päälle.
et nainen vaan "antaa" niin sithän se pitäs olla noin. Mut oikeessa oot et seksissä niinku muutenki parisuhteessa on aina kaks, pitäs vaan osata huomioida ne erot, molemmin puolin. Ja oikeessa oot, et seksi on parisuhteen tärkeä peruste. Se vaan ei naiselle (tai ei ainakaan mulle) toimi noin kliinisesti ajateltuna. "Lirkuttelulla" tarkotan, et jos sä huomioit naises siinä parisuhteessa muutenki niin kyl sitä seksiäkin saa ja ihan riemulla. Itellä se huomiointi ois tosiaan sitä, et koskettelis ja halais muutenki kuin vaan "se" mielessä. Se vaan tahtoo olla niin, et jos sitä hellyyttä ja huomiota ei saa muuten kuin et tajuaa miehen tähtäävän vaan seksiin, niin ei vaan haluta. En mä tiedä mistä se johtuu. Kai miehet käsittävät seksin hellyyden osoitukseksi omalta puoleltaan, monihan teistä väittää ollleensa hellä ja toisen huomioiva ja nainen vaan "pihtaa". Mut ite ainakin huomaan herkästi et jos se hyväily ja hellyys miehen puolelta tähtää vaan seksiin. Emmä haluu vähätellä seksin merkitystä, se on mulle tärkeetä ja kylhän mä ns. annan miehelleni vaikkei aina niin huvittaskaan kun tiiän et se on hälle tärkeää. Ihan varmasti sunkin nainen "antais" jos hän kokis olevansa sulle tärkee muutenkin ja joskus saisi seksiä omillakin ehdoillaan.
....pidä avioitua jynssääjän kanssa!