Mitä partnerinne on mieltä pettämisestä?Oma kihlattuni vastaa kysymykseen pettämisestä,se on yleistä parisuhteessa.Hän kuulemma antaisi anteeksi jos pettäisin!Pitäisiko tästä päätellä jotain?Omasta mielestäni pettäminen ei ole milloinkaan anteeksiannettava teko!Eli pettääkö hän heti kun ensimmäinen mahdollisuus tarjoutuisi vai kuvittelenko liikoja?
mitä mieltä?
anssi
14948
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
No hei!Älä vaan kuvittele että pettäminen olisi normaalia toimintaa.Oikea suhde perustuu kahden kauppaan ja siihen kuuluvaan ehdottomaan luottamukseen ja rehellisyyteen.Tämä on minun kanta.Jos on jonkun kanssa,niin vain hänen kanssa.Jos ei kulje sit ei.Mutta toisen pettäminen ja täten hyväksikäyttö on julmaa.unohda tällainen nainen tai aseta tiukat säännöt.
en tiedä miten vakavissaan kihlattusi on teidän suhteesta kun sanoo noin..
tulee vaa omat ajat mieleen missä kävi juuri noin ja silloinen poikaystäväni ei todellisuudessa välittänyt minusta niin paljon ku väitti.
mut tietty asia voi olla erinlailla teidän kohdalla ja toivottavasti onkin!!
esim nykynen kihlattuni ei siedä eikä hyväksy pettämistä missään tapauksessa ja itse olen aivan samaa mieltä.
Itse haluaisin olla niin suurisydäminen ja anteeksiantavainen että pystyisin pääsemään yli jostain kertahairahduksesta jos toinen haluaa jatkaa eikä pettäminen ole siis ollut pitkäaikainen järjestelmällinen kusetus minua kohtaan. Se että sanon näin ei todellakaan tarkoita että hyväksyisin pettämistä omalta tai toisenkaan kohdalta eikä ole edes tae siitä että pystyisin unohtamaan vaikka yrittäisinkin.
Kuka on niin suurisydäminen ja antaa anteeksi oman rakkaan syrjähypyn?Sehän on selkeä merkki, että sinä et ole enää ollut se ainoa oikea ja suurin rakkauden ja mielenkiinnon kohde?
Ihminen on hyvinhyvin erehtyväinen olento ja "liha on heikko" sanoo kai jo raamattukin. Elämässä tilanteetkin vaihtelevat ajan myötä. En kuvittele nytkään olevani puolisoni maailman keskipiste, enkä haluakaan olla. Elämässä on paljon muutakin kuin minä, hän, ja me! "Ainoa oikea" on sitäpaitsi iltasatu, ei ole olemassa ainoaa oikeaa. Sitäpaitsi seksi on seksiä, rakkaus taas toinen juttu.
Näillä eväillä sekä äsken mainitsemillani ehdoilla yrittäisin antaa anteeksi.
Lisäisin ettei asioista voi ajatella noin mustavalkoisesti, elää vain toisen kautta ja olettaa että kaikki mitä toinen tekee on tehty vain SINUN hyvin- tai pahoinvointiasi silmälläpitäen. Ihminen ei yleensä edes toimi kovin järkevästi!
Esimerkkejä:
Ihminen luulee olevansa kuolemansairas, vetää perseet olalle pahemmin kuin koskaan ja säätää mitä mieleen juolahtaa. Sanoisin että merkki lähinnä kuolemanpelosta.
Ihminen on ollut viimeiset 10 vuotta lähinnä talouskoneen asemassa, velat, työt, penskat painaa päälle. Jostain syystä joku jossain huomaakin että tämä väsynyt ja unohdettu pinnistelijä onkin nainen/mies eikä talouskone ja osoittaa sen hänelle myös. Sanoisin että merkki liiasta puurtamisesta ja itsensä ja puolison unohtamisesta, hukatusta naiseudesta/mieheydestä, itsetunnosta....
Järkevää? No ei! Inhimmillistä? Erittäin.
Esimerkkejä on aika helppo keksiä tai LÖYTÄÄ elävästä elämästä lisää vaikka kuinka paljon.
Aika kovaa tekstiä, mutta olen huomannut,että suomalaiset naiset eivät enää tajua, kuinka ääliöitä ovat tarjotessaan tavaraansa helpolla miehille, jotka tietysti useasti ottavat ilmaisen tortun vastaan!
Moraali takas, muijat, ja vetska kiinni. Naiset kuitenkin tätä maailmaa pyörittää ja itestä se on kiinni. Tietty, jos haluaa olla ilmainen horo, niin siittä sitten vaan. Lähinnä säälittävää katseltavaa. Eikä pelkästään kehä3 sisällä, vaan ympäri suomea, oli kylä/kaupunki mikä tahansa.
Ei tartte miesten enää maksaa, kun saa ilmaiseksi. YÖKÖTYS!!!
Onkohan sinua koskaan petetty kun tuommoisia kirjoittelet... ? Juttusi kuulostavat lähinnä suureellisilta teorioilta ilman todellisuuspohjaa.
Noin minäkin silti kirjoittelin ennen petetyksi tulemista. En pitänyt väliä, en luullut haluavani olla tärkein ja ainoa. Ajattelin, että tehkööt mitä tykkää, kun hän oli ulkomailla. Olen aina ollut silti pettämistä vastaan, enkä olisi itse ikinä pettänyt.
Kun totuus sitten tuli ilmi, maailmani romahti. Sitä ei voi etukäteen suunnitella miten siinä vaiheessa reagoi, se ei ole mahdollista. Kun rakastettu paljastuu valehtelijaksi ja petturiksi, on siitä käsikirjoitukset kaukana. Koko maailma menee sekaisin eikä mikään ole enää rationaalista. Anteeksi antaminen on vaikeaa, sen pitää yltää myös tulevaisuuteen.
Minä en antanut anteeksi, vaan potkaisin miehen tiehensä.
Nyt olen naimisissa täysin toisen miehen kanssa. Suhteessa, joka perustuu luottamukseen, kunnioitukseen ja rakkauteen. Seksi on loistavaa. Me olemme tässä suhteessa "Ainoat oikeat". Siitä on hyvä rakentaa onnea.
Yhtä suuri teoria kyllä tuntuu olevan se "kerrasta poikki" -ajattelutapakin mitä olen seurannut, eli yhtä hyvin se menee toisinpäinkin! Ihminen joka etukäteen vannoo ja vakuuttaa ettei varmasti koskaan anna anteeksi sellaista saattaa sitten kuitenkin antaa kun tilanne tulee. Ei kai MITÄÄN voi tietää etukäteen! Nimim. anssi kysyi ja minä vastasin, siinä se.
En ole todellakaan tarkoittanut MISSÄÄN vaiheessa että hyväksyn pettämisen! Totta helkutissa minua kiinnostaa mitä puolisoni tekee ja kenen kanssa. Meillä elellään kyllä ihan perinteisten arvojen mukaan eikä muuta olla edes kokeiltu/ajateltu. Olemme kuitenkin kaksi erillistä yksilöä, ja niin haluan sen pitääkin.
Onneksi olkoon että olet löytänyt sen ainoan oikeasi! Harvat siinä varmaan onnistuu jos se pitää paikkansa, ottaen huomioon ihmisten määrän maapallolla....
mieltä kuin Nainen. Kyllä uskottomuuden voisi antaa anteeksi, ainakin jos sitä pyydetään! Riippuu myös tavasta millä pyydetään yms.
Nuorempana olisi ollut vaikeaa antaa uskottomuus anteeksi, muttei enää. On ihanaa olla vanhempi ja viisaampi tässä asiassa :). Myös suhteellisuudentaju on kehittyneempi. Jos kaikki on sujunut hyvin 20 vuotta, ei sitä uskottomuus miksikään muuta.
jos tajuaa, ettei yksikään ihminen voi pyhittää omaa elämäänsä toiselle? On narsistista ajatella, että toinen on siinä vieressä vain sitä varten, että rakastaa minua ja ajattelee vain minua. Näin ajattelee pienet lapset äidistään, muttei aikuiset, itsenäiset ihmiset.
Tuo on muuten totta mitä sanoit, että mieli voi muuttua, kun sitten joutuukin oikeasti tilanteeseen.
Yhtä hyvin minäkin voisin yllättää itseni ja käyttää "kerralla poikki" -metodia jos mieheni olisi käynyt vieraissa, näin 20 vuoden yhdessäolon jälkeen. Tai sitten yllättäisin itseni lopullisesti ja rakastuisin johonkin mahdottomaan tapaukseen ja se olisi vientiä. Ei sitä koskaan tiedä.
Niin, edellisessä suhteessa annoin anteeksi kerran, toisen, kolmannen.. joka kerran jälkeen nainen itki ja vaikeroi ja lupaili ettei koskaan enää. No, nyt se ei enää petä kun on ex, hehheh.
Nykyinen kumppanini ei petä eikä antaisi pettämistä anteeksi missään muodossa ja tunnen oloni turvalliseksi, tiedän että hän ei petä minua kuten en minäkään häntä.
Pettäminen ei kuulu parisuhteeseen, ainakaan kypsään sellaiseen. Mieti nyt tarkasti!
jos toinen pettää,suhteessa se varma !!mutta ikävä kyllä se liian yleistä nykyään.pariskunnat tappelee raflassa ja sit lähetään toisen matkaan
ja kun aamu valkenee ja krapula iskee on pettäjälläki silmät kyynelissä kun tulee kotiin..
mutta ei säälitä,pakko myöntää.
eka huono merkki on suhteessa ettei voida puhuu asiasta kun asiasta,myös siitä jos ei enää ole onnelinen eihän kukaan ole ajatusten-lukija.
varsinkin me tai minä (naiset) kaipaa romantiikkaa
siis en nyt välttämättä tarkoita sexiä,ja kun se loppuu arjen myötä voi tulos olla kurja :( jos sitä kaipaa eikä saa.mutta siitä pitää myös mainita kullalle eikä heti hakee muualta.
MIEHET HEMMOTELKAA RAKKAITANNE KUTEN MYÖS NAISET;MIEHETKIN KAIPAA SITÄ !!!!!!!!!